Uudenmaan liitto – tulevaisuuden tekijä

Maakuntakaava on pitkälle tulevaisuuteen tähtäävä, koko maakuntaa tai useampaa kuntaa koskeva maankäytön suunnitelma. Yleispiirteisimpänä kaavana se ohjaa kuntien kaavoitusta ja muuta alueidenkäytön suunnittelua.

Edistämme maakuntakaavojen toteutumista antamalla lausuntoja niistä kaavoista, joita se ohjaa, sekä tiiviillä yhteistyöllä kuntien kanssa. Tuottamamme kartat ja selvitykset palvelevat kuntia, asukkaita, päättäjiä ja monia toimijoita, kuten esimerkiksi energiayhtiöitä ja satamia.

Uudellamaalla on samanaikaisesti voimassa useita maakuntakaavoja. Kokonaisuuden hahmottamista ja tulkintaa helpottaa epävirallinen kaavayhdistelmä.

Viimeisimpänä lainvoiman on saanut Uusimaa-kaava, jossa käsitellään kaikki keskeiset maankäytön teemat. Kokonaisuus sisältää Helsingin seudun, Länsi- ja Itä-Uudenmaan vaihemaakuntakaavat. Kaavan aikatähtäin on vuodessa 2050.

Vuonna 2024 käynnistyi uuden maakuntakaavan laadinta. VISIO-kaava täydentää Uusimaa-kaavaa vihreän siirtymän teemoilla.

Koordinoimme ja sovitamme yhteen maakunnan ilmastotyötä. Hiilineutraali Uusimaa 2030 -tiekartta vie ilmastotyötä kohti maakunnan yhteistä tavoitetta. Tiekartta tukee kuntien ilmastotyötä etenkin maankäytön, liikkumisen, energian, kiertotalouden ja kulutuksen näkökulmista.

Uudenmaan ilmastotyö rakentuu laaja-alaisen yhteistyön, paikallisten vahvuuksien ja parhaiden käytäntöjen levittämisen varaan. Työ tukee vihreää siirtymää sekä Uudenmaan ja koko Suomen edelläkävijyyttä ilmastoratkaisujen kehittämisessä.

Tiekartassa on kuusi painopistealuetta, jotka ovat keskeisimpiä hiilineutraaliuden saavuttamiseksi:

• Ilmastoviisas maankäyttö ja rakentaminen
• Älykäs ja päästötön liikkuminen
• Nopea ja reilu energiasiirtymä
• Hiilineutraali kiertotalous
• Kestävä kulutus ja tuotanto
• Hiilensidonnan vahvistaminen ja päästöjen kompensointi

Uudenmaan tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta (TKI) kehittää ratkaisuja globaaleihin haasteisiin ja luo mahdollisuuksia maakunnan menestykselle. Uudenmaan maakuntaohjelma sisältää TKI-toiminnan kärjet, jotka toimivat Euroopan komission edellyttäminä alueen älykkään erikoistumisen kärkinä.

TKI-toiminnan kärjet etsivät ratkaisuja isoihin maailmanlaajuisiin haasteisiin, kuten ilmaston muutokseen, väestön ikääntymiseen ja eriar voistumiseen sekä turvallisuuden järkkymiseen. Kärkiä tuetaan ennen kaikkea alkuvaiheessa sekä alueellisten ekosysteemien kehittämisessä. Pyrkimyksenä on mahdollistaa TKI-toiminnan skaalaaminen kansainväliseksi, EU-tasoiseksi toiminnaksi. Tähän hyödynnetään alueella sekä kansallista että EU-rahoitusta.

Uudenmaan TKI-toiminnan kärjet:

• Kestävyysratkaisut
• Uudistuva ruokajärjestelmä
• Hyvinvointi- ja terveysratkaisut
• Luovat alat
• Murrokselliset teknologiat

Olemme niin sanottu välittävä toimielin EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelmassa ja myönnämme rahoitusta hankkeisiin Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) ja Oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta (JTF). Ohjelmakaudella 2021–2027 koordinoimme rahoitusta Etelä-Suomen viiden maakunnan alueella.

