Uudenmaan liitto on mukana kiertotalouden mukaisia ruokajärjestelmiä kehittävässä CIRCULANDIA-hankkeessa yhdessä 35 eurooppalaisen organisaation kanssa. Hankkeen tavoitteena on siirtyä lineaarisista tuotannon, kulutuksen ja jätteen malleista kohti kiertotalouden mukaisia ratkaisuja. Painopisteinä ovat uudistava maatalous, paikallinen ruoantuotanto ja -jakelu sekä uudelleenkäytettävät pakkausratkaisut. Hanke on saanut 9,6 miljoonan euron rahoituksen Euroopan komission Horisontti Eurooppa -tutkimus- ja innovaatio-ohjelmasta.
Hankkeessa kehitettävillä ratkaisuilla vähennetään kasvihuonekaasupäästöjä, vahvistetaan maaperän hyvinvointia ja luonnon ekosysteemejä sekä lyhennetään ruokaketjuja. Samalla vähennetään pakkausjätettä ja edistetään resurssien tehokkaampaa käyttöä koko ruokajärjestelmässä.
Pilotteja ja demonstraatiokohteita eri puolilla Eurooppaa
Hankkeessa toteutetaan vuosina 2026–2030 laaja kirjo toimenpiteitä, joihin kuuluvat hiilensidonnan todentamiseen tarkoitetun seurantajärjestelmän skaalaaminen ja monistaminen, kuntien omistamien peltoalueiden ohjaaminen uudistavaan viljelyyn sekä kaupunkiviljelyn demonstraatiot. Lisäksi paikallisia, alihyödynnettyjä biovirtoja kartoitetaan ja hyödynnetään. Hankkeessa rakennetaan myös täysimittainen paikallinen uudelleenkäytettävien pakkausten ekosysteemi ja lisätään kuluttajien kiinnostusta uudelleenkäytettäviä pakkauksia kohtaan.
Hankkeen kohderyhmiä ovat kaupungit, alueet, julkiset toimijat, pienet ja keskisuuret yritykset, hotelli- ja ravintola-ala, viljelijät, kansalaisjärjestöt, tutkimuslaitokset sekä teollisuus-, teknologia- ja rahoitustoimijat.
Muutos tehdään yhdessä
Hankkeessa on mukana 35 organisaatiota 12 eri Euroopan maasta. Organisaatiot edustavat kaupunkeja, alueita, yrityksiä, teollisuuden toimijoita, klustereita, tutkimusorganisaatioita ja kansalaisjärjestöjä.
Uudenmaan liitto toteuttaa skaalattavia demonstraatioita maakunnan alueella yhdessä partnereiden kanssa ja vastaa hankkeen viestinnästä. Hanketta koordinoi suomalainen CLIC Innovation. Lisäksi konsortioon kuuluvat Suomesta Vantaa, Espoo, Baltic Sea Action Group, Ilmatieteen laitos, Kekkilä-BVB Oy sekä Helsingin ja Vaasan yliopistot.
Ratkaisuja kehitetään ja testataan neljässä kaupungissa, jonka jälkeen niitä mukautetaan seitsemän muun kaupungin ja kymmenen alueen käyttöön. Suomessa mukautettuja ratkaisuja ottavat käyttöön Tuusula, Hyvinkää ja Raasepori.
Hankkeessa kehitettävät siirrettävät ja skaalautuvat toimintamallit tukevat Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteita sekä Euroopan komission Circular Cities and Regions Initiative (CCRI) -aloitetta.
