Ilmastonmuutokseen sopeutuminen tarkoittaa ennakoivaa varautumista muuttuvaan ilmastoon. Sen tavoitteena on vähentää haitallisia vaikutuksia, vahvistaa yhteiskunnan toimintakykyä sekä hyödyntää muuttuvan ilmaston mahdollisia uusia mahdollisuuksia. Uudenmaan liitto edistää alueellista sopeutumistyötä yhteistyössä kuntien, viranomaisten, yritysten, tutkimusorganisaatioiden ja muiden alueellisten toimijoiden kanssa.
Ilmastonmuutos vaikuttaa Uudellamaalla jo nyt luontoon, rakennettuun ympäristöön, infrastruktuuriin, elinkeinoihin sekä ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin. Samalla muuttuva ilmasto lisää myös kansainvälisten toimitusketjujen häiriöistä, geopoliittisista muutoksista ja luonnonvarojen saatavuudesta aiheutuvia heijastevaikutuksia.
Ilmastokestävä Uusimaa 2030 -tiekartta ohjaa alueellista sopeutumistyötä
Visiona ilmastokestävä Uusimaa (VILKKU) -hankkeessa laadittiin Ilmastokestävä Uusimaa 2030 -tiekartta, joka toimii Uudenmaan ensimmäisenä alueellisena ilmastonmuutokseen sopeutumisen suunnitelmana.
Tiekartta kokoaa yhteen
- Uudenmaan keskeiset ilmastoriskit ja haavoittuvuudet
- neljä alueellista teemakokonaisuutta
- toimintalinjaukset ja sopeutumisen painopisteet
- konkreettisia sopeutumistoimia eri toimialoille.
Tiekartan tavoitteena on vahvistaa Uudenmaan kykyä ennakoida ilmastonmuutoksen vaikutuksia, vähentää alueen haavoittuvuutta sekä tukea maakunnan ilmastokestävyyttä vuoteen 2030 mennessä.
julkaisu
Ilmastokestävä Uusimaa 2030 -tiekartta
Uudenmaan liiton julkaisuja B 66
2025
Ilmastokestävä Uusimaa 2030 -tiekarttaUudenmaan sopeutumistyön päämäärät
Alueellisen yhteistyön tukeminen ja alueellisten ratkaisujen tunnistaminen
Ensimmäisenä päämäärän tavoitteena alueellisen yhteistyön tukeminen ja alueellisten ratkaisujen tunnistaminen. Päämäärään lähtökohtana on rakentaa Uudenmaan toimijoiden välinen yhteinen ymmärrys maakunnan merkittävimmistä ilmastoriskeistä, sopeutumisen tarpeista ja vaikuttavista ratkaisuista. Tavoitteena on vaikuttavien ja skaalattavien sopeutumistoimien tunnistaminen sekä kuntien ja muiden alueellisten toimijoiden tukeminen konkreettisissa sopeutumistoimissa. Sopeutumistyössä tarkastellaan ilmastonmuutoksen alueellisia riskejä ja haavoittuvuutta. Riskitekijöitä avataan ja luokitellaan. Lisätään myös ymmärrystä ilmastonmuutoksen vaikutusmekanismeista ja riskien kohdentumisesta.
Sopeutumisen oikeudenmukaisuuden vahvistaminen ja monihyötyisten ratkaisumallien edistäminen
Toisena päämääränä on varmistaa, että sopeutumistoimet ovat monihyötyisiä ja ne toteutetaan oikeudenmukaisesti. Tavoitteena on löytää ilmastokestävyyttä parantavia monihyötyisiä ratkaisuja, jotka tuottavat samanaikaisesti hyötyjä luonnolle, taloudelle, terveydelle ja yhteiskunnalle kokonaisuudessaan, heikentämättä kenenkään sosioekonomista asemaa tai aiheuteta haittoja luonnolle. Samalla nostetaan sopeutumisen sosiaalisten ja taloudellisten vaikutusten painoarvoa päätöksenteossa ja vahvistetaan oikeudenmukaisuuden huomioimista sopeutumistyössä.
Tiedolla ohjaaminen ja huoltovarmuus näkökulmien huomioiminen
Kolmantena päämääränä on vahvistaa sopeutumisen näkyvyyttä strategisessa päätöksenteossa ja suunnittelussa sekä huoltovarmuuden edistäminen. Tämä edellyttää toimien kustannusten, hyötyjen ja tarvittavan osaamisen näkyväksi tekemistä, jotta tietoa voidaan hyödyntää tehokkaasti päätöksenteossa. Päämäärä tähtää ennakoivasti tunnistamaan ja vahvistamaan yhdyskuntarakenteen ilmastokestävyyden turvaavia avainprosesseja huoltovarmuuden parantamiseksi.
Yhteistyö on onnistuneen sopeutumisen edellytys
Ilmastonmuutokseen sopeutuminen edellyttää pitkäjänteistä yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Kunnilla on suuri vastuu sopeutumisen suhteen. Kestävillä, ilmastonmuutoksen vaikutukset huomioivilla kaavoitusratkaisuilla luodaan edellytykset ilmastonkestäville yhdyskuntarakenteelle. Keskeistä on myös poikkeusoloihin varautuminen.
Maakuntien liitoissa sopeutumistarve huomioidaan ennakointityössä, maakuntakaavoituksessa ja siihen liittyvissä tehtävissä. Ohjaamme myös hankerahoitusta sopeutumistyön tueksi. Uudenmaan liitolla on roolinsa alueellisena toimijoiden kokoajana ja yhteistyön alustan mahdollistajana, joka tukee yhteisen tilannekuvan muodostamista, tiedonvaihtoa sekä sopeutumisen huomioimista maakunnan kehittämisessä.
