Uudenmaan hallitusohjelmatavoitteet 2027–2031

Lentorata luo suorat kaukojunayhteydet Helsinki-­Vantaan lentoasemalle, lyhentää matka-aikoja valtakunnallisesti 20–24 minuuttia ja tuo tarvittavaa lisäraide­kapasiteettia ruuhkaiselle Pasila–Kerava-välille.

Lentorata on osa Euroopan laajuista TEN-T-ydin­verkkoa ja täyttää EU-komission tavoitteen liittää keskisuuret lentokentät kaukojunaverkkoon vuoteen 2040 mennessä.

Hallitusohjelmakirjaus

• Hallitus toteuttaa Lentoradan osana pääradan kehittämistä.

Uudenmaan pääväylät ja satamat palvelevat sekä arkiliikenteen sujuvuutta että kriisiajan huoltovarmuutta. Niiden kehittäminen on suora investointi Suomen kasvuun, kilpailukykyyn ja kestävyyteen.

Hallitusohjelmakirjaukset

• Hallitus toteuttaa valtatien 25 Hanko–­Mäntsälä­ parannuksen toteuttamalla Väylä­viraston tavoitetilan mukaiset vaiheet 1 ja 2.
• Hallitus toteuttaa valtateiden 3 ja 4 parannushankkeet osuuksilla Kehä I–Kaivoksela ja Kehä III–Keravantie.
• Hallitus toteuttaa Keski-Uudenmaan pohjoisen logistiikkayhteyden ja maantien 152 välillä Hämeenlinnanväylä–Tuusulanväylä (Kehä IV).
• Hallitus toteuttaa kantatien 50 (Kehä III) parantamisen välille valtatie 1–maantie 170.
• Hallitus toteuttaa kantatien 51 Kirkko­nummen ja Inkoon väliset parannukset.
• Hallitus turvaa Uudenmaan satamien sähköistymisen ja huoltovarmuuden kehityksen edellyttämän rahoituspohjan.
• Hallitus toteuttaa Hyvinkää–Hanko-radan parannustoimet välillä Nummela-Rajamäki.

Kytkemällä Uusimaa tiiviimmin osaksi eurooppalaisia liikennekäytäviä vahvistetaan Suomen saavutettavuutta, vientiä ja asemaa osana eurooppalaisia sisämarkkinoita. Samalla rakennetaan Suomesta todellista Pohjois-Euroopan liikenteen solmukohtaa.

Suomen TEN-T-ydinverkkokäytävien hankkeet Tallinna–Helsinki–­Tampere ja Helsinki–Turku–Tukholma ollaan nostamassa EU:n Verkkojen Eurooppa -välineen prioriteetilistalle kaudella 2028–2034. EU-rahoituksen varmistaminen edellyttää hankkeiden selkeää kansallista priorisointia ja vastinrahoitusta.

Hallitusohjelmakirjaukset

• Hallitus tekee Länsirata-hankkeen 2. vaiheen toteutuspäätöksen ja käynnistää Lohja–Salo-­oikoradan sekä Hajala–Nunna-kaksoisraiteen rakentamisen.
• Hallitus toteuttaa Inkoon syväsataman pistoraiteen esiselvityksen ja Rantaradan kohtausraideosuuden välille Kirkkonummi–Siuntio.
• Hallitus toteuttaa Itäradan suunnittelun jatkamisen ratasuunnitteluvaiheeseen.
• Hallitus toteuttaa Helsinki–Tallinna-­rautatietunnelille valtioiden välisen suunnittelun aloituksen (YVA) ja rahoitusmallien selvityksen.

Vihreän siirtymän investointien pullonkaulojen purkaminen avaa ovet investoinneille ja kasvulle. Uudenmaan sähkö­verkon kapasiteetti on alueen kriittisin kasvujarru, joka tulee ratkaista kiireellisesti.

Hallitusohjelmakirjaukset

• Hallitus varmistaa Uudenmaan sähköverkon kapasiteetin riittävyyden ja nopeuttaa investointien luvitusta.
• Hallitus toteuttaa kansallisen vetyverkon ensimmäisen vaiheen. Kilpilahden teollisuusalue kytketään putkistoon. Hallitus luo rahoitusmallin, joka mahdollistaa vihreän vedyn tuotannon ja hyödyntämisen laajamittaiset etunojainvestoinnit.
• Hallitus tukee erityisesti pieniä kuntia kansallisesti merkittävien vihreän siirtymän investointien valmistelussa ja toteutuksessa.

