Korkeakoulujen aloituspaikkojen puute Uudellamaalla jarruttaa koko Suomen kasvua
Helsingin yliopiston rehtori ja Uudenmaan maakuntajohtaja Tuija Telén korostavat, että jokainen opiskelupaikka on investointi Suomen tulevaisuuteen.
Helsingin yliopisto ja Uudenmaan liitto vaativat, että tulevaan hallitusohjelmaan kirjataan Uudenmaan korkeakoulujen aloituspaikkojen lisääminen ja niille pysyvät resurssit. Aloituspaikkojen riittävyys on keskeistä koko Suomen koulutustason nostamisen, osaavan työvoiman saatavuuden ja talouskasvun kannalta.
– Koulutustason nostaminen on ollut Suomen tavoitteena jo lähes kymmenen vuotta, mutta meiltä puuttuu edelleen selkeä suunnitelma sen saavuttamiseksi. Yksi konkreettinen keino on lisätä korkeakoulujen aloituspaikkoja siellä, missä nuoret ovat ja minne he haluavat opiskelemaan, sanoo Helsingin yliopiston rehtori Sari Lindblom.
Uusimaa kasvaa, mutta korkeakoulujen aloituspaikat ja resurssit eivät ole pysyneet kehityksen mukana. Käytännössä paikkoja ei ole riittävästi edes alueen omille toisen asteen tutkinnon suorittaneille ja Uudellemaalle on eniten ensisijaisia hakijoita aloituspaikkaa kohden. Alueella on vain 0,78 korkeakoulupaikkaa yhtä toisen asteen tutkinnon suorittanutta kohti, kun koko maan keskiarvo on 0,96. Silti noin 36 prosenttia Suomen ylioppilastutkinnoista ja 32 prosenttia ammatillisista perustutkinnoista suoritetaan Uudellamaalla.
– Tilanteesta kärsivät sekä ilman opiskelupaikkaa jäävät nuoret että osaajia tarvitsevat työnantajat. Uusimaa on Suomen kasvun moottori ja osaamisen keskittymä. Maakunnan alueen kyky tuottaa kasvua koko Suomelle edellyttää, että polut koulutukseen toimivat, sanoo Uudenmaan maakuntajohtaja Tuija Telén.
Suomen korkeakouluvisiossa tavoitellaan sitä, että 60 prosenttia nuorista aikuisista suorittaa korkeakoulututkinnon. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää korkeakoulutettujen määrän kasvattamista merkittävästi. Uudenmaan asema on tässä ratkaiseva: tällä hetkellä Uudellamaalla asuu 33 prosenttia Suomen nuorista. Väestöennusteiden mukaan osuus nousee 38 prosenttiin seuraavan 20 vuoden aikana.
Hallitukselta tarvitaan pitkäjänteisiä päätöksiä ja pysyvää rahoitusta
Helsingin yliopisto ja Uudenmaan liitto painottavat, ettei tilannetta korjata lyhytaikaisilla lisäyksillä, vaan tarvitaan pitkäjänteisiä päätöksiä ja pysyviä resursseja.
– Jokainen opiskelupaikka on investointi Suomen tulevaisuuteen. Kyse on niin yksittäisen ihmisen mahdollisuudesta rakentaa omaa tulevaisuuttaan, myös Suomen kilpailukyvystä, kasvusta ja hyvinvoinnista, toteavat Lindblom ja Telén.
Helsingin yliopiston ja Uudenmaan liiton tilaisuudessa keskusteltiin korkeakoulujen aloituspaikoista
Torstaina 29. lokakuuta järjestetyssä Nuoret ovat Uudellamaalla – missä ovat korkeakoulupaikat? -tilaisuudessa keskusteltiin, miten suunta käännetään. Mukana keskustelemassa olivat kansanedustajat Elisa Gebhard (sd.), Mari Holopainen (vihr.) ja Jarno Limnell (kok.) sekä Helsingin seudun kauppakamarin toimitusjohtaja Pia Pakarinen ja Vantaan kaupunginjohtaja Pekka Timonen.
Holopainen peräänkuulutti paneelissa sitä, että seuraavaan hallitusohjelmaan tulee spesifisti kirjata aloituspaikkoja lisääminen Uudellemaalle ja resurssit niihin. Holopainen toimii myös Uudenmaan maakuntavaltuuston varapuheenjohtajana ja Helsingin kaupunginvaltuutettuna.
Uudenmaan maakuntahallituksen puheenjohtajanakin toimiva Limnell totesi, että aloituspaikkojen lisääminen on koko Uudenmaan yhteinen asia, jossa koko Uusimaa on samalla asialla yli puoluerajojen. Sitä tulee edistää yhdessä Uudenmaan liiton kanssa.
Uudenmaan väestönkasvua vauhdittaa ulkomaalaistaustaisen väestön lisääntyminen, jonka koulutustaso on selvästi suomalaistaustaista väestöä matalampi. Yritykset tarvitsevat kuitenkin korkeakoulutettua väestöä. Gebhard korosti paneelissa opinto-ohjauksen merkitystä jatko-opintoihin hakeutumisessa erityisesti eri taustoista tulevien nuorten kohdalla. Suomessa koulutus periytyy edelleen. Gebhard toimii Helsingin kaupunginvaltuutettuna ja Uudenmaan maakuntavaltuuston varajäsenen.
Tilaisuudesta tulee tallenne, jonka linkki julkaistaan tässä uutisessa lähipäivinä.
Lisätiedot:
Helsingin yliopisto: Tanja Remes, yhteyspäällikkö, puh. 050 415 0286, tanja.remes@helsinki.fi
Uudenmaan liitto: Outi Ervasti, elinvoimapäällikkö, puh. 040 721 2131, outi.ervasti@uudenmaanliitto.fi
Tutustu myös näihin
Uutinen
28.10.2026
Tiekartat ohjaavat Uudenmaan maakuntaohjelman toimeenpanoa
Uudenmaan maakuntaohjelmalla on kolme painopistettä, Ympäristöviisas Uusimaa, Innovatiivinen Uusimaa ja Onnellisten Uusimaa. Kunkin painopisteen tiekartta tarkentaa ja täsmentää maakuntaohjelmaa ja sen tavoitteiden toteuttamista.
Artikkeli
23.10.2026
Aurinkosähköä taloyhtiöille ja vety polttoaineena – Interreg-hankkeet tuottavat tulevaisuuden energiaratkaisuja
Interreg Baltic Sea Region -hankkeissa ratkaistaan monialaisia tulevaisuuden haasteita ja lisätään EU:n alueiden välistä yhteistyötä. Suomi on ollut mukana projekteissa, joissa on rakennettu tiekarttoja vedyn polttoainekäytön lisäämiseksi rekkaliikenteessä ja lentoasemilla sekä selvitetty aurinkosähköyhteisöjen perustamista.
Uutinen
23.10.2026
Lentorata on kirjattava tulevaan hallitusohjelmaan
Uudenmaan liitto sekä kannanoton allekirjoittaneet Helsingin ja Uudenmaan kansanedustajat ja alueen kaupunkien ja kuntien johtajat edellyttävät, että Lentoradan toteuttaminen kirjataan seuraavaan hallitusohjelmaan.
Uutinen
12.10.2026
Helsinki–Tallinna-tunnelin suunnittelussa on aika edetä
Seuraavaan hallitusohjelmaan tulee tehdä selkeä kirjaus Helsinki–Tallinna-tunnelin suunnittelun jatkamisesta Suomen ja Viron valtioiden välisenä yhteistyönä, kirjoittavat Uudenmaan maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarno Limnell ja maakuntajohtaja Tuija Telén.