Ylimaakunnallista yhteistyötä tarvitaan muun muassa valuma-aluekohtaisiin tarkasteluihin. Yhteistyöllä voidaan myös säästää resursseja, kun luonnonoloiltaan ja toimintaympäristöltään yhtenevien alueiden riskiarviointeja laaditaan yhdessä.
Elinvoimakeskukset hallinnoivat monia ilmastonmuutokselle altistuvia prosesseja, kuten tulvansuojelua ja rakennetun ympäristön muuta kehittämistä. Myös lupa- ja valvontavirastojen toiminnassa riskien hallinta on keskeistä.
Tiekartan jalkauttaminen
Tiekartan valmistuminen oli lähtökohta ja vuonna 2026 käynnistyi sen vaiheittainen jalkauttaminen yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa.
Työtä tehdään erityisesti
- rakentamalla yhteistä tilannekuvaa ilmastonmuutoksen vaikutuksista
- konkretisoimalla tiekartan toimintalinjauksia käytännön yhteistyöksi
- vahvistamalla tiedonvaihtoa ja alueellisia verkostoja.
- tunnistamalla uusia yhteistyö- ja rahoitusmahdollisuuksia.
Ilmastokestävä Uusimaa 2030 -tiekartan tavoitteena on ohjata maakunnan eri toimijoiden työtä yhteisesti tunnistettujen päämäärien, toimintalinjausten ja sopeutumistoimien kautta. Alueellisen sopeutumisen tiekartan tehtävänä on varmistaa, että alueen sopeutumista edistävätyö etenee samoja, yhteisesti sovittuja päämääriä kohti. Tiekartta on strategisen tason dokumentti, jossa on tunnistettu ylemmän tason prosesseja, joihin on syytä kiinnittää huomiota ilmastokestävyyden parantamiseksi. Sen vuoksi tiekartta ei sisällä vastuutahoja tai aikatauluja. Tiekartan jalkautusvaiheessa neuvotellaan toimintalinjausten tarkentamisesta, etenemismalleista ja vastuista.
Työkaluja kuntien ja alueellisten toimijoiden käyttöön
Ilmastokestävä Uusimaa 2030 -tiekartan tueksi on laadittu useita käytännön työkaluja. Niitä voidaan hyödyntää esimerkiksi kuntien ilmastonmuutokseen sopeutumisessa, riskienhallinnassa, maankäytön suunnittelussa sekä strategisessa kehittämisessä.
Uusimaa mukana Euroopan unionin sopeutumisen missiossa
Euroopan unionin ilmastonmuutokseen sopeutumisen mission tavoitteena on lisätä ymmärrystä ilmastolähtöisistä riskeistä ja tukea niiden hallintaa. Missioon valitut alueet allekirjoittavat tahdonilmauksen halustaan olla ilmastonkestäviä vuoteen 2030 mennessä. Alueet saavat myös tukea sopeutumistyöhönsä.
Ratkaisujen kehittämistä eurooppalaisessa suurhankkeessa
Uudenmaan liitto on mukana sopeutumisen missiota tukevassa Horisontti-hankkeessa Regions4Climate, jonka aikana kumppanit kehittävät ja testaavat omia ilmastoresilienssin ja ilmastonmuutokseen sopeutumisen toimia. Lisäksi hanke tuottaa välineitä sosiaalisesti oikeudenmukaiseen siirtymään sekä tietoa poliittisen päätöksenteon tueksi.
Tutustu myös
Ennakointi
Ennakointia tarvitaan yhteiskunnallisiin muutoksiin varautumiseen ja se auttaa sietämään epävarmuutta. Ennakoimalla voimme tänään tehdä Uudenmaan tulevaisuuteen vaikuttavia ratkaisuja. Ennakoinnin merkitys korostuu muuttuvassa, epävarmassa ja yllätysten täyttämässä maailmassa.
Lisätietoja ilmastonmuutokseen sopeutumisesta:
Salla Siivonen
Projektipäällikkö
salla.siivonen@uudenmaanliitto.fi
VILKKU-hanke, ilmastonmuutokseen sopeutuminen
Simo Haanpää
Ilmastoasiantuntija
simo.haanpaa@uudenmaanliitto.fi
Ilmastonmuutoksen sopeutuminen, Regions4Climate-hanke
Ajankohtaista
Uutinen
30.6.2026
Ilmastokestävä Uusimaa 2030 -tiekartan jalkautus käynnistyi
Uudenmaan ensimmäisen ilmastonmuutokseen sopeutumisen suunnitelman eli Ilmastokestävä Uusimaa 2030 -tiekartan toimeenpano käynnistyi keväällä 2026 seutukohtaisilla neuvotteluilla. Neuvotteluissa korostui aiempaa laajemman yhteistyön tarve ilmastonmuutokseen sopeutumisessa ja huoltovarmuuden vahvistamisessa.
Uutinen
26.6.2026
CIRCULANDIA-hanke edistää kiertotalouden mukaisia ruokajärjestelmiä, uudistavaa maataloutta ja pakkausten uudelleenkäyttöä
Uudenmaan liitto on mukana juuri käynnistyneessä kiertotalouden mukaisia ruokajärjestelmiä kehittävässä CIRCULANDIA-hankkeessa yhdessä 35 eurooppalaisen organisaation kanssa.
Sivu päivitetty viimeksi: 29.6.2026