rss Artikkelit

1.3.2016

Eurooppalaiset liikennekäytävähankkeet vauhtiin keväällä – NSB CoRe Uudenmaan liiton lippulaiva

Tavarakontit. Kuva Tuula PalasteEU:n Itämeren alueen Interreg-ohjelmasta rahoituksen varmistanut liikenne- ja kasvukäytävähanke North Sea Baltic Connector of Regions (NSB CoRe) käynnistyy toden teolla keväällä 2016. Uudenmaan liiton vetämän hankkeen aloitusseminaari TEN-T Urban Nodes for the Regional Development pidetään Kalastajatorpalla Helsingissä 7. huhtikuuta yhdessä kahden muun EU-rahoitusta saaneen liikennekäytävähankkeen kanssa.

NSB CoRe keskittyy Pohjanmeri–Itämeri-liikennekäytävän liikenteen ja maankäytön kehittämiskysymyksiin. Seminaarissa ovat mukana myös Skandinavia–Välimeri-käytävän kehittämishanke Scandria2Act sekä TEN-T-ydinverkkokäytävien ulkopuolelle jäävien alueiden yhteyksiin keskittyvä TENTacle-hanke.

– Näillä kolmella hankkeella tulee olemaan painoarvoa alueellisten näkökulmien nostamisessa EU:n TEN-T-politiikkaan Itämeren alueella. Siksi on äärimmäisen tärkeätä, että keskinäinen yhteistyömme pelaa alkumetreiltä lähtien, kertoo NSB CoRe -hankkeen projektipäällikkö Sakari Saarinen Uudenmaan liitosta.

Hankkeiden yhteiseen aloitusseminaariin odotetaan lähes sataa partnereiden ja sidosryhmien edustajaa. Pääpuhujaksi on lupautunut Pohjanmeri–Itämeri-ydinverkkokäytävän koordinaattori Catherine Trautmann Euroopan komissiosta.

NSB CoRe:ssa fokuksessa liikenne ja maankäyttö

NSB CoRe-hankkeen pääteemoina käsitellään kuljetusketjuja, pitkän matkan työmatkaliikennettä, yhteiseen strategiaan tähtäävää aluesuunnittelua sekä Rail Baltica -ratayhteyden brändäystä.

– Hankkeen perimmäisenä tavoitteena on, että vyöhykkeen yksittäisten kaupunkien nauhasta kehittyy yhtenäinen toiminnallinen kokonaisuus. Aikeemme on hioa koko käytävän kattavia suosituksia liikennepolitiikan ja aluekehittämisen päätöksentekijöille. Silläkin on merkitystä, miten onnistumme organisoimaan keskustelua liikennepolitiikan haasteista ja tavoitteista, Saarinen sanoo.

Hankkeessa on mukana kuusitoista partneria Suomesta, Virosta, Latviasta, Liettuasta, Puolasta ja Saksasta. Kolmen vuoden hankebudjetti on 3,3 miljoonaa euroa. Tästä Itämeren alueen Interreg-ohjelman rahoitusta on 2,6 miljoonaa euroa.

Uudenmaan liiton lisäksi Suomesta mukana ovat Helsingin ja Hämeenlinnan kaupungit, Merenkurkun neuvosto sekä logistiikkakeskusklusteri Limowa. Hanketta tukee neljänkymmenen merkittävän liitännäispartnerin joukko maiden ministeriöistä, maakunnista, kaupungeista sekä liikenne- ja logistiikka-alan yrityksistä.

NSB CoRe -verkkosivut avautuvat kevään aikana.

Lisätietoja:

Projektipäällikkö Sakari Saarinen, puh. 040 637 5934


Palaa otsikoihin | 1 Kommentti | Kommentoi

10.4.2016 9.04
veikko hintsanen
TEN_T poliitiikka osa EU liikenne strategiaa -myös Suomessa ?
Hankkeenne on mielestäni todella hyvä ja sitä tuleekin edistää tulevaisuuden liikennemuotojen eräänä osana

Mutta samalla kun mainitsette yllä mm seuraavaa :

” – Näillä kolmella hankkeella tulee olemaan painoarvoa alueellisten näkökulmien nostamisessa EU:n TEN-T-politiikkaan Itämeren alueella. ”


Niin oletteko koskaan ajatelleet miksi Suomessa puhutaan vain ja ainoastaan TEN_T poliittista strategiasta -ei EU liikennepoliittisista tavoitteista..

Ei Koska Suomessa on tietoisesti muutettu ja sen mukaisesti unohdettu täysin mitä TEN_T politiikan tulisi palvella. Ja se virheellinen painotus määritelmä on tehty maan korkeimman johdon avulla ja sen hvyäksymis tasolla . Eduskunnassa. tosin oikeuskanslerin mukaan puutteellisten tietojen avulla ,kun maamme liikennepoliittinen selonteko hyväksyttiin vuonna 2012

TEN_T ylätason tavoitteen tulisi olla synkrossa EU liikennestrategian kanssa ja olla oleellinen osa yleistä harkintaa , kun kehitetään maan liikennejärjestelmää sopeutumaan EU:ssa sovittuun vuoden 2050 tavoitteeseen.(mm käy ilmi mm liikenneministeri risikko 16.4.2015 antamasta lausunnosta liikenne suunnittelun lähtökohta dokumenteista )

http://ec.europa.eu/transport/themes/strategies/2011_white_paper_en.htm ,jossa maantieliikenteen siirto sisävesille on yksi konkreettisimmista tavoitteista mistä on sovittu jo vuonna 2011. Meillä toimitaan valtion toimesta 100% em tavoitteen vastaisesti. Yritetään kaikin keinoin lisätä maantieliikennettä.
Suomessa tämä on TEN_T politiikasta ”unohdettu” täysin kun on keskitytty kehittämään maan kokonaislogistiikka pelkän rannikoilla sijaitsevien logistiikka hubbien(kuten Vuosaari) avulla ja unohdettu jo TEN_T verkostomme rakenteisiin sen alkumetreillä sisävesi liikenteen (Päijänne Keitele /Saimaa ) kehittämiset keski euroopan tasoon meriyhteyksineen ( vrt mm Ruotsin sisävedet ja niiden kehittämistaso ja niille myönnetyt resurssit viime vuosina), johon Unkari alueeseen maamme tulevaa ilmastoa on jo verrattu ja voidaan melko todennäköisesti verrata vuona 2050 . Em lisäksi maamme korkean tekniikan jääosaamisen sovellutukset voidaan jo nyt ottaa välittömästi käyttöön sisävesillä mikäli poliittista tahtoa tähän on .
Poliittinen tahtotila Suomessa ,valitettavasti , on tällä hetkellä edelleen se että jo sisävesille kehitettyä uutta innovatiivista laivamallia ja sen tuomaa logistista mahdollisuutta kopioidaan itämeren liikenteeseen hyödyttämään ainoastaan rannikkosatamien kehittämistä.