rss Artikkelit

15.2.2017

Tulevaisuustarkastelu antaa kaavatyölle suuntaa

Uutelan kanava, kuva Tuula Palaste-EerolaUudenmaan liitossa on laadittu maakunnan tulevaisuutta vuoteen 2050 hahmotteleva tulevaisuustarkastelu, joka pohjustaa seuraavaa Uusimaa-ohjelmaa sekä Uusimaa-kaavaa. Työssä on tutkittu tulevaisuuden kehityssuuntia ja niihin vaikuttavia ilmiöitä.

Laajalla ja eri asiantuntijanäkökulmia yhdistävällä tarkastelulla varmistetaan riittävä ja oikeanlainen varautuminen tulevaisuuden haasteisiin. Tulevaisuustarkastelua on hyödynnetty muun muassa kaavan tavoitteiden asettelussa.

− Maakuntakaavassa on tarpeen huomioida erilaisia muutosilmiöitä, jotka määrittävät millaiseksi maailma muuttuu. Kaavan näkökulmasta kiinnostavia ovat etenkin väestömäärän kehitys ja siihen kytkeytyvä asuntotuotannon tarve, sanoo kaavoituspäällikkö Ilona Mansikka.

Tulevaisuusraadin näkemykset kaavan taustalla

Osana tulevaisuustarkastelua kuusi eri alojen asiantuntijaa arvioi tulevaisuuden muutosilmiöitä maakuntakaavan näkökulmasta. Tulevaisuusraadiksi kutsuttuun ryhmään kuuluivat professori Sirkka Heinonen Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksesta, professori Marketta Kyttä Aalto-yliopistosta, tutkijatohtori Eeva Säynäjoki Aalto-yliopistosta, professori Jari Niemelä Helsingin yliopistosta, projektitutkija Vesa Kanninen Aalto-yliopistosta sekä tohtori Seppo Lampinen Hämeen ammattikorkeakoulusta.

Tulevaisuusraadin näkemykset on nyt koottu artikkelikokoelmaksi (pdf). Artikkeleissa nousevat esille muun muassa teknologian kehitys, ilmastonmuutos, ikääntyvä ja monikulttuuristuva väestö, asumisen ja työn muutos sekä aluerakenteen monikeskuksisuus ja uudet strategiset kumppanuudet.

Tulevaisuuden älykäs maakunta

Professori Sirkka Heinonen nostaa esille, että tietoyhteiskunnasta ollaan siirtymässä kohti merkitysyhteiskuntaa. Siinä tiedon, tavaroiden ja teknologian käsittelyn, tuottamisen ja kuluttamisen sijaan keskiössä ovat kulttuuristen merkitysten ja symboleiden kuluttaminen. Myös koko kaupungin käsite on muuttumassa. Älykäs kaupunki parantaa ympäristöä sekä vähentää kunnille aiheutuvia kustannuksia muun muassa vesi-, jäte- ja energiahuollon älyratkaisujen avulla. Älykkäistä paikkakunnista muodostuu kokonaisuus – älykäs maakunta.

Ihmisen kestävä Uusimaa

Kallion puistokirppis. Kuva Tuula PalasteProfessori Marketta Kyttä haastaa pohtimaan kaupungistumisen sosiaalista kestävyyttä. Viimeaikaisten tutkimusten mukaan Suomesta on löydettävissä asukasheimoja, joiden mieltymykset, elämäntavat ja asumisvalinnat eroavat toisistaan. Suunnittelun haasteeksi muotoutuukin se, miten kaupunkiympäristöä kehitetään kaikille sopivaksi. Samalla on huolehdittava siitä, että Uudenmaan ainutlaatuisuutta osataan vaalia ja kehittää.

Maakuntakaavan ekologinen jalanjälki

Tutkijatohtori Eeva Säynäjoki puolestaan korostaa, että maakuntakaavalla voidaan keskeisesti vaikuttaa Uudenmaan ekologiseen jalanjälkeen. Hänestä ratkaisevaa on, millaisia elämäntapoja ja millaista kulutusta maakuntakaava edistää. Ekologista kestävyyttä tukeva yhdyskuntarakenne tarjoaa ihmisille mahdollisuuksia järjestää arkensa, viettää vapaa-aikaansa ja käyttää varojaan sellaisilla tavoilla, jotka eivät kuormita ympäristöä kohtuuttomasti.

Viherrakenne voimavarana

Professori Jari Niemelä arvioi, että viheralueiden ja maaseutu- ja kulttuuriympäristöjen arvostus ja virkistyskäyttö kasvavat tulevaisuudessa. Samalla erilaiset elämäntyylit ja arvot vahvistuvat, mikä luo uusia ja erilaistuvia tarpeita myös viherympäristöille. Maakunnan suunnittelussa viherrakenne tulee nähdä positiivisena voimavarana varmistaen, että luonnon monimuotoisuus ja itseisarvo eivät ole uhattuina.

Keskiöön kestävä liikkuminen

Piknikillä. Kuva Tuula PalasteTohtori Seppo Lampisen mukaan maakunnan suunnittelussa tulee luoda edellytykset kestävälle liikkumiselle. On kuitenkin tärkeää tunnistaa, missä ja millä edellytyksillä kestäviä liikennemuotoja voidaan vahvistaa. Digitalisaatio tarjoaa mahdollisuuksia kestävien liikennepalvelujen kehittämiselle. Toisaalta Suomeakin sitovat uudet ilmastotavoitteet merkitsevät sitä, että uudet ratkaisut ovat välttämättömiä.

Yhteistyö suunnittelun menestystekijänä

Projektitutkija Vesa Kanninen näkee, että metropolialueen kehittämisessä korostuvat yhä enemmän eri toimijoiden yhteisten strategioiden muodostaminen sekä niiden vaikuttavuus. Samalla ”pehmeät” suunnittelun muodot, kuten sopimuskäytännöt haastavat lakisääteiset hierarkiat. Tähän muutokseen liittyy suuria mahdollisuuksia, mutta myös kasvavia jännitteitä. Kriittiseksi menestystekijäksi nousee se, miten hyvin eri toimijat kykenevät organisoitumaan ja tekemään yhdessä valintoja ja päätöksiä.

> Tutustu artikkelikokoelmaan (pdf)

Lisätietoa: Kaavoituspäällikkö Ilona Mansikka, puh. 040 524 9186


Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi


Nimimerkki
Otsikko
Kommentti
Älä täytä
Ei kommentteja