Uudenmaan liiton syntyhistoria juontaa vuoteen 1934, jolloin ensimmäinen nykyisen liiton edeltäjistä, Uudenmaan maakuntaliitto ry, perustettiin kotiseututietoisuuden vaalijaksi.
Seutukaavaliitoista ensimmäisenä aloitti Helsingin seutukaavaliiton edeltäjä, Helsingin ja sen ympäristön aluesuunnitelmaliitto, vuonna 1946. Tästä katsotaan uusimaalaisen aluesuunnittelun käynnistyneen.
Maakuntaliitto ja seutukaavaliitot yhteen
Uudenmaan liiton toiminta sai alkunsa vuoden 1993 alussa kun Helsingin seutukaavaliitto, Länsi-Uudenmaan seutukaavaliitto ja Uudenmaan maakuntaliitto yhdistyivät valtioneuvoston päätöksellä. Yksittäisinä kuntina mukaan liittyivät Mäntsälä, Pornainen ja Kirkkonummi naapuriseutukaavaliitoista. Silloin maakuntaan kuului 19 kuntaa.
Uudenmaan liiton toiminta sai alkunsa vuonna 1993 kun Helsingin seutukaavaliitto, Länsi-Uudenmaan seutukaavaliitto ja Uudenmaan maakuntaliitto yhdistyivät.
Tehtävät periytyivät edeltäjiltä, lakisääteinen seutukaavoitus ja alueellinen edunvalvonta olivat päätehtäviä. Toimisto muutti Helsingin Aleksanterinkadulle.
Uusia muutoksia koitti heti seuraavana vuonna. Vuoden 1994 alussa Uudenmaan liiton alue laajeni entisen Läntisen Uudenmaan seutukaavaliiton kunnilla. Maakuntaan kuului 21 kuntaa. Uudenmaan liiton perussopimus astui voimaan vuoden 1995 alusta, kun kaikki kunnat olivat sen hyväksyneet.
Aluekehittämislaki toi uusia tehtäviä
Samoihin aikoihin kun alue laajeni, oli vireillä väliportaan hallinnon ja aluepoliittisen lainsäädännön uudistamistyö. Maakuntien liitoille tämä merkitsi uusia tehtäviä ja roolia laaja-alaisena kehittämisviranomaisena.
Alueiden kehittämisestä annettu laki astui voimaan vuoden 1994 alussa, jolloin aluekehitysvastuu siirtyi lääninhallituksilta liitoille. Yksi tärkeimmistä perusteluista tehtävien siirrossa oli luottamushenkilöhallintoon perustuva päätöksentekojärjestelmämme.
Suomen liittyminen Euroopan unioniin vuonna 1995 lisäsi kansainvälisten asioiden osuutta liiton työssä. EU-ohjelmatyö tuli osaksi aluekehitystyötä. Edunvalvontaa ja yhteyksien hoitamista varten perustettiin Brysseliin Uudenmaan liiton ja Helsingin kaupungin yhteinen toimisto. Sittemmin olemme saaneet toimistoon lukuisia uusia kumppaneita.
Vuoden 2010 alussa päättyneen aluehallinnon uudistamishankkeen myötä maakuntien liittojen asema korostui aluekehitystyötä kokoavana ja yhteen sovittavana viranomaisena.
Tutustu vuonna 2006 vietetyn uusimaalaisen aluesuunnittelun 60-vuotisjuhlan kunniaksi valmistuneeseen historiikkiin:
Itä-Uusimaa osaksi Uudenmaan maakuntaa
Valtioneuvosto päätti yhdistää vuoden 2011 alusta alkaen Itä-Uudenmaan maakunnan Uuteenmaahan. Uudenmaan liittoon liittyi seitsemän itäuusimaalaista kuntaa. Muutamien muidenkin kuntien yhdistymisten myötä Uudellamaalla on tällä hetkellä 26 kuntaa. Asukkaita on 1,8 miljoonaa.
Uudenmaan kunnat ovat Askola, Espoo, Hanko, Helsinki, Hyvinkää, Inkoo, Järvenpää, Karkkila, Kauniainen, Kerava, Kirkkonummi, Lapinjärvi, Lohja, Loviisa, Myrskylä, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Porvoo, Pukkila, Raasepori, Sipoo, Siuntio, Tuusula, Vantaa ja Vihti.
Maakuntien yhdistymisen yhteydessä liiton toimisto muutti nykyiselle paikalleen Helsingin Länsi-Pasilaan.
Tutustu myös
Alue ja kunnat
Uusimaa on Suomen helmi, lauletaan maakuntalaulussa vuodelta 1912. Metropolimaakunta onkin valtakunnallisesti vahva elinkeinoelämän, kulttuurin ja korkean osaamisen keskus. Tänä päivänä Uusimaa on myös vahvasti kansainvälinen maakunta.
Ajankohtaista
28.11.2024
Uusimaa mukana EU:n tulevaa koheesiopolitiikkaa koskevassa kannanotossa
Uudenmaan liitto osallistui Euroopan kilpailukykyisimpien ja varakkaimpien alueiden (ns. Power Regions of Europe) kokoukseen 20.11. Brysselissä. Tapaamisessa esiteltiin ryhmän valmistelema kannanotto koskien EU:n koheesiopolitiikkaa vuodesta 2028 eteenpäin.
27.11.2024
Hallintojohtajan virkaan 26 hakijaa
Uudenmaan liiton hallintojohtajan viran hakuaika päättyi 26. marraskuuta. Virkaan haki 26 henkilöä.
Sivu päivitetty viimeksi: 25.11.2024