Suomen 4 prosentin T&K-tavoite edellyttää kansallisen rahoituksen vahvistamista T&K-rahoituslain mukaisesti ja EU:n rahoituksen täysimääräistä hyödyntämistä. Nämä kaksi kulkevat käsi kädessä. Kansallinen panostus luo pohjan, EU-rahoitus moninkertaistaa vaikuttavuuden.

Hallitusohjelmakirjaukset

• Hallitus sitoutuu kansalliseen 4 prosentin T&K-tavoitteeseen ja nostaa valtion T&K-rahoituksen osuuden vuoteen 2030 mennessä T&K-rahoituslain mukaiselle tasolle. Hallitus aloittaa uuden T&K-rahoituslain valmistelun. Hallitus kehittää innovaatiorahoituksen instrumentteja ja varmistaa niiden riittävyyden.
• Hallitus varmistaa, että suomalaiset toimijat pystyvät hyötymään tulevasta EU:n monivuotisesta rahoituskehyksestä, ml. tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma sekä kilpailukykyrahasto. Lisäksi otetaan käyttöön EU-valmistelurahainstrumentti sekä riittävä vastin- ja omarahoitus EU-hankkeissa.

Aluekehitysrahoitus on ketterä ja joustava rahoitus­väline maakunnan omista lähtökohdista kumpuavien hankkeiden tukemiseen. Sen vahvuuksia ovat mahdollisuus ripeään päätöksen­tekoon, hankkeiden nopeaan käynnistymiseen ja kevyt hallinto.

Hallitusohjelmakirjaus

• Hallitus korostaa pitkäjänteisen, aluelähtöisen aluekehittämisen merkitystä varaamalla maakunnille kansallista aluekehittämis­rahoitusta koko hallituskaudeksi.

Uudellamaalla on aito pula korkeakoulupaikoista. Alueella on vain 0,78 korkeakoulupaikkaa yhtä toisen asteen tutkinnon suorittanutta kohti, kun koko maan keskiarvo on 0,96. Tämä siitä huolimatta, että jo nyt 35 prosenttia kaikista ylioppilastutkinnoista suoritetaan Uudellamaalla.

Hallitusohjelmakirjaus

• Hallitus lisää korkeakoulutuksen aloituspaikkoja ja resursseja pitkäjänteisesti suuntaamalla ne kasvukeskuksiin väestörakenne ja alueellinen koulutuspaikkapula huomioiden.

11 prosenttia alueen 18–29-vuotiaista on jo nyt työn ja opiskelun ulkopuolella. Uusimaa on lisäksi ainoa maakunta, jossa nuorten työttömien määrän ennakoidaan kasvavan vielä vuonna 2027. Nuorten työllistymisen tukeminen edellyttää kohdennettuja toimia ja rahoitusta, joka seuraa nuorisoikäluokkien kokoa alueellisesti Uudenmaan erityistarpeet huomioiden.

Hallitusohjelmakirjaus

• Hallitus luo toimenpideohjelman, jolla lisätään nuorten työllisyyttä. Rahoituksen tulee vastata alueiden nuorisoikäluokkien kokoa.

Uusimaa on Suomen maahanmuuton pääkohde: 57 prosenttia Suomen vieraskielisistä asuu täällä, ja lähes puolet kaikesta maahanmuutosta on suuntautunut Uudellemaalle vuoden 2010 jälkeen. Vieraskielisten määrän arvioidaan kaksinkertaistuvan vuoteen 2040 mennessä. Onnistunut kotoutuminen, sujuvat lupaprosessit ja oikein kohdennettu resursointi laadukkaaseen kielikoulutukseen ovat paitsi inhimillinen, myös taloudellinen välttämättömyys.

Hallitusohjelmakirjaukset

• Hallitus sujuvoittaa työperäisen maahanmuuton lupaprosesseja pysyvien työ­lupien ja kansalaisuuden osalta, pidentää uudelleen työllistymisen määräaikaa ja kohdentaa kotoutumis- ja asettautumispalvelut tukemaan työ­peräistä maahanmuuttoa. Kansainvälisten osaajien houkuttelua jatketaan.
• Hallitus varmistaa ennakoivasti kotoutumiskoulutuksen kielten oppimisen resurssit ja toimintaedellytykset erityisesti kasvavilla seuduilla. Kaikilla koulutusasteilla sekä varhaiskasvatuksessa huomioidaan muunkielisten suomen ja ruotsin kielen oppimisen tarpeet.
• Hallitus selkeyttää Suomessa korkea­koulututkinnon suorittaneiden opiskelijoiden oleskelulupakäytäntöä ja työllistymispalveluita siten, että yhä useampi kansainvälinen opiskelija työllistyy Suomeen.

