Uusi Maa, Uudenmaan historiaa

Vaakunalippu

Uudenmaan asutus on historiallisesti niin nuorta, että maakunta on pysyvän asutuksensa kannalta - nimensä mukaisesti - uutta maata.

Helsingin ja sen ympäristön syntyhistoria liittyy tiiviisti Suomenlahden historiaan. Viikinkien ajoista 800-luvulta alkaen Suomenlahtea pitkin kulki merkittävä idäntie.

Helsingin seudun ensimmäiset asukkaat ovat olleet retkeileviä erämiehiä ja asutus oli tilapäistä vielä 1100-luvulla. Rannikko oli virolaisten ja myöhemmin hämäläisten nautinta-aluetta ja se kuului Hämeeseen Hämeen rantamaana.

Kun Ruotsi valloitti Suomen 1100-luvulla, rannikon uudisasutus alkoi nopeasti voimistua. Valtaosa tulokkaista oli Ruotsin Helsinglandista ja ruotsinkielisiä uudiskyliä syntyi Vantaanjoen ja Keravanjoen alajuoksujen vehreille rantamaille.

Helsinki ja Uusimaa saivat nimensä uudisasukkaiden asetuttua seudulle. Nimitys Uusimaa tavataan ruotsinkielisessä muodossa "ny land" jo 1300-luvun asiakirjoissa. Suomenkielisessä asussa se ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1548 Agricolan kääntämän Uuden testamentin alkulauseessa muodossa Wsimaa.