Etelä-Suomen visiossa 2040 määritetään koko Suomen kasvun edellytyksiä – Etelä-Suomi on vastuullinen suunnannäyttäjä
Hyvinvoiva Etelä-Suomi on tae koko Suomen menestymiselle ja kilpailukyvylle. Siksi yhteistä edunvalvontaa tarvitaan aluetta ja eteläsuomalaisia yhdistävissä kysymyksissä. Etelä-Suomen maakunnat Varsinais-Suomi, Uusimaa, Päijät-Häme, Kymenlaakso ja Etelä-Karjala ovat käynnistäneet tiiviin edunvalvonta- ja EU-vaikuttamistyön yhdessä. Maakunnat ovat laatineet yhdessä tulevaisuuden vision vuoteen 2040. Alue muodostaa yli puolet Suomen BKT:stä ja työvoimasta ja lähes puolet Suomen väestöstä.
– Toimintaympäristön muutosten takia myös Etelä-Suomen maakunnat joutuvat miettimään omaa asemoitumistaan niin kansallisesti kuin kansainvälisesti. Etelä-Suomen visio pohjaa alueemme vahvuuksiin, talouden nivomisen kansainväliseen kestävään kasvuun sekä työperäiseen maahanmuuttoon. Olemme valmiita tarttumaan rohkeisiin tulevaisuustekoihin, koko Suomen menestyksen turvaamiseksi, kertoo Päijät-Hämeen maakuntajohtaja Niina Pautola-Mol.
Kehittämisen kärkinä on tunnistettu kuusi teemaa
Lähivuosikymmenten Etelä-Suomi ankkuroi innostavasti Suomen kansainväliseen kasvuun ja tarjoaa parhaat ratkaisut vihreän siirtymän investointitulpan poistamiseksi. Yhdessä tunnistetut teemat vahvistavat koko Suomen menestystä ja huoltovarmuutta.
– Vahvat ja elinvoimaiset rajaseudut takaavat parhaalla tavalla Suomen kokonaisturvallisuuden. Rajaturvallisuudessa tämä korostuu Kaakkois-Suomessa ja Itämerellä. Suomen huoltovarmuutta palvelevat Etelä-Suomen satamat ja niihin liittyvät rata- ja maantieverkosto, joten niiden kunnosta on huolehdittava, painottaa Kymenlaakson maakuntajohtaja Jaakko Mikkola.
Kehittämisen kärkinä on tunnistettu kuusi teemaa: TKI (tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoiminta), osaava työvoima, liikenneinfrastruktuuri, vihreä siirtymä, kokonaisturvallisuus ja koheesiopolitiikka.
1. Suomen TKI-tavoitteet ratkaistaan Etelä-Suomessa
Kansainväliset osaamiskeskittymät ja osaajat varmistavat uusiutumisen. Korkean osaamistason ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi Etelä-Suomi panostaa koulutukseen ja jatkuvan oppimisen uudistamiseen. Etelä-Suomeen luodaan tehokkaasti integroitu TKI-rahoitusmalli, jossa yhdistyvät julkisen ja yksityisen sektorin rahoitus.
2. Etelä-Suomi menestyy kansainvälisessä kilpailussa osaavasta työvoimasta
Suomen työikäinen väestö kasvaa Etelä-Suomen maahanmuutosta. Koulutusperäisen maahanmuuton lisäämistä varmistetaan mahdollistamalla toisen asteen ammatillisen ja korkeakoulutuksen myyntitoiminta. Väestön osaamisen kehittäminen varmistetaan mm. jatkamalla työuria panostamalla jatkuvaan oppimiseen ja koulutustason nostamiseen.
