Uusimaa on Suomen helmi, lauletaan maakuntalaulussa vuodelta 1912. Metropolimaakunta onkin valtakunnallisesti vahva elinkeinoelämän, kulttuurin ja korkean osaamisen keskus. Tänä päivänä Uusimaa on myös vahvasti kansainvälinen maakunta.
Monimuotoisuus on seutumme tunnus. Meiltä löytyy niin urbaania sykettä kuin saariston karua kauneutta ja maaseudun rauhaa. Uudenmaan rikkaus onkin sen erilaisissa ihmisissä, kunnissa ja elinympäristöissä.
Melkein joka kolmas suomalainen on uusimaalainen
Uudellamaalla asuu 1,8 miljoonaa ihmistä eli noin 30 prosenttia Suomen väestöstä. Ennusteen mukaan uusimaalaisten määrä ylittää 2,1 miljoonaa vuoteen 2040 mennessä. Väestönkasvu on keskittynyt erityisesti pääkaupunkiseudulle, jossa asuu noin 70 prosenttia Uudenmaan väestöstä. Myös Keski-Uudellamaalla väestönkasvu on viime vuosina ollut suotuisaa.
Syntyvyyden laskun myötä väestö ikääntyy, vaikka ikärakenne on edelleen muuta Suomea edullisempi. Väestönkasvu on viime vuosina perustunut yhä enemmän maahanmuuttoon. Uusimaa on Suomen kansainvälisin ja monikulttuurisin maakunta, jossa asuu 56 prosenttia koko Suomen vieraskielisestä väestöstä.
Menestyvä Uusimaa
EU:n hyvinvoivin alue
EU:n 8. innovatiivisin alue
Suomen korkein koulutustaso
Uusimaalaisten hyvinvointi on useilla mittareilla mitattuna maailman huippuluokkaa. Maakunnassa asuu Suomen tervein ja koulutetuin väestö.
Uudenmaan talouden vahvuuksia ovat osaamisintensiiviset yrityspalvelut, rahoitus- ja vakuutusala, ICT ja muut korkean teknologian alat sekä kansainvälinen yritystoiminta. Maakunta on myös Suomen merkittävin tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan keskittymä. Kasvupotentiaalia on myös esimerkiksi luovilla aloilla, kiertotaloudessa sekä terveys- ja hyvinvointiratkaisuissa.
Uudenmaan kuntien kirjo on laaja
Maakuntamme kunnat eivät ole samasta muotista. Uudellemaalle mahtuu suuria ja tiiviisti rakennettuja kaupunkeja sekä rauhallisia maaseutukuntia. On ripeästi kasvavia kaupunkeja, mutta myös kuntia, joissa väki vähenee ja ikääntyy.
Kunnista suurin on maamme pääkaupunki, 700 000 asukkaan Helsinki. Pienimmät kuntamme ovat alle 2 000 asukkaan Myrskylä ja Pukkila. Osa läntisen ja itäisen rannikon kunnista on kaksikielisiä.
Uudellamaalla on 26 kuntaa: Askola(Siirryt toiseen palveluun), Espoo(Siirryt toiseen palveluun), Hanko(Siirryt toiseen palveluun), Helsinki(Siirryt toiseen palveluun), Hyvinkää(Siirryt toiseen palveluun), Inkoo(Siirryt toiseen palveluun), Järvenpää(Siirryt toiseen palveluun), Karkkila(Siirryt toiseen palveluun), Kauniainen(Siirryt toiseen palveluun), Kerava(Siirryt toiseen palveluun), Kirkkonummi(Siirryt toiseen palveluun), Lapinjärvi(Siirryt toiseen palveluun), Lohja(Siirryt toiseen palveluun), Loviisa(Siirryt toiseen palveluun), Myrskylä(Siirryt toiseen palveluun), Mäntsälä(Siirryt toiseen palveluun), Nurmijärvi(Siirryt toiseen palveluun), Pornainen(Siirryt toiseen palveluun), Porvoo(Siirryt toiseen palveluun), Pukkila(Siirryt toiseen palveluun), Raasepori(Siirryt toiseen palveluun), Sipoo(Siirryt toiseen palveluun), Siuntio(Siirryt toiseen palveluun), Tuusula(Siirryt toiseen palveluun), Vantaa(Siirryt toiseen palveluun) ja Vihti(Siirryt toiseen palveluun).
Uusimaa lukuina
26
kuntaa
1,8
miljoonaa asukasta
186
asukasta neliökilometrillä
39 %
Suomen BKT:stä
56 %
Suomen vieraskielisistä
62 %
maapinta-alasta on metsää
Lue lisää faktoja esitteestä
Tutustu myös
Uusimaa-päivä
Uusimaa-päivä kutsuu nauttimaan kulttuurista, kohtaamisista ja lähiluonnosta yhdessä. Keväistä juhlapäivää vietetään Uudenmaan kunnissa vuosittain toukokuussa.
Lisätietoja Uudenmaan alueesta:
Johannes Herala
Erityisasiantuntija
johannes.herala@uudenmaanliitto.fi
Uudenmaan alueellinen kehitys, kunta- ja aluetalous, toimintaympäristön analyysit, erillisselvitykset
Milla Aalto
Viestinnän asiantuntija
milla.aalto@uudenmaanliitto.fi
Maakuntakaavan ja Uusimaa-päivän viestintä
Ajankohtaista
Artikkeli
7.10.2026
Tulevaisuuden liikennettä Itämerellä ja kaupunkien ilmatilassa
Itämeren alueella turvallinen liikkuminen vesillä ja ilmassa rakentuu yhä enemmän ajantasaisen tiedon, toimivien varajärjestelmien ja ennakoinnin varaan. Interreg Baltic Sea Region -ohjelman hankkeissa suomalaiset toimijat ovat kehittäneet ratkaisuja, jotka parantavat navigointia, auttavat varautumaan häiriöihin sekä valmistavat kaupunkeja droonien yleistymiseen.
Uutinen
2.10.2026
VISIO-kaava etenee kohti ehdotusvaihetta – palautteen perusteella tarkennetaan kaavaratkaisuja
Luonnosvaiheen palaute, vuorovaikutus ja lisäselvitykset ohjaavat maakuntakaavan jatkovalmistelua Uudellamaalla. Näiden perusteella tarkennetaan muun muassa luonto- ja energiaverkostoja, liikenteen ja logistiikan yhteyksiä sekä teollisuuden ja vesihuollon aluevarauksia.
Sivu päivitetty viimeksi: 2.10.2026