Hallinnoimme myös kestävän kaupunkikehittämisen rahoitusta pääkaupunkiseudun, Turun ja Lahden kaupunkien ekosysteemisopimusten osalta. Lisäksi myönnämme hankkeille kansallisen vastinrahoituksen eräissä EU:n alueellisen yhteistyön Interreg-ohjelmissa.

Innovaatioryhmämme tarjoaa apua rahoitusta uusimaalaisille EU-hankkeiden valmistelijoille. Valmistelemme myös itse hankkeita ja haemme aktiivisesti EU-tukia. Tavoitteemme on lisätä merkittävästi Uudellemaalle saatavaa EU-rahoitusta.

Määrittelemme maakunnan liikennejärjestelmän kehittämistarpeet yhteistyössä kuntien, liikenneviranomaisten sekä muiden liikenteeseen keskeisesti vaikuttavien tahojen kanssa. Yksittäisten hankkeiden sijaan tarkastelemme kokonaisuutta, johon kuuluvat liikkumisympäristö ja eri liikennemuodot: kävely ja pyöräily, joukkoliikenne, henkilöautoliikenne ja tavaraliikenne.

Ohjaamme liikenteen ja muun maankäytön ratkaisujen yhteensovittamista maakuntakaavoituksella. Tarkoituksena on vähentää liikenteen haittoja ja ylläpitää alueen kilpailukykyä. Tuoreimmat liikennejärjestelmäsuunnitelmat on hyväksytty Itä- ja Länsi-Uudellemaalle. Vaikutamme myös monissa kansallisissa ja kansainvälisissä liikenneverkostoissa.

Kansainvälisyys on Uudenmaan vahvuus ja menestyksen mahdollistaja. Tiiviit yhteydet muihin metropolialueisiin ja Itämeren maiden aluetoimijoihin, aktiivisuus EU:n yhteisten hankkeiden rakentamisessa sekä osallistuminen yhteistyöjärjestöjen toimintaan ovat osa työtämme. Osin ylläpitämämme Helsinki EU Office Brysselissä on linkki alueellisten toimijoiden ja EU:n toimintaympäristön välillä.

Kansainvälisen yhteistyön painopiste ja tärkeimmät kumppanimme ovat Itämeren alueella. Toimimme Itämeren alueen poliittisessa foorumissa BSSSC:ssä (Baltic Sea States Subregional Co-operation). Lisäksi olemme aktiivisesti mukana Euroopan yhteistyöjärjestö CPMR:n (Conference of Peripheral Maritime Regions) ja erityisesti sen Itämerikomission (BSC) toiminnassa.

Olemme jäsenenä ja vaikuttamme useissa eurooppalaisissa verkostoissa, esimerkiksi Euroopan metropolialueiden verkostossa (METREX) ja Euroopan metropolihallintojen verkostossa (EMA). Rakennamme myös kahdenvälisillä yhteyksillä aluetoimijoiden yhteistyötä useiden teemojen parissa.

Edunvalvontatyömme tavoitteena on, että Uudellamaalla on hyvä elää ja työskennellä jatkossakin. Pyrimme vaikuttamaan päätöksentekoon niin, että eri viranomaisten ja yhteisöjen tekemät ratkaisut ovat Uudenmaan kannalta mahdollisimman toimivia. Valvomme uusimaalaisten etua niin kansallisella, alueellisella kuin kansainvälisellä tasolla.

Tärkeä foorumi on alueemme kansanedustajien neuvottelukunta, joka kokoontuu säännöllisesti meidän valmistelumme pohjalta. Neuvottelukuntaan kuluvat kaikki Helsingin ja Uudenmaan vaalipiireistä valitut 60 kansanedustajaa.