Uusimaa tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2030 mennessä. Tämä edellyttää sekä mittavia päästövähennyksiä kaikilla sektoreilla että hiilinielujen vahvistamista.
Maakunnan ilmastotyötä linjaa Hiilineutraali Uusimaa -tiekartta, jossa on tunnistettu työn painopisteet ja yhteiset tekemisen paikat. Joulukuussa 2021 hyväksyessään Uusimaa-ohjelman maakuntavaltuusto kiristi hiilineutraaliuden tavoitevuoden, joka oli aiemmin 2035, ja on nyt siis 2030.
julkaisu
Hiilineutraali Uusimaa 2030 -tiekartta. Painopisteet ja toimintalinjaukset
B 61, toinen uudistettu painos
2022
Hiilineutraali Uusimaa 2030 -tiekartta. Painopisteet ja toimintalinjauksetKunnianhimoisen ilmastotavoitteen saavuttaminen edellyttää yhteistyötä ja kokonaisvaltaista rakenteiden ja toimintamallien muutosta, joka kattaa kaikki osa-alueet eri toiminnan tasoista, toimijoista ja normeista lähtien. Haluamme vauhdittaa maakunnan vihreää siirtymää ja edistää osaltamme Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa.
Tiekartta ilmastotyön navigaattorina
Hiilineutraali Uusimaa -tiekartan avulla koordinoimme ja yhteensovitamme maakunnan ilmastotyötä. Tiekartta toimii ikään kuin navigaattorina ilmastotyössä ja sen edistämisessä.
Olemme määritelleet työlle kuusi painopistettä sekä toimintalinjaukset. Viisi painopistettä keskittyy ilmastonmuutoksen hillintään ja vihreän siirtymän tukemiseen, ja kuudes hiilensidonnan vahvistamiseen ja kompensaatioon. Hiilineutraaliutta ei voida saavuttaa ilman hiilinielujen apua ja jäännöspäästöjen kompensointia.
Tiekartan linjaukset on sovitettu yhteen YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden, EU:n ilmastotavoitteiden, kansallisten ilmastotavoitteiden ja suunnitelmien sekä maakunnallisten ja seudullisten ohjelmien kanssa. Tiekarttaa ja sen toimintalinjauksia päivitetään säännöllisesti uusimman tiedon ja yhteistyötarpeiden pohjalta.
Uudenmaan ilmastotyö konkretisoituu toimenpideohjelmassa
Innovatiivisesti vihreä Uusimaa -toimenpideohjelman avulla hahmotamme kokonaiskuvaa maakunnan ilmastotyöstä. Ohjelma sisältää lähivuosien ilmastotoimenpiteitä ja -hankkeita ja kertoo, miten isoihin päästövähennyksiin on mahdollista päästä.
Tavoite saavutetaan yhdessä
Kunnianhimoisten tavoitteiden saavuttamiseen tarvitsemme kaikkien uusimaalaisten ponnistuksia. Ilmastotyömme pohjautuu työskentelymalliin, jossa julkinen ja yksityinen sektori, tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimijat sekä asukkaat tähtäävät yhteiseen tavoitteeseen ympäristön kantokyky huomioiden. Olemme tunnistaneet eri toimijoiden roolit, mahdollisuudet ja keinot päästöjen vähentämiseen sekä mahdollisuudet hillintätoimien ekosysteemien kehittämiseen.
Kunnat ovat avainasemassa ilmastotyön suunnannäyttäjänä ja hiilineutraalin maakunnan mahdollistajina. Useimmat Uudenmaan kunnat ovat asettaneet omat ilmastotavoitteensa ja ovat jo pitkällä ilmastotyössään. Kuntiemme lisäksi vauhditamme ilmastotyötä alueellisten toimijoiden, kuten Uudenmaan ELY-keskuksen, kuntayhtymien HSL:n ja HSY:n sekä kehitysyhtiöiden kanssa.
Valtiolla on ilmastotyössä myös merkittävä rooli, sillä osa ratkaisuista tehdään kansallisilla päätöksillä. Valtakunnallisista toimijoista ympäristöministeriö, Suomen ympäristökeskus SYKE, Ilmatieteen laitos sekä maa- ja metsätalousministeriö ovat läheisimmät kumppanimme ilmastotyössä.
Maakunnan kehittämisen tahtotilan kiteyttävän Uusimaa-ohjelman yksi painopisteistä on ilmastonmuutoksen hillintä. Alueen tutkimus- ja kehittämistyön rahoitusta ohjaa Uudenmaan älykkään erikoistumisen strategia, jossa on kattoteemana resurssiviisaus ja hiilineutraalius on yksi kolmesta painopisteestä. Ohjaamalla rahoitusta viisaasti, saamme TKI-sektorin toimijoiden tuen uusien ratkaisujen kehittämiseen ja hiilikädenjäljen kasvattamiseen. Keskeisessä roolissa ovat myös yritykset, jotka voivat synnyttää uusilla ratkaisuillaan liiketoimintaa. Lisäksi asukkaiden sitouttaminen ilmastotyöhön on tärkeää.
