Uudenmaan liitto on mukana kiertotalouden mukaisia ruokajärjestelmiä kehittävässä CIRCULANDIA-hankkeessa yhdessä 35 eurooppalaisen organisaation kanssa. Hankkeen tavoitteena on siirtyä lineaarisista tuotannon, kulutuksen ja jätteen malleista kohti kiertotalouden mukaisia ratkaisuja. Painopisteinä ovat uudistava maatalous, paikallinen ruoantuotanto ja -jakelu sekä uudelleenkäytettävät pakkausratkaisut. Hanke on saanut 9,6 miljoonan euron rahoituksen Euroopan komission Horisontti Eurooppa -tutkimus- ja innovaatio-ohjelmasta.
Hankkeessa kehitettävillä ratkaisuilla vähennetään kasvihuonekaasupäästöjä, vahvistetaan maaperän hyvinvointia ja luonnon ekosysteemejä sekä lyhennetään ruokaketjuja. Samalla vähennetään pakkausjätettä ja edistetään resurssien tehokkaampaa käyttöä koko ruokajärjestelmässä.
Pilotteja ja demonstraatiokohteita eri puolilla Eurooppaa
Hankkeessa toteutetaan vuosina 2026–2030 laaja kirjo toimenpiteitä, joihin kuuluvat hiilensidonnan todentamiseen tarkoitetun seurantajärjestelmän skaalaaminen ja monistaminen, kuntien omistamien peltoalueiden ohjaaminen uudistavaan viljelyyn sekä kaupunkiviljelyn demonstraatiot. Lisäksi paikallisia, alihyödynnettyjä biovirtoja kartoitetaan ja hyödynnetään. Hankkeessa rakennetaan myös täysimittainen paikallinen uudelleenkäytettävien pakkausten ekosysteemi ja lisätään kuluttajien kiinnostusta uudelleenkäytettäviä pakkauksia kohtaan.
Hankkeen kohderyhmiä ovat kaupungit, alueet, julkiset toimijat, pienet ja keskisuuret yritykset, hotelli- ja ravintola-ala, viljelijät, kansalaisjärjestöt, tutkimuslaitokset sekä teollisuus-, teknologia- ja rahoitustoimijat.
Muutos tehdään yhdessä
Hankkeessa on mukana 35 organisaatiota 12 eri Euroopan maasta. Organisaatiot edustavat kaupunkeja, alueita, yrityksiä, teollisuuden toimijoita, klustereita, tutkimusorganisaatioita ja kansalaisjärjestöjä.
Uudenmaan liitto toteuttaa skaalattavia demonstraatioita maakunnan alueella yhdessä partnereiden kanssa ja vastaa hankkeen viestinnästä. Hanketta koordinoi suomalainen CLIC Innovation. Lisäksi konsortioon kuuluvat Suomesta Vantaa, Espoo, Baltic Sea Action Group, Ilmatieteen laitos, Kekkilä-BVB Oy sekä Helsingin ja Vaasan yliopistot.
Ratkaisuja kehitetään ja testataan neljässä kaupungissa, jonka jälkeen niitä mukautetaan seitsemän muun kaupungin ja kymmenen alueen käyttöön. Suomessa mukautettuja ratkaisuja ottavat käyttöön Tuusula, Hyvinkää ja Raasepori.
Hankkeessa kehitettävät siirrettävät ja skaalautuvat toimintamallit tukevat Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteita sekä Euroopan komission Circular Cities and Regions Initiative (CCRI) -aloitetta.
