Uusimaa on Suomen helmi, lauletaan maakuntalaulussa vuodelta 1912. Metropolimaakunta onkin valtakunnallisesti vahva elinkeinoelämän, kulttuurin ja korkean osaamisen keskus. Tänä päivänä Uusimaa on myös vahvasti kansainvälinen maakunta.
Monimuotoisuus on seutumme rikkaus. Meiltä löytyy niin urbaania sykettä kuin saariston karua kauneutta ja maaseudun rauhaa.
Melkein joka kolmas suomalainen on uusimaalainen
Uudellamaalla asuu 1,8 miljoonaa ihmistä eli noin 30 prosenttia Suomen väestöstä. Ennusteen mukaan uusimaalaisten määrä lähenee vuonna 2040 jo kahta miljoonaa. Asukastiheys on eurooppalaista tasoa. Väestön ikärakenne on muuta maata ja Euroopan alueita edullisempi, eli alle 40-vuotiaiden työikäisten osuus on Uudellamaalla erityisen korkea.
Helsinki ympäristöineen on muuttoliikkeen ansiosta yksi Euroopan nopeimmin kasvavista kaupunkiseuduista. Tänne muutetaan työpaikkojen ja monipuolisen koulutustarjonnan vuoksi. Uusimaalaiset ovatkin nuoria ja korkeasti koulutettuja.
Menestyvä Uusimaa
EU:n toiseksi innovatiivisin alue
EU:n 10. kilpailukykyisin alue
Suomen korkein koulutustaso
Seudun vahvuuksia ovat tukkukauppa, rahoitus- ja vakuutuspalvelut sekä tietointensiiviset yrityspalvelut. Hyvien liikenneyhteyksien sekä laadukkaan tietoliikenteen ansiosta Suomessa toimivasta ulkomaisesta yritystoiminnasta kaksi kolmasosaa on keskittynyt Uudellemaalle.
Uudenmaan kuntien kirjo on laaja
Maakuntamme kunnat eivät ole samasta muotista. Mukaan mahtuu urbaaneja kaupunkeja ja rauhallisia maaseutukuntia. On ripeästi kasvavia kaupunkeja, mutta myös kuntia, joissa väki vähenee ja ikääntyy.
Kunnista suurin on maamme pääkaupunki, 675 000 asukkaan Helsinki. Pienimmät kuntamme ovat alle 2 000 asukkaan Myrskylä ja Pukkila. Osa läntisen ja itäisen rannikon kunnista on kaksikielisiä.
Uudellamaalla on 26 kuntaa: Askola(Siirryt toiseen palveluun), Espoo(Siirryt toiseen palveluun), Hanko(Siirryt toiseen palveluun), Helsinki(Siirryt toiseen palveluun), Hyvinkää(Siirryt toiseen palveluun), Inkoo(Siirryt toiseen palveluun), Järvenpää(Siirryt toiseen palveluun), Karkkila(Siirryt toiseen palveluun), Kauniainen(Siirryt toiseen palveluun), Kerava(Siirryt toiseen palveluun), Kirkkonummi(Siirryt toiseen palveluun), Lapinjärvi(Siirryt toiseen palveluun), Lohja(Siirryt toiseen palveluun), Loviisa(Siirryt toiseen palveluun), Myrskylä(Siirryt toiseen palveluun), Mäntsälä(Siirryt toiseen palveluun), Nurmijärvi(Siirryt toiseen palveluun), Pornainen(Siirryt toiseen palveluun), Porvoo(Siirryt toiseen palveluun), Pukkila(Siirryt toiseen palveluun), Raasepori(Siirryt toiseen palveluun), Sipoo(Siirryt toiseen palveluun), Siuntio(Siirryt toiseen palveluun), Tuusula(Siirryt toiseen palveluun), Vantaa(Siirryt toiseen palveluun) ja Vihti(Siirryt toiseen palveluun).
Uusimaa lukuina
26
kuntaa
1,8
miljoonaa asukasta
186
asukasta neliökilometrillä
39 %
Suomen BKT:stä
58 %
Suomen vieraskielisistä
62 %
maapinta-alasta on metsää
Lue lisää faktoja esitteestä
Tutustu myös
Tilastot
Tilastot sisältävät Uuttamaata ja sen kuntia koskevaa tietoa näppärinä kuvioina. Tietoa on saatavilla alue- ja kuntataloudesta, matkailusta, päästökehityksestä, tutkimus- ja kehittämistoiminnasta, työllisyydestä sekä väestöstä.
Lisätietoja Uudenmaan alueesta:
Satu Salo-Jouppila
Va. yhteysjohtaja
satu.salo-jouppila@uudenmaanliitto.fi
Viestinnän, edunvalvonnan ja kansainvälisten asioiden johtaminen. Uusimaa-ohjelman ja päätöksenteon viestintä
Johannes Herala
Erityisasiantuntija
johannes.herala@uudenmaanliitto.fi
Uudenmaan alueellinen kehitys, kunta- ja aluetalous, toimintaympäristön analyysit, erillisselvitykset, Uudenmaan yrityspalkinto
Ajankohtaista
Uutinen
27.6.2025
Maakuntahallituksen kokouksen 27.6.2025 pöytäkirja on julkaistu
Uudenmaan maakuntahallitus kokoontui 27.6. Kokouksen tarkastettu pöytäkirja on nyt julkaistu verkkosivuillamme.
Uutinen
27.6.2025
Maakuntahallitus lausui kaavoitusta ohjaavan uuden alueidenkäyttölain luonnoksesta
Uudenmaan maakuntahallitus kokoontui 27. kesäkuuta. Maakuntahallitus antoi lausunnon uuden alueidenkäyttölain luonnoksesta. Uudenmaan liitto näkee merkittävän riskin siinä, että laki selvästi heikentäisi strategisten kaavatasojen eli maakuntakaavan ja yleiskaavan asemaa, vaikka tarve pitkäjänteiselle ja kestävälle kehityksen ohjaukselle vain kasvaa.
Sivu päivitetty viimeksi: 14.1.2025