Kestävää matkailua Itämeren rannoilla – Vesistökuormituksen hallintaa, pyöräilyreittejä ja maaseudun antimia
Saariston herkkien vesien suojelu jätevesiratkaisuin, Euroopan laajuiset pyörämatkailun valtatiet sekä maaseudun ruoantuottajien uudet palvelut kulkevat käsi kädessä. Itämeren alueen matkailua kehitetään kestävästi monialaisella rajat ylittävällä yhteistyöllä sekä joustavilla paikallisilla ratkaisuilla. Ne mahdollistaa EU:n Interreg Baltic Sea Region -ohjelma, jonka hankkeisiin osallistuvat Suomen lisäksi Ruotsi, Tanska, Viro, Latvia, Liettua, Puola ja Saksa.
Tehokkaampaa jätevedenkäsittelyä sesonkihuipuissa
Rannikko- ja saaristoalueet ovat Itämeren herkintä aluetta, ja jätevedenkäsittelyllä on kriittinen rooli niiden suojelussa. NURSECOAST-II-hanke etsii ratkaisuja Itämeren rehevöitymisen hillitsemiseksi matkailun kuormittamilla alueilla.
Kotimaan matkailun suosio näkyy jätevesipiikkeinä kesäisin, mutta sesongin ulkopuolella puhdistamoiden käyttöaste laskee huomattavasti. Sesonkivaihtelu koettelee rannikkoalueiden järjestelmien kapasiteettia ja joustavuutta.
– Puutteellinen hallinta on suora riski merelle. Yhden henkilön ravinnepäästöt voivat kerryttää viikon matkan aikana jopa 17,5 kiloa levää. Meidän on löydettävä kestäviä ratkaisuja, jotta jätevettä ei päädy Itämereen. Hankkeen avulla voidaan tutkia ja arvioida erilaisia menetelmiä sekä selvittää, mitkä ratkaisut toimivat käytännössä ja mitkä eivät sovellu tietyille alueille, Pidä Saaristo Siistinä ry:n projektikoordinaattori Niklas Niemi kertoo.
Nanokuplat ja kosteikot tehostamaan jätevedenkäsittelyä
Syyskuun 2026 loppuun jatkuvassa Nursecoast-II hankkeessa on rakennettu kosteikkoja tehostamaan pienpuhdistamon toimintaa sekä testattu hapetuksen tehostamista nanokuplateknologialla. Uusia teknologioita testataan aidoissa ympäristöissä, mikä tuottaa realistista tietoa niiden kustannuksista ja skaalautuvuudesta. Tulokset osoittavat, että kuormituspiikkejä voidaan hallita joustavasti ilman kalliita järjestelmäuusimisia.
– Esimerkiksi nanokuplateknologialla puhdistustehoa voidaan nostaa hetkellisesti, ja rakennetut kosteikot toimivat tehokkaina puskureina sesonkivaihteluissa. Lisäksi UV-käsitellyn, hygienisoidun jäteveden hyödyntäminen esimerkiksi kastelussa vähentää vesistökuormitusta ja tukee veden kiertotaloutta. Jäteveden uudelleenkäyttöä kastelussa rajoittavat kuitenkin kansalliset sääntely- ja lupakäytännöt, jotka vaihtelevat maittain ja ovat hidastaneet käytännön sovellusten käyttöönottoa, Luonnonvarakeskuksen (Luke Oulu) tutkija Virpi Vorne kertoo.
Vornen mukaan kansainvälinen yhteistyö on osoittanut, kuinka paljon käytännön ratkaisuja voidaan oppia muilta Itämeren mailta. Esimerkiksi Tanskassa nanokuplateknologiaa on pilotoitu ja testattu jätevedenkäsittelyssä laajemmin kuin Suomessa, vaikka laajamittainen käyttöönotto on edelleen rajallista. Toisaalta jätevesihuoltoon ei ole yhtä kaikille sopivaa mallia. Onnistunut ratkaisu syntyy teknologian, luonnonmukaisten menetelmien sekä paikallisten olosuhteiden yhdistelmästä.
