Uudenmaan hallitusohjelmatavoitteiden kantavana ajatuksena on rakentaa tulevaisuutta niin, että koko Suomi menestyy. Kun Uudenmaan toimintaedellytyksiä vahvistetaan, tuotetaan samalla kasvua ja hyvinvointia koko maahan. Tähän Uusimaa tarvitsee valtiolta nykyistä enemmän resursseja vaalikaudella 2023–2027.
Olemme valmistelleet Uudenmaan hallitusohjelmatavoitteet yhdessä alueen kuntien ja muiden avointoimijoiden kanssa. Ne pohjautuvat Uusimaa-ohjelmaan sekä kuntatalouden ja hyvinvointialueiden uusimaalaisiin erityispiirteisiin.
Maakuntahallitus hyväksyi hallitusohjelmatavoitteet lokakuussa 2022. Keskustelu tavoitteista jatkuu muun muassa Helsingin ja Uudenmaan kansanedustajien kanssa.
Uudenmaan hallitusohjelmatavoitteissa on neljä kokonaisuutta:
Kohti hiilineutraalia Suomea – Uudenmaan tavoitevuosi on 2030
- Vauhditetaan energiasiirtymää ja kasvatetaan Suomen energiaturvallisuutta ja -riippumattomuutta, ensi sijassa polttoon perustumattomilla uusiutuvan energian tuotantomuodoilla ja luonnon monimuotoisuudesta huolehtien.
- Nopeutetaan liikenteen päästövähennystavoitteita sekä luodaan edellytyksiä fossiilisista liikennepolttoaineista luopumiselle ja älyliikenteelle.
- Luodaan kiertotaloudesta Suomen uusi kasvun suunta.
Tulevaisuuden kasvua Suomelle Uudenmaan avulla
- Suomalainen aluepolitiikka tuottamaan kestävää kasvua.
- Vahvistetaan kansallista tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa (TKI) – Uudenmaan T&K-toiminnan menot ovat kohonneet viiteen prosenttiin maakunnan BKT:sta vuoteen 2030 mennessä.
- Panostetaan maankäyttöön, liikkumiseen ja logistiikkaan siellä, missä siitä saadaan suurin hyöty.
- Vahvistetaan pääkaupunkiseudun ja Uudenmaan turvallisuutta, turvallisuustyötä sekä varautumista.
Nostetaan Uudenmaan työllisyysaste 80 prosenttiin
- Lisätään koulutuksen aloituspaikkoja sinne ja niille aloille ja tasoille, missä väestörakenteen pohjalta on huomattavin kasvava tarve.
- Edistetään kansainvälisten osaajien sekä yritysten valmiutta asettautua ja sitoutua Uudenmaalle.
- Panostetaan maahanmuuttajien työllisyyteen kansallisena voimavarana.
- Panostetaan Uudenmaan työllisyysasteen kohottamiseen kansallisena erityiskysymyksenä.
Turvataan kuntien rahoituspohja kasvavilla alueilla erityistarpeet huomioiden
- Kannusteet tukemaan kuntien omaehtoista kestävää kasvua – uudistus valtionosuuksiin ja tasausmekanismiin.
- Turvataan hyvinvointialueiden palvelut rahoituksen kriteerejä täsmentämällä.
Tutustu tarkemmin hallitusohjelmatavoitteisiin:
Pdf-tiedoston saa ladattua vasemman yläkulman Download-painikkeesta. Mobiililaitteilla avaa tiedosto ensin koko näytön tilaan klikkaamalla keskellä olevaa Fullscreen-painiketta.
Hallitusohjelmatavoitteiden tausta Uudenmaan erityispiirteissä
Yli kolmannes suomalaisista asuu Uudellamaalla ja täällä tuotetaan 40 prosenttia koko maan bruttokansantuotteesta. Puolet Suomen tutkimus- ja kehittämistoiminnasta on peräisin Uudeltamaalta.
Väestön korkea koulutus- ja osaamistaso, huipputasoiset korkeakoulut sekä vientivetoinen elinkeinoelämä takaavat sen, että Uudellamaalla on hyvät edellytykset tuottaa kasvua koko maahan.
Uhkina tulevalla vaalikaudella ovat globaalit kriisit, maailmanpoliittinen tilanne sekä koveneva kansainvälinen kilpailu investoinneista ja osaajista.
Aiheeseen liittyvää
Uusimaa-ohjelma
Uudenmaan maakuntaohjelma eli Uusimaa-ohjelma tähtää kohti ekologisesti kestävää, taloudellisesti vastuullista ja sosiaalisesti oikeudenmukaista maakuntaa. Ohjelma sisältää vuoteen 2030 ulottuvan vision sekä kehittämisen tavoitteet ja toimenpiteet.
Lisätietoja hallitusohjelmatavoitteista:
Juha Eskelinen
Johtaja, aluekehittäminen
juha.eskelinen@uudenmaanliitto.fi
Aluekehitystyön johtaminen, maakuntajohtaja Ossi Savolaisen varahenkilö
Palvelee myös ruotsiksi
Outi Ervasti
Kehittämispäällikkö
outi.ervasti@uudenmaanliitto.fi
Uusimaa-ohjelma, elinkeinopolitiikka ja -yhteistyö, Uudenmaan edunvalvonta, AKKE-rahoitus sekä Uudenmaan yrityspalkinto. Aluekehittämisen johtaja Juha Eskelisen varahenkilö.
Ajankohtaista
Uutinen
25.1.2023
Luonnon ennallistamista koskeva EU-asetus uhkaa hajauttaa kaupunkirakennetta Suomessa
Pääkaupunkiseudun suuret kaupungit ajavat yhdessä eteläisen Suomen maakuntien kanssa muutoksia ennallistamisasetuksen kaupunkeja koskevaan kuudenteen artiklaan. Nykymuodossaan ehdotus vaikeuttaisi merkittävästi kuntien kestävää kasvua ja johtaisi päinvastoin luonnon kannalta haitalliseen kaupunkirakenteen hajautumiseen.
Artikkeli
23.1.2023
Kansanedustajat: Pääkaupunkiseudun haasteet haltuun yhteistyöllä hallituksen kanssa
Helsingin ja Uudenmaan kansanedustajien neuvottelukunta käsitteli 20.1. pääkaupunkiseudun hallitusohjelmatavoitteita varapuheenjohtaja Tiina Elon johdolla. Kansanedustat vaativat uudelta hallitukselta lisää aloituspaikkoja koulutukseen sekä keinoja segregaation pysäyttämiseen.
Sivu päivitetty viimeksi: 29.12.2022