Ilmastonmuutoksen suorat ja epäsuorat vaikutukset tulevat aiheuttamaan merkittäviä muutoksia Uudenmaan toimintaympäristössä. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen tarkoittaa varautumista näihin muutoksiin ja toimintaa kielteisten vaikutusten ehkäisemiseksi. Ilmastonmuutoksen edetessä sopeutumisesta tulee yhä kiinteämpi osa maakuntien liittojen ilmasto- ja ennakointityötä.
Ilmastonmuutos vaikuttaa maakuntaamme suoraan, välillisesti ja erilaisten kansainvälisten heijastevaikutusten kautta. Monilla toimialoilla keskeisempiä ovat välilliset vaikutukset, jotka liittyvät esimerkiksi kansainvälisten toimitusketjujen häiriintymiseen.
Eri elinkeinot ja alueet altistuvat eri tavoin sää- ja ilmastoriskeille. Kun ilmastonmuutoksen alueelliset riskit ja niiden luonne tunnetaan, voidaan paremmin kohdentaa sopeutumistoimia ja siten lieventää ilmastonmuutoksesta aiheutuvia haittoja entistä tehokkaammin. Muutos voi tuoda mukanaan myös uusia liiketoimintamahdollisuuksia.
Kohti ilmastokestävää Uuttamaata
Visiona ilmastokestävä Uusimaa -hanke (VILKKU) vahvistaa Uudenmaan kykyä sopeutua ilmastonmuutokseen. Uudenmaan liiton ja Helsingin yliopiston yhteisessä hankkeessa valmistuu tilannekuva Uudenmaan haavoittuvuudesta, altistumisesta ja keskeisistä riskeistä ja näiden vastuutahoista vuoden 2024 aikana.
Tilannekuvan ja Uudenmaan liiton ennakointityön tulevaisuustyöpajojen tuloksien pohjalta laaditaan alueellinen sopeutumissuunnitelma vuonna 2025. Hankkeessa tarkastellaan myös ilmastonmuutoksen aiheuttamia riskejä alueen elinkeinoelämän näkökulmasta.
Uudenmaan sopeutumistyön päämäärät
Yhteinen ymmärrys vaikutuksista
Uudenmaan sopeutumistyössä rakennetaan yhteinen käsitys suorista ja epäsuorista vaikutuksista sekä heijastevaikutuksista. Erityisesti keskitytään epäsuoriin vaikutuksiin ja heijastevaikutuksiin. Vaikutuksia ja niiden heijastumista Uudenmaan alueelle ja toimintakenttään avataan laajasti.
Alueellisten riskien ja haavoittuvuuden arviointi
Sopeutumistyössä tarkastellaan ilmastonmuutoksen alueellisia riskejä ja haavoittuvuutta. Riskitekijöitä avataan ja luokitellaan. Lisätään myös ymmärrystä ilmastonmuutoksen vaikutusmekanismeista ja riskien kohdentumisesta.
Vaikutusten kytkeminen osaksi laajempaa ennakointia
Tunnistetut ilmastonmuutoksen vaikutukset sidotaan osaksi Uudenmaan ennakointityötä. Ennakointityön kautta sopeutumistarkastelussa huomioidaan myös muut tulevaisuuden ajurit ja megatrendit.
Kansallinen sopeutumissuunnitelma on alueellisen työn pohjana
Ilmastonmuutoksen vaikutusketjujen haastava ennakointi alkaa kansalliselta tasolta. Uudenmaan sopeutumistyö linkitetään vahvasti kansallisen sopeutumissuunnitelman laadintaan.
Alueellisen sopeutumissuunnitelman laadinnassa nojataan kansallisiin arviointeihin ja hankkeiden tuloksiin. Alueellista työtä linkitetään Uudenmaan liiton ennakointityöhön ja haetaan sitä kautta keinoja tuoda muutoksen vaikutuksia ymmärrettävämmiksi.
Sopeutumistyö vaatii laajaa yhteistyötä
Sopeutumistyötä tehdään tiiviissä yhteistyössä valtioneuvoston, kuntien, yrityskentän ja muiden alueellisten toimijoiden sekä toisten maakuntien kanssa.
Kunnilla on suuri vastuu sopeutumisen suhteen. Kestävillä, ilmastonmuutoksen vaikutukset huomioivilla kaavoitusratkaisuilla luodaan edellytykset ilmastonkestäville yhdyskuntarakenteelle. Keskeistä on myös poikkeusoloihin varautuminen.