Helsingin seudun MAL-tavoitteesta jäätiin 6 500 asuntoa vuonna 2024. Kohtuu­hintainen asuminen edellyttää seudullista koordinaatiota, MAL-sopimuksen täysimääräistä toimeenpanoa ja asumisneuvonnan turvaamista.
Toimiva ja kohtuuhintainen joukkoliikenne on edellytys sille, että työvoima liikkuu ja kaupunkiseutu toimii. Suurten kaupunkiseutujen joukkoliikenteen pitkäjänteinen kehittäminen edellyttää riittävää ja ennakoitavaa valtion tukea.

Hallitusohjelmakirjaukset

• Hallitus edistää kohtuuhintaista asumista mal-suunnittelun ja sopimusten kautta sekä tukemalla seudullisten asuntostrategioiden laatimista ja asumisneuvontaa.
• Hallitus tukee suurten kaupunkiseutujen joukkoliikenteen pitkäjänteistä kehittämistä MAL-sopimusten riittävällä rahoituksella sekä nostamalla joukkoliikenteen valtiontuen pysyvästi pohjoismaiselle tasolle.
• Hallitus tukee kuntien kulttuuritoiminnan ja taiteen perusopetuksen edellytyksiä.

Luonnonarvomarkkinat, johdonmukainen lainsäädäntö ja taloudelliset kannustimet tekevät luonnon monimuotoisuuden vahvistamisesta maanomistajille houkuttelevaa ja luovat samalla uutta liiketoimintaa.

Erillinen luontolaki tuo selkeyttä, ja hiilinielujen vahvistaminen tukee samanaikaisesti sekä ilmasto- että monimuotoisuustavoitteita.

Hallitusohjelmakirjaukset

• Hallitus sitoutuu edistämään toimenpiteitä, jotka madaltavat kynnyksiä luonnonarvomarkkinoiden käynnistymisvaiheessa.
• Hallitus toteuttaa yhtenäisen kannustin- ja säätelyjärjestelmän, joka tukee luonnon monimuotoisuutta. Hallitus antaa esityksen luontolaista luontokadon pysäyttämiseksi.
• Hallitus rakentaa taloudellisia kannustimia ja toimintamalleja hiilinielujen vahvistamiseksi samalla tukien luonnon monimuotoisuustavoitteita.

Suomi on rakentanut kansainvälistä edelläkävijäasemaa kunnianhimoisella ilmastopolitiikalla. Tämä asema on taloudellinen voimavara. Ennakoitava ilmastopolitiikka houkuttelee investointeja ja luo markkinoita suomalaisille kestävyysratkaisuille.
Kiertotalouden arvonlisän kaksinkertaistaminen on Suomelle strateginen prioriteetti. Innovaatiot, materiaalikierrot ja data on valjastettava resurssiviisauden ja kasvun tueksi.

Hallitusohjelmakirjaukset

• Hallitus luo ennakoitavan ilmasto­politiikan toimintaympäristön, turvaa kuntien ja alueiden ilmastotyön rahoituksen ja vahvistaa julkisen, yksityisen ja TKI-sektorin yhteistyötä päästö­vähennysten ja puhtaan siirtymän investointien vauhdittamiseksi.
• Hallitus valjastaa innovaatiot, materiaalikierron, sääntelyn ja datan tukemaan resurssiviisautta sekä turvaa pitkäjänteisen ekosysteemikehittämisen.

Ilmastonmuutokseen varautuminen on viisasta politiikkaa. Ennakoiva sopeutuminen on kustannustehokkaampaa kuin jälkikäteinen reagointi. Jokainen sopeutumiseen sijoitettu euro tuottaa arviolta yli kymmenkertaisen hyödyn.

Hallitusohjelmatavoite

• Hallitus liittää ilmastonmuutokseen sopeutumisen ja luonnon osaksi Suomen kokonaisturvallisuuden mallia.