Yhteensovitamme maakunnan ilmastotyötä
Uudenmaan liiton tehtävistä aluekehittäminen, maakuntakaavoitus ja liikennesuunnittelu luovat pohjaa maakunnan ilmastotyölle. Lisäksi toimimme monialaisissa asiantuntijaverkostoissa aktiivisena ilmastotyön edistäjänä, hankkeistajana ja yhteiskehittäjänä.
Maakunnan yhteistyön rakentajana teemme laaja-alainen yhteistyötä kuntien, alueellisten viranomaisten ja TKI-sektorin toimijoiden kanssa. Olemme myös mukana luomassa kansainvälisiä verkostoja esimerkiksi osaamisvaihtoa ja hankeyhteistyötä ajatellen.
Ilmastotyön vaikuttavuus syntyy siitä, että tunnistamme parhaat keinot, levitämme niitä ja edistämme ratkaisujen käyttöönottoa esimerkiksi rahoittamalla kehittämishankkeita. Seuraamme aktiivisesti Euroopan unionin rahoitusmahdollisuuksia ja tuemme alueen toimijoita niiden hyödyntämisessä.
Tuemme maakunnan ilmastotyötä muun muassa
- koordinoimalla ja yhteensovittamalla ilmastotyötä
- tuomalla esiin ja levittämällä ilmastotyön hyviä käytäntöjä
- antamalla asiantuntijatukea pienempien kuntien ilmastotyöhön
- tukemalla uusien hankkeiden valmistelua
- pitämällä ilmastokysymyksiä esillä erilaisissa yhteistyöverkostoissa
- seuraamalla maakunnan ja kuntien päästökehitystä ja tiedottamalla kehityksestä
- edistämällä Uudenmaan hyvää päästökehitystä tukevia ratkaisuja valtakunnan tasolla ja kansainvälisesti.
Tietoa Uudenmaan päästökehityksestä
Uudenmaan päästökehitystä seurataan vuosittain Suomen ympäristökeskuksen valtakunnalliseen päästölaskentaan nojautuen.
Tilaa Hiilineutraali Uusimaa -uutiskirje
Uutiskirjeissä nostamme esiin Uudenmaan ilmastotyön etenemistä, toimivia ratkaisuja sekä ihmisiä ilmastotyön takana.
Tutustu myös
Ilmastonmuutokseen sopeutuminen
Ilmastonmuutoksen suorat ja epäsuorat vaikutukset tulevat aiheuttamaan merkittäviä muutoksia toimintaympäristössämme. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen tarkoittaa varautumista muutoksiin ja toimintaa kielteisten vaikutusten ehkäisemiseksi.
Lisätietoja Uudenmaan ilmastotyöstä
Pia Tynys
Johtava ilmastoasiantuntija
Uudenmaan ilmastotyö, vihreä siirtymä, Hiilineutraali Uusimaa -tiekartta
Simo Haanpää
Ilmastoasiantuntija
simo.haanpaa@uudenmaanliitto.fi
Ilmastonmuutoksen hillintä ja sopeutuminen, Canemure-hankkeen aluekoordinaattori
Ajankohtaista
Uutinen
25.1.2023
Luonnon ennallistamista koskeva EU-asetus uhkaa hajauttaa kaupunkirakennetta Suomessa
Pääkaupunkiseudun suuret kaupungit ajavat yhdessä eteläisen Suomen maakuntien kanssa muutoksia ennallistamisasetuksen kaupunkeja koskevaan kuudenteen artiklaan. Nykymuodossaan ehdotus vaikeuttaisi merkittävästi kuntien kestävää kasvua ja johtaisi päinvastoin luonnon kannalta haitalliseen kaupunkirakenteen hajautumiseen.
Uutinen
16.1.2023
Uudenmaan kiertotalouslaakso käynnistyy – Tervetuloa mukaan käynnistystilaisuuteen 9.2.
Tervetuloa Uudenmaan kiertotalouslaakson käynnistystilaisuuteen, jossa samalla kuulee myös tuloksia Euroopan yrittäjyysaluevuodesta. Tilaisuus järjestetään torstaina 9. helmikuuta klo 9.00–11.15.
Artikkeli
15.12.2022
Puupohjaisen biopolttoaineen riittävyyttä Uudellamaalla selvitetään
Metsillä on monella tavalla tärkeä rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä ja niihin kohdistuu monia käyttöpaineita. Tietoa puupohjaisesta biopolttoaineen riittävyydestä tarvitaan tulevia ratkaisuja varten. Puupohjainen energia on merkittävin uusiutuvan energianlähde Suomessa.
Artikkeli
15.12.2022
LuoTo-hanke rakentaa luovien alojen kestävää tulevaisuutta
LuoTo-hankkeen tavoitteena on luoda konkreettiset askelmerkit luovien alojen siirtymälle kiertotaloudessa toimivaan, vähähiiliseen tulevaisuuteen. Luovilla aloilla tehdään jo paljon kestävyyden parantamiseksi, mutta työ on usein projektivetoista, eikä tieto liiku alojen välillä.
Sivu päivitetty viimeksi: 13.12.2022