Inkoo joustavan jätevesihuollon mallina
Inkoon Barösundin pilottikohteessa koko jätevesijärjestelmä uusittiin vastaamaan poikkeuksellisen suurta kausivaihtelua. Lietettä kierrättävä laitteisto kestää hiljaiset jaksot, mutta reagoi nopeasti sesonkipiikkeihin.
Inkoon kunnaninsinööri Piia Nordströmin mukaan yhteistyössä paikallisen vesiosuuskunnan kanssa tehty investointi on tärkeä koko alueen matkailulle ja elinvoimalle. Barösundin matkailu kasvaa suositun saaristoravintola Scolan ja hotelli Barön kaltaisten matkailukohteiden myötä. Matkailijoiden määrän kasvuun tulee vastata huolehtimalla kasvun edellytyksistä.
– Inkoon kirkonkylään avautui vuonna 2024 uudistunut 800 paikan pienvenesatama, joka kytkeytyy veneilyn lisääntymisen kautta suoraan Barösundin kehitykseen. Veneilyn ohella Inkoon asema vahvistuu pyöräilymatkojen kohteena, sillä Inkoon ja Siuntion kuntien kehittämä uusi pyöräreitti yhdistyy Euroopan laajuiseen EuroVelo-reittiin sekä Uudenmaan ja Kymenlaakson South by Cycle -reittiin. Nämä tuovat uusia matkailijaryhmiä alueelle. Toimivat peruspalvelut ovat edellytys rannikon kestävälle kasvulle, Nordström toteaa.
Pyöräilyn valtatie kehittyy Suomessa
Pyörämatkailu on kasvava trendi, joka yhdistää kestävän matkailun, vähäpäästöisen ja terveyttä edistävän liikkumisen sekä maaseudun elinvoiman. Yhdeksän Euroopan maan läpi kulkeva ”pyöräilyn valtatie”, EuroVelo 10 Baltic Sea Cycle Route tarjoaa pyörämatkailijoille laadukkaan tavan tutustua Itämeren rannikkoon. Sen kehittäminen oli vuonna 2025 päättyneen Bike across the Baltic – Improving bicycle tourism around the Baltic Sea (BAB) -hankkeen keskiössä.
Suomessa EuroVelo 10 kulkee Itämeren rannikkoa pitkin Venäjän rajalta Ruotsin rajalle. BAB-hankkeen projektipäällikkö Heidi Heikkilä Turun ammattikorkeakoulusta kertoo, että reitti on jo aiemmin fyysisesti viitoitettu Vaalimaalta Vaasaan. Matkailijoilta on kuitenkin puuttunut tarkempaa tietoa olosuhteista. Hankkeen aikana täytettiin merkittävä aukko laatimalla kattavat reittikuvaukset Helsingistä Poriin asti.
– EuroVelo-reitit toimivat pyörämatkailun laadun takeena. Pyöräilijöille on ratkaisevaa tietää, mitä matkalta voi odottaa. Suomen olosuhteet eroavat esimerkiksi Keski-Euroopasta, ja laadukas reittikuvaus auttaa matkan suunnittelussa, Heikkilä sanoo.
Euroopan pyörämatkailijat kohti Itämerta
Hanke on myös lisännyt yrittäjien tietoisuutta pyöräilijöistä asiakasryhmänä. Esimerkiksi Suomessa Welcome Cyclist -tunnuksen avulla yritykset voivat viestiä palveluistaan pyörämatkailijoille. Suomen mallia on benchmarkattu muun muassa Ruotsissa ja Virossa, ja vastaavasti Puolan kehittynyt reittisuunnittelu on tarjonnut oppia suomalaisille toimijoille.
Erityistä huomiota on kiinnitetty logistiikkaan, kuten lauttayhteyksiin Suomen, Ruotsin, Viron ja Puolan välillä, jotta siirtymät maasta toiseen olisivat matkailijalle mahdollisimman sujuvia.