Maakuntien liitoissa sopeutumistarve huomioidaan ennakointityössä, maakuntakaavoituksessa ja siihen liittyvissä tehtävissä. Ohjaamme myös hankerahoitusta sopeutumistyön tueksi.
Ylimaakunnallista yhteistyötä tarvitaan muun muassa valuma-aluekohtaisiin tarkasteluihin. Yhteistyöllä voidaan myös säästää resursseja, kun luonnonoloiltaan ja toimintaympäristöltään yhtenevien alueiden riskiarviointeja laaditaan yhdessä.
ELY-keskukset hallinnoivat monia ilmastonmuutokselle altistuvia prosesseja, kuten tulvansuojelua ja rakennetun ympäristön muuta kehittämistä. Myös aluehallintavirastojen toiminnassa riskien hallinta on keskeistä.
Euroopan yhteinen haaste
Ilmastonmuutos vaikuttaa kaikkialla Euroopassa, mutta vaikutukset eivät ole samoja kaikilla alueilla. Ilmastossa havaitut muutokset vaikuttavat laajasti ekosysteemeihin, talouden eri aloihin sekä ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin Euroopassa.
Uusimaa mukana Euroopan unionin sopeutumisen missiossa
Euroopan unionin ilmastonmuutokseen sopeutumisen mission tavoitteena on lisätä ymmärrystä ilmastolähtöisistä riskeistä ja tukea niiden hallintaa. Missioon valitut alueet allekirjoittavat tahdonilmauksen halustaan olla ilmastonkestäviä vuoteen 2030 mennessä. Alueet saavat myös tukea sopeutumistyöhönsä.
Ratkaisujen kehittämistä eurooppalaisessa suurhankkeessa
Uudenmaan liitto on mukana sopeutumisen missiota tukevassa Horisontti-hankkeessa Regions4Climate, jonka aikana kumppanit kehittävät ja testaavat omia ilmastoresilienssin ja ilmastonmuutokseen sopeutumisen toimia. Lisäksi hanke tuottaa välineitä sosiaalisesti oikeudenmukaiseen siirtymään sekä tietoa poliittisen päätöksenteon tueksi.
Tutustu myös
Ennakointi
Ennakointia tarvitaan yhteiskunnallisiin muutoksiin varautumiseen ja se auttaa sietämään epävarmuutta. Ennakoimalla voimme tänään tehdä Uudenmaan tulevaisuuteen vaikuttavia ratkaisuja. Ennakoinnin merkitys korostuu muuttuvassa, epävarmassa ja yllätysten täyttämässä maailmassa.
Lisätietoja ilmastonmuutokseen sopeutumisesta:
Salla Siivonen
Projektipäällikkö
salla.siivonen@uudenmaanliitto.fi
VILKKU-hanke, ilmastonmuutokseen sopeutuminen
Simo Haanpää
Ilmastoasiantuntija
simo.haanpaa@uudenmaanliitto.fi
Ilmastonmuutoksen sopeutuminen ja muutoksen hillintä, Regions4Climate- ja Canemure-hankkeet
Ajankohtaista
Uutinen
12.12.2024
Pohjoismainen vertailu: Suomalaiset pörssiyritykset johtavat siirtymää kohti kiertotaloutta
Suomalaiset pörssiyritykset ovat naapurimaita edellä kiertotaloudessa, mikä luo niille merkittävää kilpailuetua lähivuosina. Tämä käy ilmi laajassa kyselytutkimuksessa, joka suunnattiin kaikille Ruotsin, Norjan, Tanskan ja Suomen pörssiyrityksille. Lähes 80 prosenttia haastatelluista yrityksistä arvioi kilpailijoidensa kehittävän merkittävästi kiertotaloustoimintaansa seuraavien viiden vuoden aikana suomalaisten yritysten johtaessa tällä hetkellä lähes kaikilla mittareilla.
Uutinen
9.12.2024
Ei pelkästään poutapilviä Suomen kiertotaloustaivaalla
Vaikka Suomi on tavoitellut pitkään paikkaa kiertotalouden kärkimaana, jäämme tavoitteiden toteutuksessa kuitenkin jälkeen useista muista EU-maista. Suomen kiertotalousaste on matala ja monilla mittareilla olemme Euroopan keskitasoa, kirjoittaa Kari Herlevi Reilusti eteenpäin -kirjoitussarjassa.
Sivu päivitetty viimeksi: 28.3.2024