Tulevaisuustutkassa pohdittiin hyvinvointiyhteiskunnan työnjakoa ja kolmannen sektorin tulevaisuutta
Tulevaisuustutka-webinaarissa torstaina 29. lokakuuta aiheena oli hyvinvointiyhteiskunnan työnjako ja kolmannen sektorin tulevaisuus. Kuulimme kaksi puheenvuoroa, jotka valottivat tulevaisuutta tutkimuksen ja käytännön näkökulmista.
Järjestöjen palveluille ei löydy helposti korvaajaa
Humanistisen ammattikorkeakoulun lehtori Kimmo Lind pohti puheenvuorossaan, miltä näyttää järjestötoiminnan ja kansalaisyhteiskunnan tulevaisuus Suomessa, kun erityisesti sote-järjestöt ovat voimakkaan murroksen edessä. Lind on yhteiskuntatieteiden tohtori, joka on väitellyt sote-järjestöjen edustuksellisuudesta ja tutkinut muun muassa sote-järjestöjen johtamista ja hallintoa.
Sosiaali- ja terveysalan järjestöille ja säätiöille myönnettävä valtionavustus, STEA-rahoitus, puolittuu vuosien 2024 ja 2027 välillä. Vuonna 2027 avustusta myönnetään yhteensä 190 miljoonaa euroa. Nopeat ja mittavat leikkaukset vaikuttavat voimakkaasti sote-järjestöjen toimintaedellytyksiin.
Lindin mukaan sosiaali- ja terveysalan järjestöt ovat olleet tärkeä julkisten palvelujen kumppani. Niiden rooli on ollut täydentää erityisesti ennaltaehkäiseviä sekä hyvinvointia ja terveyttä edistäviä palveluja, joita ne ovat pystyneet tuottamaan taitavasti ja edullisesti. STEA-avustusten leikkaukset uhkaavat lopettaa monia näistä palveluista, sillä kunnat ja hyvinvointialueet eivät pysty korvaamaan järjestöjen tekemää työtä.
Ennaltaehkäisevä työ säästää inhimillisiä ja taloudellisia kustannuksia
Keski-Uudenmaan yhdistysverkoston toiminnanjohtaja Saana Sandholm pohti puheenvuorossaan, miten sosiaali- ja terveysalan järjestöjen avustusleikkaukset vaikuttavat Uudenmaan asukkaisiin.
Sandholm havainnollisti esimerkkien avulla järjestöjen ennaltaehkäisevän työn merkitystä. Pitkälti vapaaehtoisvoimin toimivat järjestöt voivat ihmisiä kohtaamalla ehkäistä vakavien sairauksien puhkeamista ja ohjata tarvittaessa oikean hoidon tai palvelun piiriin.
Järjestöjen tekemä ennaltaehkäisevä ja terveyttä edistävä työ on Sandholmin mukaan yhteiskunnallisesti tehokasta, edullista ja korkeatasoista. Se hyödyttää sekä yksilöä että yhteiskuntaa, etenkin jos vaihtoehtona on pitkäaikainen sairastaminen ja kallis sairaanhoito. Jos toiminta loppuu, sen käynnistäminen uudelleen voi olla erittäin vaikeaa.
Tilaisuuden juonsi suunnittelupäällikkö Ulla-Mari Karhu Uudenmaan liitosta.
Katso Tulevaisuustutkan tallenne:
Tulevaisuustutka-webinaarisarjassa käsitellään ajankohtaisia ilmiöitä ja niiden vaikutuksia Uudellemaalle. Uudenmaan liiton järjestämät Tulevaisuustutka-webinaarit ovat avoimia kaikille maakunnan tulevaisuudesta kiinnostuneille.
Lisätietoja:
Rosa Tuomi
Erityisasiantuntija
Maakuntaohjelma, ennakointi, koulutuspolitiikka
Ulla-Mari Karhu
Suunnittelupäällikkö
ulla-mari.karhu@uudenmaanliitto.fi
Maakunnan yhteistyöryhmä ja ryhmän sihteeristö, työllisyys-, hyvinvointi- ja maahanmuuttoasiat, maaseudun kehittäminen
Tutustu myös näihin
Uutinen
12.11.2026
Datakeskusten mahdollisuudet Uudellamaalla aiheena Tulevaisuustutkassa 3.12.
Datakeskusten mahdollisuuksista ja haasteista keskustellaan Tulevaisuustutka-webinaarissa torstaina 3. joulukuuta klo 8.15–9.00. Digitalisoitunut yhteiskunta ei toimi ilman datakeskuksia, joiden sijoittuminen on monisäikeinen ilmiö.
Artikkeli
23.10.2026
Aurinkosähköä taloyhtiöille ja vety polttoaineena – Interreg-hankkeet tuottavat tulevaisuuden energiaratkaisuja
Interreg Baltic Sea Region -hankkeissa ratkaistaan monialaisia tulevaisuuden haasteita ja lisätään EU:n alueiden välistä yhteistyötä. Suomi on ollut mukana projekteissa, joissa on rakennettu tiekarttoja vedyn polttoainekäytön lisäämiseksi rekkaliikenteessä ja lentoasemilla sekä selvitetty aurinkosähköyhteisöjen perustamista.