- CLIC Innovation (Suomi)
- Uudenmaan liitto (Suomi)
- Vantaan kaupunki (Suomi)
- Stadt Freiburg (Saksa)
- Ajuntament de Manacor (Espanja)
- Møre og Romsdal fylkeskommune (Norja)
- Métropole Européenne de Lille (Ranska)
- Stad Roeselare (Belgia)
- Espoon kaupunki (Suomi)
- Município de São João da Madeira (Portugali)
- Zagrebacki Holding d.o.o. (Kroatia)
- Intercommunale de gestion de l’environnement – IPALLE (Belgia)
- Baltic Sea Action Group (Suomi)
- Ilmatieteen laitos (Suomi)
- Norsk Senter for Økologisk Landbruk / NORSØK (Norja)
- Kekkilä-BVB Oy (Suomi)
- Helsingin yliopisto (Suomi)
- Flanders’ FOOD (Belgia)
- Mission Zero Academy (Belgia)
- Fundació Catalana per a la Prevenció de Residus i el Consum Responsable (Espanja)
- Evolvis (Belgia)
- Fair Resource Foundation (Alankomaat)
- Vaasan yliopisto (Suomi)
- GreenDelta GmbH (Saksa)
- IDEA Strategische Economische Consulting (Belgia)
Kunnat, kaupungit ja alueet, jotka tukevat ratkaisujen laajempaa käyttöönottoa:
- Câmara Municipal do Funchal (Portugali)
- Executive Committee of the Khmelnytskyi City Council of Khmelnytskyi Region (Ukraina)
- Executive Committee of Lutsk City Council (Ukraina)
- Ville de Bruxelles (Belgia)
- Ville de Roubaix (Ranska)
- Métropole de Lyon (Ranska)
- Latvijas Korporativas Socialas Atbildibas Platforma (Latvia)
- Tuusulan kunta (Suomi)
- Hyvinkään kaupunki (Suomi)
- Raaseporin kaupunki (Suomi)
Euroopan unionin rahoittama. Esitetyt näkemykset ja mielipiteet ovat kuitenkin ainoastaan kirjoittajien omia, eivätkä ne välttämättä vastaa Euroopan unionin kantaa. Euroopan unionia tai rahoittavaa viranomaista ei voida saattaa niistä vastuuseen.
Tutustu myös
Ilmastotyö
Tavoittelemme Uudellamaalla hiilineutraaliutta vuoteen 2030 mennessä. Tämä edellyttää päästövähennyksiä kaikilla sektoreilla sekä hiilinielujen vahvistamista. Kunnianhimoisten tavoitteiden saavuttamiseen tarvitsemme kaikkien uusimaalaisten ponnistuksia. Navigaattorinamme on Hiilineutraali Uusimaa -tiekartta.
Lisätietoja:
Pipsa Salolammi
Projektipäällikkö
pipsa.salolammi@uudenmaanliitto.fi
CIRCULANDIA-hanke, Uudenmaan kiertotalouslaakso
Palvelee myös ruotsiksi
Ajankohtaista
Artikkeli
4.11.2026
Tehokkaampaa ravinnekiertoa ja puhtaita perunakantoja – Interreg-hankkeet vahvistavat Suomen ruokaturvaa
Kotimainen ruuantuotanto on Suomen huoltovarmuuden tukipilari. Alaa kuitenkin haastavat paitsi geopoliittiset kriisit myös ilmastonmuutos ja tarve vähentää tuotannosta aiheutuvia päästöjä. Interreg-ohjelman hankkeissa näihin haasteisiin on vastattu kansainvälisellä yhteistyöllä. Keskiössä on ollut muun muassa kierrätysravinteiden käytön edistäminen ja vesistöihin päätyvän ravinnekuorman vähentäminen.
Uutinen
28.10.2026
Tiekartat ohjaavat Uudenmaan maakuntaohjelman toimeenpanoa
Uudenmaan maakuntaohjelmalla on kolme painopistettä, Ympäristöviisas Uusimaa, Innovatiivinen Uusimaa ja Onnellisten Uusimaa. Kunkin painopisteen tiekartta tarkentaa ja täsmentää maakuntaohjelmaa ja sen tavoitteiden toteuttamista.
Artikkeli
23.10.2026
Aurinkosähköä taloyhtiöille ja vety polttoaineena – Interreg-hankkeet tuottavat tulevaisuuden energiaratkaisuja
Interreg Baltic Sea Region -hankkeissa ratkaistaan monialaisia tulevaisuuden haasteita ja lisätään EU:n alueiden välistä yhteistyötä. Suomi on ollut mukana projekteissa, joissa on rakennettu tiekarttoja vedyn polttoainekäytön lisäämiseksi rekkaliikenteessä ja lentoasemilla sekä selvitetty aurinkosähköyhteisöjen perustamista.
Blogi
21.10.2026
Kuka ohjaa datakeskuksia? Etsintäkuulutus työkalulle
Datakeskuksia suunnitellaan Suomeen ja myös Uudellemaalle tahtiin, joka saa suunnittelijan kulmakarvat nousemaan. Rakennelmat ovat isoja, kuluttavat paljon sähköä ja tuottavat valtavasti lämpöä. Mutta kuka kokonaisuutta oikeastaan ohjaa, kysyy Henri Jutila.
Sivu päivitetty viimeksi: 28.8.2026