rss Artikkelit

2.3.2017

Sirpa Hertell: Ilmastonmuutokseen sopeutumiseen tarvitaan oikea-aikaista osaamista

Sirpa Hertell. Kuva Nina LindforsEU-kansalaiset kärsivät ilmastonmuutoksen vaikutuksista. Kun keskilämpötila nousee, rajut sadepuuskat ja massiiviset tulvat yleistyvät – ja merenpinnan noustessa syntyy vaaratilanteita. Ongelmat pahenevat tulevaisuudessa, jollei ilmastonmuutokseen varauduta riittävän nopeasti. Kunnat ja alueet EU-maissa ovat tässä avainasemassa, toteaa EU:n Alueiden komitean jäsen ja ympäristövaliokunnan varapuheenjohtaja Sirpa Hertell

Hertellin valmistelema lausunto ilmastonmuutokseen sopeutumisesta hyväksyttiin Alueiden komitean täysistunnossa helmikuun lopulla. Ajankohta ei olisi voinut olla sopivampi, sillä Euroopan komissio valmistautuu lähiaikoina antamaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle kuluvan vuoden kertomuksen ilmastonmuutokseen sopeutumisesta. 

– Nyt EU:n paikallistason tahtotila voidaan ottaa huomioon jo strategisessa valmisteluvaiheessa, Hertell korostaa. Tästä hyötyvät EU:n alueet ja kunnat, sillä juuri paikallistasolla on huolehdittava asukkaiden turvallisuudesta ja torjuttava taloudelliset menetykset.

Tällä hetkellä alueellisten ilmastotoimien tukemisen rahoitusvälineitä ovat muun muassa Euroopan rakenne- ja investointirahastot, Horisontti 2020, Life, EU:n solidaarisuusrahasto ja luonnonpääoman rahoitusjärjestely.

– Kunnat tarvitsevat täsmäohjausta ja kuntakohtaista tukea näiden rahoitusvälineiden tehokkaampaan hyödyntämiseen ja yhdistämiseen, Hertell arvioi.

On myös kehitettävä uusia tapoja nopeuttaa ilmastonmuutokseen sopeutumiseen tähtäävää toimintaa.

– Esimerkiksi niille kunnille ja alueille, joilla on toimintasuunnitelma ilmastonmuutokseen sopeutumista varten, olisi tarjottava rahoitusta ripeämmillä kriteereillä kuin aiemmin, Hertell ehdottaa.

Säiden ääri-ilmiöillä voi olla dramaattisia vaikutuksia ja sosiaalisia seurauksia. Muistamme viime-aikaisista uutiskuvista esimerkiksi Saksan tulvat, Kreikan helleaallot ja Pohjois-Italian myrskyvahingot.

– Siksi kaupunkien ja alueiden päättäjien on valpastuttava varautumaan etukäteen tuleviin säiden aiheuttamiin poikkeustilanteisiin, Hertell korostaa.

Joukkoliikenteeseen panostettava  

Uudenmaan liitto julkaisi raportin päästökehityksestä helmikuun alussa. Sen mukaan päästöt ovat vähentyneet Uudellamaalla viisitoista prosenttia vuodesta 2012, ja asukasta kohden uusmaalaiset tuottavat kasvihuonekaasupäästöjä vähemmän kuin Suomessa keskimäärin. 

– Uudenmaan osalta päästökehitys on oikein hyvä, Hertell sanoo tyytyväisenä.

Eräs seikka edellyttää kuitenkin nopeita toimia.

– Tärkeää olisi jatkossa vauhdittaa joukkoliikenteen käyttöastetta: tulevaisuus ei voi perustua yksityisautoiluun, Hertell muistuttaa.

Joukkoliikenteellä on ilmastomuutoskehityksessä olennainen merkitys. Tämä tulee ottaa huomioon esimerkiksi maakuntakaavoja laadittaessa.

– Uudellamaalla on erityisen suuri vastuu, mutta toisaalta myös suuri optio kehittää kestävää yhdyskuntarakennetta innovatiivisesti energiatehokkuuteen, hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen ja uusiutuvien energialähteiden käyttöön liittyvissä ratkaisuissa. 

Kuntien vastuulla on huolehtia siitä, että järkeviä liikenteen vaihtoehtoja on tarjolla.

– On hyödynnettävä ripeästi jo olemassa olevaa uutta teknologiaa, kuten robottibusseja ja pikaladattavia sähköbusseja, Hertell sanoo.

Sirpa Hertell

  • EU:n Alueiden komitean (AK) jäsen vuodesta 2010 ja ympäristövaliokunnan varapuheenjohtaja vuodesta 2015

  • Espoon kaupunginvaltuuston varapuheenjohtaja

  • HSL:n hallituksen varapuheenjohtaja

  • Espoon kestävä kehitys -ohjelmatyön puheenjohtaja

  • Smart & Clean -säätiön hallintoneuvoston jäsen

 

Teksti: Leena Jokiranta, kuva: Nina Lindfors



Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi