Kuntien politiikka on EU-politiikkaa
Ilmassa on kasvavaa jännitystä kuntavaalien lähestyessä. Uusien päättäjien tulee ymmärtää paitsi kunnan, myös kansallista ja kansainvälistä päätöksentekoa. Kuntaliiton selvityksen mukaan lähes puolet kuntien asioista juontaa juurensa EU:hun.
EU-säädökset luovat yhdessä Suomen lainsäädännön kanssa kehykset kuntien toiminnalle − ja avaavat meille myös paljon mahdollisuuksia. Esimerkkinä käyköön suuret liikennehankkeet. Näihin liittyy myös huoleni.
Suomen liikenneinfran pitkän aikavälin kehittäminen uhkaa jäädä kevyeksi, kun katsomme valmistelussa olevaa strategista Liikenne 12 -suunnitelmaa. Tämä sekä viime kesän heikko saantimme EU:n liikennehankerahoituksesta kertoo meille kasvaneesta yhteistyön tarpeesta.
Meidän on yhdessä kuntien, maakuntien ja valtion kesken linjattava selvät kansalliset prioriteetit liikennehankkeissa, jotta parannamme mahdollisuuksiamme saada EU-rahoitusta merkittävien hankkeiden suunnitteluun ja toteutukseen. Vaikuttamisen aika on EU:ssa käynnissä: Komissio valmistelee juuri tulevaisuuden linjoja aina vuoteen 2034.
Vuonna 2028 alkavalle rahoituskaudelle odotetaan uudistusta, ja viestimme Brysselissä on, että se tulee tehdä yhdessä alueiden ja kaupunkien kanssa. Rahoituksen uudistus on tervetullut, jos se tarkoittaa entistä selkeämpää, joustavampaa ja vaikuttavampaa kilpailtua rahoitusta. Kohtalonkysymykseksi ei myöskään saa jäädä kansallisen vastinrahoituksen vähyys.
Liikenneyhteyksien tulee olla Suomen prioriteettilistan kärjessä. Komission puheenjohtaja on lanseerannut ajatuksen puhtaasta, kilpailukykyisestä ja oikeudenmukaisesta siirtymästä. Miten tämä meillä tapahtuu ilman sujuvia liikenneyhteyksiä Eurooppaan? Elinkeinotoimintamme sakkaa, jos jäämme pussin perälle.
Uusimaa on monella tapaa maamme keskus, jonka kansallinen ja kansainvälinen saavutettavuus tukee koko Suomen menestystä. Yhteydet ovat ensiarvoisen tärkeitä myös huoltovarmuuden ja turvallisuuden kulmista. Suomen muuhun Eurooppaan yhdistävä tunneli Helsingistä Tallinnaan, isot satamamme ja lentokenttämme ovat tärkeitä ihan koko Suomelle. Lentorata ja Länsirata ovat edelleen tärkeitä kehittämisen kohteita. Liittymisemme entistä tiiviimmin eurooppalaisiin liikenneverkkoihin vähentää myös haavoittuvuuksiamme. Nämä asiat ovat kansallisia prioriteetteja, eivät alueellinen tai paikallinen kysymys.
Liikennehankkeet ovat vain yksi asia, jossa EU:n linjaukset vaikuttavat suoraan kuntien kehittymiseen ja elinvoimaan. Monet muutkin EU:ssa tehdyt päätökset toteutetaan lopulta kunnissa. Kunnista myös lähtee liikkeelle se työ, jolla saavutamme olennaiset tulevaisuuden tavoitteemme Suomen ja EU:n menestymisessä. Kuntien politiikka on EU-politiikkaa.
Kirjoitus on julkaistu Helsingin Uutisissa 5.3.2025.
Tutustu myös näihin
Uutinen
23.10.2026
Lentorata on kirjattava tulevaan hallitusohjelmaan
Uudenmaan liitto sekä kannanoton allekirjoittaneet Helsingin ja Uudenmaan kansanedustajat ja alueen kaupunkien ja kuntien johtajat edellyttävät, että Lentoradan toteuttaminen kirjataan seuraavaan hallitusohjelmaan.
Blogi
21.10.2026
Kuka ohjaa datakeskuksia? Etsintäkuulutus työkalulle
Datakeskuksia suunnitellaan Suomeen ja myös Uudellemaalle tahtiin, joka saa suunnittelijan kulmakarvat nousemaan. Rakennelmat ovat isoja, kuluttavat paljon sähköä ja tuottavat valtavasti lämpöä. Mutta kuka kokonaisuutta oikeastaan ohjaa, kysyy Henri Jutila.