Uudenmaan liitto sai valtakunnallisen tunnustuksen kiertotaloustyöstään
Pia Tynys ja Eero Venäläinen palkitsemistilaisuudessa.
Uudenmaan liiton green deal -sitoumus palkittiin 20.5. yhtenä parhaista Sitoumus2050-verkkopalvelun vapaaehtoisista kestävyyssitoumuksista. Tunnustus myönnettiin aktiivisesta kiertotaloustyöstä Uudellamaalla sekä yhteistyöstä muiden maakuntien kanssa. Erityistä kiitosta saivat Rakennusosapankki sekä työ ruokahävikin vähentämiseksi ja kestävien ruokainnovaatioiden kehittämiseksi.
Parhaita sitoumuksia palkitsevat vuosittain kestävän kehityksen toimikunta, valtioneuvoston kanslia, ympäristöministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, valtion ravitsemusneuvottelukunta ja Ympäristömerkintä Suomi. Palkinnon vastaanottivat aluekehitysjohtaja Eero Venäläinen ja kestävyyspäällikkö Pia Tynys kestävän kehityksen toimikunnan ja eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan järjestämässä Kestävän kehityksen tila ja tulevaisuus -seminaarissa.
– On hienoa, että pitkäjänteinen kiertotaloustyömme saa tunnustusta. Kiertotalous on tärkeä painopiste niin Uudenmaan maakuntaohjelmassa kuin ilmastotyötä linjaavassa Hiilineutraali Uusimaa 2030 -tiekartassakin. Kansallinen green deal -prosessi on auttanut meitä kirkastamaan maakuntien liittojen roolia kiertotaloudessa ja onkin ollut rohkaisevaa nähdä, miten hyvin työ on lähtenyt käytäntöön, iloitsee Tynys.
Rakentaminen ja ruoka kiertotaloustyön kärkinä
Uudenmaan liitto liittyi kansalliseen green deal -sitoumukseen viime keväänä ensimmäisten joukossa. Kansallisen sitoumuksen tavoitteena on vähentää luonnonvarojen käyttöä vuoden 2015 tasolle ja kaksinkertaistaa resurssituottavuus. Uudellamaalla kiertotaloustyön painopisteitä ovat rakentaminen ja ruokajärjestelmän uudistaminen. Työtä edistetään muun muassa EU:n osarahoittamassa hankkeessa KOPPI: Alueelliset kotipesät: tuki ja pilotointi kiertotalouden green deal -sitoumuksiin.
– Uudenmaan liitto tukee kuntien ja alueen yritysten kiertotaloustyötä. Pilotoimme esimerkiksi parhaillaan maamassojen tehokkaampaa kiertoa ja rakennusosien uudelleenkäyttöä. Liitto myös ohjaa rahoitusta kiertotaloushankkeille, tukee EU-rahoituksen hakemisessa sekä valmistelee itse kehittämishankkeita, projektipäällikkö Simo Karetie Uudenmaan kiertotalouslaaksosta kertoo.
Rakennusosapankki vauhdittaa rakennusalan kiertotaloutta
Juuri avattu Rakennusosapankki on Suomen ensimmäinen rakennusosien uudelleenkäyttöön keskittyvä markkinapaikka, joka palvelee sekä kuntia että yrityksiä. Toimintaa kehitetään pilotissa julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyönä. Kunnille tarjotaan myös koulutusta, hankkeiden sparrausta ja mahdollisuuksia tutustua uudelleenkäytettäviin rakennusosiin.
– Rakennusosien uudelleenkäyttö vähentää rakentamisen hiilijalanjälkeä ja säästää luonnonvaroja. Rakentamisen kiertotalous on vielä alkutekijöissä, mutta paine muutokseen kasvaa ilmastotavoitteiden ja uuden sääntelyn myötä, kertoo Rakennusosapankkia koordinoiva Pipsa Salolammi Uudenmaan kiertotalouslaaksosta.
Lisätietoja:
Pia Tynys
Kestävyyspäällikkö
Uudenmaan ilmastotyö, vihreä siirtymä, Hiilineutraali Uusimaa -tiekartta
Tutustu myös näihin
Avoimet työpaikat
2.9.2026
Etsimme projektipäällikköä Lumomaa-hankkeeseen
Haluatko olla rakentamassa Suomeen uudenlaista tapaa kanavoida rahoitusta luonnon monimuotoisuuden vahvistamiseen ja vauhdittaa luonnonarvomarkkinoiden syntymistä? Etsimme innostunutta ja osaavaa projektipäällikköä Lumomaa-hankkeeseen.
Artikkeli
2.9.2026
Kestävää matkailua Itämeren rannoilla – Vesistökuormituksen hallintaa, pyöräilyreittejä ja maaseudun antimia
Saariston herkkien vesien suojelu jätevesiratkaisuin, Euroopan laajuiset pyörämatkailun valtatiet sekä maaseudun ruoantuottajien uudet palvelut kulkevat käsi kädessä. Itämeren alueen matkailua kehitetään kestävästi monialaisella rajat ylittävällä yhteistyöllä sekä joustavilla paikallisilla ratkaisuilla. Ne mahdollistaa EU:n Interreg Baltic Sea Region -ohjelma.
Blogi
27.8.2026
Kaupunkiluonto lisää hyvinvointia ja säästää miljoonia
Lähimetsät, puistot ja puut tekevät kaupungeista viihtyisiä – mutta niiden vaikutus ulottuu paljon laajemmalle. Ne edistävät terveyttä ja hyvinvointia, ylläpitävät luonnon monimuotoisuutta ja auttavat kaupunkeja varautumaan ilmastonmuutoksen vaikutuksiin, kirjoittavat Eija Hasu ja Salla Siivonen.
Uutinen
27.8.2026
Alueellisen ja kunnallisen massakoordinaation tiedonhallintaan uusi työkalu
Alueellinen massakoordinaatio tarvitsee yhteistä tilannekuvaa, yhteisiä rakenteita, yhtenäisiä toimintamalleja ja jaettua tietopohjaa niin suunnittelun ja toteutuksen kuin tavoitteiden seurannan ja vaikuttavuuden arvioinninkin tueksi. Helsingin kaupungin kehittämä paikkatietopohjainen massatyökalu kokoaa infrarakentamisen massatiedot yhteiseen näkymään.