– Pyörämatkailulla on tärkeä rooli paikallisen elinvoiman ja mikroyrittäjyyden tukemisessa, sillä reitit kulkevat usein maaseudulla ja pikkukaupungeissa. Itämeren alueella on erinomaiset edellytykset nousta pyörämatkailun kärkikohteeksi. Valoisat kesäillat, maaseudun ruuhkattomuus, rauhalliset maastot sekä maltilliset lämpötilat houkuttelevat matkailijoita, jotka etsivät vaihtoehtoja Etelä-Euroopan helteille, Heikkilä sanoo.
Vaikka matkailuorganisaatioiden sivustojen katselukerrat ja lauttatilastot osoittavat kiinnostuksen kasvua, pyöräilyreittien käytöstä tarvitaan tarkempaa tietoa investointien ja markkinoinnin tueksi. Hankkeessa saatu osaaminen siirtyy nyt suoraan seuraaviin kehitysvaiheisiin, kuten EuroVelo 11 -reitin suunnitteluun.
Maaseutujen ruoantuottajat saman pöydän ääreen
Maaseudulla toimivien pienten ruoantuottajien tilanne on ollut haastava pandemian jälkeisessä toimintaympäristössä. Uuden kehittämiseen alkutuotannon rinnalle on harvoin ylimääräisiä resursseja.
Vuonna 2025 päättyneen BASCIL-hankkeen tavoitteena oli tuoda kehittäminen lähelle yrittäjän arkea, yrityksen todellisista lähtökohdista käsin. Hanke vahvisti tuottajien valmiuksia vastata ruokamatkailun kasvavaan kysyntään ja kehittää paikalliseen ruokakulttuuriin pohjautuvia ruokamatkailutuotteita ja -palveluja.
Vierailut hankkeen pilottialueilla avasivat näkymiä muiden Itämeren maiden yritysten käytäntöihin. Hankkeen puitteissa käynnistyi myös Itämeren alueen ruokamatkailun kehittäjien verkosto.
– Kansainvälinen yhteistyö antoi uusia ideoita, mutta myös vahvisti käsitystä siitä, että suomalaisella ruokakulttuurilla ja raaka-aineilla on vetovoimaa myös kansainvälisesti. Opimme erityisesti rohkeutta tuotteistaa pieniäkin kokonaisuuksia ja hyödyntää alueellisia teemoja ja tarinoita. Suomesta puolestaan jaoimme osaamista vastuullisuudesta, asiakaslähtöisyydestä ja verkostomaisesta tekemisestä, hankkeen projektipäällikkö Tiia-Mari Eilola Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulusta (Xamk) kertoo.
Lähiruokakierroksia ja maatilavierailuja
Suomesta BASCIL-hankkeessa oli Xamkin lisäksi mukana valtakunnallinen maaseutumatkailua kehittävä Lomalaidun ry. Pilottialueina olivat Etelä-Savo ja Etelä-Karjala, joissa kehitettiin useita ruoantuotannon ja ruokamatkailun yhdistäviä tuotteita ja palveluja. Niitä suunniteltiin yhdessä matkailutoimijoiden ja paikallisten yrityksen kanssa. Yritykset saivat käytännönläheistä tukea: koulutuksia, työpajoja, yrityskohtaisia sparrauksia sekä konkreettisia työkaluja ja aineistoja matkailupalvelujen kehittämiseen.
– Tuotimme ja kehitimme erilaisia sesonkiluonteisia tapahtumia, lähiruokakierroksia, maatilavierailuja, tilapuoteja, kokkauskursseja, pop-up-kahviloita ja tuotepaketteja. Lisäksi testasimme uusia tapoja markkinoida tuotteita ja Saimaan aluetta ruokamatkailukohteena. Tuottajia autettiin myös löytämään uusia myyntikanavia ja asiakasryhmiä, Eilola sanoo.
Verkostoituminen, hallittu uudistuminen ja liiketoiminnan resilienssin tukeminen vahvistavat maaseudun elinvoimaa myös pitkällä aikavälillä. Etelä-Karjalan matkailun alueorganisaation goSaimaa Oy:n johtaja Katja Vehviläinen kertoo, että verkostoja tullaan hyödyntämään jatkossa myös Lappeenrannan ja Imatran seudun matkailupalvelujen kehittämisessä.
– Hankkeen jälkeen yrittäjien tukemista jatketaan vahvistamalla yhteistyötä ohjelmapalveluiden tarjoajien, ravintoloiden, hotellien ja paikallisten tuottajien välillä sekä integroimalla paikallisia ruokatuottajia ja maatiloja tiiviimmin osaksi matkailun kehittämistä ja uusien matkailutuotteiden rakentamista, Vehviläinen sanoo.
Vaikuttavuutta hankkeilla
Interreg Baltic Sea Region 2021–2027 -ohjelma on Itämeren alueen valtioiden välinen yhteistyöohjelma. Ohjelma-alue on maantieteellisesti laaja ja alueella on lukuisia eurooppalaisia metropolialueita, mutta toisaalta valtaosa ohjelma-alueesta on maaseutua.
Ohjelman tavoitteena on edistää Itämeren alueen vihreää siirtymää ja resilienssiä sekä parantaa alueen asukkaiden elämänlaatua.
Uudenmaan liitto vastaa Baltic Sea Region -ohjelman kansallisesta viestinnästä. Lisäksi myönnämme ja maksamme kansallisen vastinrahoituksen ohjelman hankkeiden suomalaisille partnereille ohjelmakaudella 2021–2027 ja toimimme ohjelman valvojana.
Artikkeli on osa Interreg Baltic Sea Region -hankkeiden tuloksista ja vaikuttavuudesta kertovaa viisiosaista sarjaa ja sen on kirjoittanut Päivi Savolainen (OSG).
EU:n Interreg-ohjelmat
Euroopan alueellisen yhteistyön Interreg-ohjelmista tuetaan viranomaisten ja julkisluontoisten toimijoiden yhteistyötä aluekehityksen tavoitteiden ja ohjelmatyön vaikuttavuuden parantamiseksi. Kysy hakuvinkkejä.
Tutustu myös näihin
Uutinen
31.8.2026
Tervetuloa Uudenmaan kulttuurifoorumiin 28.9.
Uudenmaan kulttuurifoorumi kutsuu kulttuurin ja luovien alojen toimijat Helsingin Musiikkitaloon maanantaina 28. syyskuuta. Tapahtuman teemana on tänä vuonna tulevaisuus.
Blogi
27.8.2026
Kaupunkiluonto lisää hyvinvointia ja säästää miljoonia
Lähimetsät, puistot ja puut tekevät kaupungeista viihtyisiä – mutta niiden vaikutus ulottuu paljon laajemmalle. Ne edistävät terveyttä ja hyvinvointia, ylläpitävät luonnon monimuotoisuutta ja auttavat kaupunkeja varautumaan ilmastonmuutoksen vaikutuksiin, kirjoittavat Eija Hasu ja Salla Siivonen.
Uutinen
27.8.2026
Alueellisen ja kunnallisen massakoordinaation tiedonhallintaan uusi työkalu
Alueellinen massakoordinaatio tarvitsee yhteistä tilannekuvaa, yhteisiä rakenteita, yhtenäisiä toimintamalleja ja jaettua tietopohjaa niin suunnittelun ja toteutuksen kuin tavoitteiden seurannan ja vaikuttavuuden arvioinninkin tueksi. Helsingin kaupungin kehittämä paikkatietopohjainen massatyökalu kokoaa infrarakentamisen massatiedot yhteiseen näkymään.
Uutinen
25.8.2026
Kuinka innovatiivinen Uudenmaan ruokajärjestelmä on?
Maakuntamme ruokajärjestelmä kehittyy uudistavaksi uusien innovatiivisten liiketoimintamallien ja menetelmien kautta. Selvitämme elo-syyskuussa kyselyllä, millaisia ruokainnovaatioita Uudellamaalla on toteutettu vuosina 2021–2025.