Uudenmaan vesihuollon yleissuunnitelma on julkaistu
Uudenmaan vesihuollon tulevaisuuden vaihtoehtoja tarkastellaan juuri valmistuneessa alueellisessa yleissuunnitelmassa. Suunnitelma on osa laajempaa alueellista vesihuoltostrategiaa, ja tarjoaa kunnille ja vesihuoltolaitoksille suuntaviivoja päätöksenteon tueksi.
Yleissuunnitelman tavoitteena on paitsi teknistaloudellinen tarkastelu, myös kuntien ja vesihuoltotoimijoiden välisen yhteistyön ja vuoropuhelun lisääminen. Tämä yhteistyö on avainasemassa vesihuollon kehittämisessä ja toimintavarmuuden parantamisessa.
Tutustu suunnitelmaan
Vesihuollon tekninen toteutus vuoteen 2050
Suunnitelmassa tarkastellaan vedenhankinnan ja -jakelun sekä jäteveden viemäröinnin ja käsittelyn vaihtoehtoja aina vuoteen 2050 asti. Suunnitelmassa keskitytään kuntien vesihuoltolaitoksiin, vaikka asiakasomisteiset vesihuolto-osuuskunnatkin ovat paikoittain merkittävässä roolissa.
Vedenhankinnan toimintavarmuus etusijalla
Uudellamaalla vedenhankintaa tehdään sekä kunnallisesti että ylikunnallisesti. Raakavesi saadaan monista eri lähteistä, myös maakunnan ulkopuolelta.
Suunnitelmassa korostetaan vedenhankinnan toimintavarmuuden parantamista saneeraamalla nykyisiä vedenottamoita ja -käsittelylaitoksia sekä rakentamalla uusia yhdys- ja varavesijohtoja. Paikoitellen yhteistyö naapurikuntien kanssa on välttämätöntä, jotta vedenhankinta voidaan turvata myös tulevaisuudessa.
Jäteveden käsittelyn päivitystarpeet
Uudenmaan alueella toimii yli 20 kunnallista tai ylikunnallista jätevedenpuhdistamoa. Useimpien puhdistamoiden kapasiteetti ja ikääntyminen sekä kiristyvä lainsäädäntö aiheuttavat päivitystarpeita.
Suunnitelmassa tarkastellaan kuntakohtaisten ratkaisujen lisäksi vaihtoehtoja jäteveden käsittelyn keskittämiseksi ja siirtoviemäriyhteyksien rakentamiseksi.
Verkostojen saneerausvelka haasteena
Vesihuoltolaitosten omaisuus on pääasiassa maanalaisissa verkostoissa, joiden saneerausvelka on yleisesti ottaen suuri haaste. Laitosten täytyy panostaa entistä enemmän verkostosaneerauksiin ja varautua myös tuleviin tarpeisiin.
Tämä tarkoittaa, että vesihuollon maksuja on voitava kehittää vesihuoltolain edellyttämällä tavalla, jotta toiminnan kustannukset saadaan katettua pitkällä aikavälillä.
Resurssien riittävyys ja organisaatiorakenteen kehittäminen
Erityisesti pienillä vesihuoltolaitoksilla on haasteita resurssien kuten henkilöstön ja osaamisen riittävyyden kanssa. Yhteistyön ja organisaatiorakenteiden kehittäminen, jopa laitosten yhdistäminen, voivat olla ratkaisuja resurssipulaan. Suunnitelmassa tarkastellaan alustavasti myös näitä vaihtoehtoja.
Yhteistyön ja organisaatiorakenteen kehittämiseen liittyen on suunnitteilla erillinen selvitys, jota ELY-keskus koordinoi. Tämä selvitys vaatii paitsi vesihuoltolaitosten myös kuntien aktiivista osallistumista, jotta vesihuollon tulevaisuus voidaan turvata parhaalla mahdollisella tavalla.
Työ jatkuu kunnissa ja vesihuoltolaitoksissa
Alueellinen yleissuunnitelma esittelee useita vaihtoehtoja, jotka kaikki vaativat jatkosuunnittelua ja tarkempaa tarkastelua. Vaikka suunnitelma ei ole kaiken kattava, se tarjoaa vahvan lähtökohdan keskusteluille ja päätöksenteolle.
ELY-keskus tukee vesihuollon kehittämistä osana edistämistehtäväänsä, mutta varsinainen työ jatkuu nyt erityisesti kunnissa ja vesihuoltolaitoksissa. Yksi keskeinen tekijä on, että vesihuoltolaitosten omistajaohjaus mahdollistaa kaikki välttämättömät toimet vesihuoltopalveluiden turvaamiseksi jatkossakin.
Uutinen on alun perin julkaistu Uudenmaan ELY-keskuksen verkkosivuilla.
Lisätietoja:
Vesitalousasiantuntija Niina Kosunen, niina.kosunen@ely-keskus.fi, 0295 021 047
Ryhmäpäällikkö Ilkka Juva, ilkka.juva@ely-keskus.fi, 0295 021 400
Tutustu myös näihin
Uutinen
5.12.2025
Uusi katsaus avaa ilmastonmuutoksen hillinnän ja vihreän siirtymän seurannan käytäntöjä ja kehittämistarpeita kunnissa ja maakunnissa
Tehoava: Tehoa ja vaikuttavuutta maakuntien ja kuntien ilmastotyöhön -hankkeen tuore katsaus kokoaa ensimmäistä kertaa laajasti yhteen, millaista ilmastotyön ja vihreän siirtymän seuranta on tällä hetkellä Suomen kunnissa ja maakunnissa.
Blogi
4.11.2025
Maapallon kriittiset keikahduspisteet uhkaavat yhteiskuntia – Global Tipping Points -konferenssin antia
Osallistuin heinäkuussa 2025 Global Tipping Points 2025 -konferenssiin Iso-Britanniassa Exeterissä Visiona ilmastokestävä Uusimaa eli VILKKU-hankkeen puitteissa. Konferenssi kokosi yhteen tutkijoita, päättäjiä, julkisen ja yksityisen sektorin asiantuntijoita ja muita toimijoita eri puolilta maailmaa keskustelemaan maapallon kriittisistä keikahduspisteitä ja uusimmista tutkimuksista niihin liittyen.