3. Etelä-Suomen liikenneinfra on kriittinen Suomen elinvoiman turvaamiselle
Kansainvälinen ja valtakunnallinen saavutettavuus vahvistuu ja tavaraliikenteen merkittävimmät solmukohdat palvelevat koko Suomen huoltovarmuutta. Kestävät liikenneratkaisut tukevat koko Suomen liikkumista. Vihreän siirtymän investointeja toteutetaan koko Suomessa ja geopoliittisista haasteista huolimatta myös raja-alueen talous kasvaa.
4. Etelä-Suomen kokonaisturvallisuus on elintärkeä koko Suomelle
Etelä-Suomen kriisinhallintakyky on kriittinen edellytys koko Suomen vetovoimalle. Kasvavan väestön kriisinkestävyyttä vahvistavat palvelut, ml. koulutus, turvataan. Etelä-Suomen huoltovarmuus tukee koko Suomea. EU:n rajaturvallisuus korostuu Etelä-Suomen maa- ja merirajoilla.
5. Vaikuttava aluekehittäminen luo hyvinvointia koko Suomeen
Koheesiopolitiikalla turvataan muutosjoustavuus sekä vähennetään alueellisia eroja. Rakennerahoituksella puututaan eriytymiseen suuralueiden sisällä ja tukipolitiikassa korostetaan tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta. Onnistutaan työperäisessä maahanmuutossa ja kansainvälistymisessä sekä synnytetään kasvua vahvalla kaupunkipolitiikalla. Maakuntien liitot ovat aluekehittämisvarojen keskeinen rahoittaja, koska ne tuntevat alueen toimijat ja toimintaympäristön tarpeet ja mahdollisuudet parhaiten.
+1 Hiilinegatiivinen Etelä-Suomi kirittää kestävää talouskasvua
Etelä-Suomen investoinnit vihreään siirtymään sekä nopea ja reilu energiasiirtymä vahvistavat Suomen vetovoimaa ja kilpailukykyä. Etelä-Suomella on mahdollisuudet kiertotalouden edelläkävijyyteen ja kansainvälisen viennin kasvuun, hyödyntämällä kiertotalouden materiaalivirrat ja biotalouden mahdollisuudet.
Mikä on Etelä-Suomen neuvottelukunta?
Etelä-Suomen neuvottelukunnassa ovat mukana Uudenmaan liitto, Varsinais-Suomen liitto, Päijät-Hämeen liitto, Kymenlaakson liitto ja Etelä-Karjalan liitto. Tehtävänä on edistää maakuntien välistä yhteistyötä ja edunvalvontaa.
Kukin maakunta vastaa neuvottelukunnan puheenjohtajuudesta vuoron perään, aina vuoden kerrallaan. Kymenlaakson liitto toimii 2024 puheenjohtajamaakuntana.
Neuvottelukuntaan on nimetty kustakin maakunnasta maakuntahallitusten puheenjohtajistot sekä kustakin maakunnasta kaksi kansanedustajaa eri puolueista. Näiden lisäksi siihen kuuluu em. maakuntien maakuntajohtajat.
Lisätietoja:
Jaakko Mikkola, maakuntajohtaja, Kymenlaakson liitto, puh. +358 40 548 0311
Eero Venäläinen
Johtaja, aluekehittäminen
eero.venalainen@uudenmaanliitto.fi
Aluekehitystyön johtaminen, maakuntajohtaja Tuija Telénin varahenkilö
Tutustu myös näihin
Uutinen
12.12.2024
Maakuntahallituksen esityslista 16.12.
Uudenmaan maakuntahallitus kokoontuu maanantaina 16. joulukuuta. Hallitus käsittelee liiton kuntavaalitavoitteiden hyväksymistä.
Uutinen
10.12.2024
Maakuntavaltuuston päätökset 10.12.
Uudenmaan maakuntavaltuusto kokoontui tiistaina 10. joulukuuta Helsingin kaupungin valtuustosalissa. Kokouksen esityslistalla oli muun muassa vuoden 2025 talousarvio ja toimintasuunnitelma sekä vuosien 2025–2027 taloussuunnitelma.