- CLIC Innovation (Suomi)
- Uudenmaan liitto (Suomi)
- Vantaan kaupunki (Suomi)
- Stadt Freiburg (Saksa)
- Ajuntament de Manacor (Espanja)
- Møre og Romsdal fylkeskommune (Norja)
- Métropole Européenne de Lille (Ranska)
- Stad Roeselare (Belgia)
- Espoon kaupunki (Suomi)
- Município de São João da Madeira (Portugali)
- Zagrebacki Holding d.o.o. (Kroatia)
- Intercommunale de gestion de l’environnement – IPALLE (Belgia)
- Baltic Sea Action Group (Suomi)
- Ilmatieteen laitos (Suomi)
- Norsk Senter for Økologisk Landbruk / NORSØK (Norja)
- Kekkilä-BVB Oy (Suomi)
- Helsingin yliopisto (Suomi)
- Flanders’ FOOD (Belgia)
- Mission Zero Academy (Belgia)
- Fundació Catalana per a la Prevenció de Residus i el Consum Responsable (Espanja)
- Evolvis (Belgia)
- Fair Resource Foundation (Alankomaat)
- Vaasan yliopisto (Suomi)
- GreenDelta GmbH (Saksa)
- IDEA Strategische Economische Consulting (Belgia)
Kunnat, kaupungit ja alueet, jotka tukevat ratkaisujen laajempaa käyttöönottoa:
- Câmara Municipal do Funchal (Portugali)
- Executive Committee of the Khmelnytskyi City Council of Khmelnytskyi Region (Ukraina)
- Executive Committee of Lutsk City Council (Ukraina)
- Ville de Bruxelles (Belgia)
- Ville de Roubaix (Ranska)
- Métropole de Lyon (Ranska)
- Latvijas Korporativas Socialas Atbildibas Platforma (Latvia)
- Tuusulan kunta (Suomi)
- Hyvinkään kaupunki (Suomi)
- Raaseporin kaupunki (Suomi)
Euroopan unionin rahoittama. Esitetyt näkemykset ja mielipiteet ovat kuitenkin ainoastaan kirjoittajien omia, eivätkä ne välttämättä vastaa Euroopan unionin kantaa. Euroopan unionia tai rahoittavaa viranomaista ei voida saattaa niistä vastuuseen.
Tutustu myös
Ilmastotyö
Tavoittelemme Uudellamaalla hiilineutraaliutta vuoteen 2030 mennessä. Tämä edellyttää päästövähennyksiä kaikilla sektoreilla sekä hiilinielujen vahvistamista. Kunnianhimoisten tavoitteiden saavuttamiseen tarvitsemme kaikkien uusimaalaisten ponnistuksia. Navigaattorinamme on Hiilineutraali Uusimaa -tiekartta.
Lisätietoja:
Pipsa Salolammi
Projektipäällikkö
pipsa.salolammi@uudenmaanliitto.fi
CIRCULANDIA-hanke, Uudenmaan kiertotalouslaakso
Palvelee myös ruotsiksi
Ajankohtaista
Avoimet työpaikat
2.9.2026
Etsimme projektipäällikköä Lumomaa-hankkeeseen
Haluatko olla rakentamassa Suomeen uudenlaista tapaa kanavoida rahoitusta luonnon monimuotoisuuden vahvistamiseen ja vauhdittaa luonnonarvomarkkinoiden syntymistä? Etsimme innostunutta ja osaavaa projektipäällikköä Lumomaa-hankkeeseen.
Artikkeli
2.9.2026
Kestävää matkailua Itämeren rannoilla – Vesistökuormituksen hallintaa, pyöräilyreittejä ja maaseudun antimia
Saariston herkkien vesien suojelu jätevesiratkaisuin, Euroopan laajuiset pyörämatkailun valtatiet sekä maaseudun ruoantuottajien uudet palvelut kulkevat käsi kädessä. Itämeren alueen matkailua kehitetään kestävästi monialaisella rajat ylittävällä yhteistyöllä sekä joustavilla paikallisilla ratkaisuilla. Ne mahdollistaa EU:n Interreg Baltic Sea Region -ohjelma.
Blogi
27.8.2026
Kaupunkiluonto lisää hyvinvointia ja säästää miljoonia
Lähimetsät, puistot ja puut tekevät kaupungeista viihtyisiä – mutta niiden vaikutus ulottuu paljon laajemmalle. Ne edistävät terveyttä ja hyvinvointia, ylläpitävät luonnon monimuotoisuutta ja auttavat kaupunkeja varautumaan ilmastonmuutoksen vaikutuksiin, kirjoittavat Eija Hasu ja Salla Siivonen.
Uutinen
27.8.2026
Alueellisen ja kunnallisen massakoordinaation tiedonhallintaan uusi työkalu
Alueellinen massakoordinaatio tarvitsee yhteistä tilannekuvaa, yhteisiä rakenteita, yhtenäisiä toimintamalleja ja jaettua tietopohjaa niin suunnittelun ja toteutuksen kuin tavoitteiden seurannan ja vaikuttavuuden arvioinninkin tueksi. Helsingin kaupungin kehittämä paikkatietopohjainen massatyökalu kokoaa infrarakentamisen massatiedot yhteiseen näkymään.
Sivu päivitetty viimeksi: 28.8.2026