Alankomaalaiset ja suomalaiset oppivat toisiltaan puurakentamisesta
Puurakentamisen mahdollisuudet ja haasteet Alankomaissa ja Suomessa olivat esillä Timber Transition in Construction Industry -webinaarissa torstaina 7.10.
Puun käyttöä rakentamisessa halutaan lisätä ympäri maailmaa, myös maissa, joita ei pidetä perinteisinä metsä- ja puurakennusmaina, koska pyritään löytämään tapoja kestävään rakentamiseen. Puurakentaminen on ilmastoviisasta, koska puurakennukset ovat pitkäikäinen tapa varastoida hiiltä. Etenkin teollisessa puurakentamisessa on paljon kehittämispotentiaalia.
Puurakentamisen lisäämisessä tarvitaan eurooppalaista yhteistyötä esimerkiksi parhaiden käytäntöjen jakamisessa ja puurakentamiseen liittyvän lainsäädännön kehittämisessä.
– Vielä on paljon avoimia kysymyksiä. Miten rakentamisen standardit kehittyvät puurakentamisen myötä? Entä vakuuttaminen tai muutoin osaaminen? Riittääkö puuta kaikkien sektorien tarpeisiin ja mistä puu tulee? Puun käytön lisäämiseen kohdistuu paineita myös muilta toimialoilta ja sektoreilta, pohtii EU-erityisasiantuntija Venla Virkamäki Uudenmaan liitosta.
– Näihin kysymyksiin halusimme lähteä etsimään vastauksia yhdessä, koska toisaalta huomasimme, että meillä molemmissa maissa on ilmoilla samoja kysymyksiä. Molemmin puolin näimme, että voimme oppia toisiltamme: Suomessa osataan perinteisesti rakentaa puusta, toisaalta suomalaiset ihailevat hollantilaisia arkkitehtejä ja kaupunkikehittämistä, kertoo lähetystöneuvos Martijn Adelaar Alankomaiden Suomen suurlähetystöstä.
Puurakentamiselle on kunnianhimoiset tavoitteet sekä Suomessa että Alankomaissa
Alankomaiden tavoitteena on olla täysin kiertotalous vuoteen 2050 mennessä. Rakennusalalla aiotaan puolittaa päästöt vuoteen 2030 mennessä ja olla päästöttömiä vuoteen 2050 mennessä.
Puurakentaminen nähdään pääkaupunki Amsterdamissa osana laajempaa kiertotalouden mukaista ja vähähiilistä rakentamista. Amsterdam aikoo vuoteen 2030 mennessä puolittaa uuden raakamateriaalin käyttämisen. Kaupunki tavoittelee täyttä kiertotaloutta vuoteen 2050.
Puurakentaminen on myös yksi askel kohti Suomen hiilineutraaliutta, jota tavoitellaan vuoteen 2035 mennessä. Se on merkityksellistä myös Uudenmaan hiilineutraaliustavoitteen kannalta. Puurakentamisen lisääntyminen tarjoaa mahdollisuuden kasvattaa sekä puutuotteiden että puurakentamiseen liittyvän osaamisen vientiä.
Suomessa tavoitteena on kaksinkertaistaa puun käyttö rakentamisessa tämän hallituskauden aikana eli vuosina 2019–2023. Myös Uudellamaalla halutaan lisätä puurakentamisen määrä kaksinkertaiseksi vuoteen 2023 mennessä.
Webinaarin tallenne on katsottavissa
Tapahtuman järjestivät yhteistyössä Uudenmaan liitto, Alankomaiden suurlähetystö Suomessa ja Alankomaiden alueellinen liiketoiminnan kehittämistiimi. Webinaari oli suunnattu erityisesti julkisella sektorilla tai rakennusalan yrityksissä työskenteleville. Osallistujia ja esiintyjiä oli sekä Suomesta että Alankomaista.
Lisätietoja:
Venla Virkamäki
EU-erityisasiantuntija
venla.virkamaki@uudenmaanliitto.fi
Uudenmaan tutkimus- ja innovaatiotyön kehittäminen ja kansainvälinen markkinointi, älykkään erikoistumisen strategia, EU-yhteistyö
Tutustu myös näihin
Uutinen
12.12.2024
Pohjoismainen vertailu: Suomalaiset pörssiyritykset johtavat siirtymää kohti kiertotaloutta
Suomalaiset pörssiyritykset ovat naapurimaita edellä kiertotaloudessa, mikä luo niille merkittävää kilpailuetua lähivuosina. Tämä käy ilmi laajassa kyselytutkimuksessa, joka suunnattiin kaikille Ruotsin, Norjan, Tanskan ja Suomen pörssiyrityksille. Lähes 80 prosenttia haastatelluista yrityksistä arvioi kilpailijoidensa kehittävän merkittävästi kiertotaloustoimintaansa seuraavien viiden vuoden aikana suomalaisten yritysten johtaessa tällä hetkellä lähes kaikilla mittareilla.
Uutinen
9.12.2024
Ei pelkästään poutapilviä Suomen kiertotaloustaivaalla
Vaikka Suomi on tavoitellut pitkään paikkaa kiertotalouden kärkimaana, jäämme tavoitteiden toteutuksessa kuitenkin jälkeen useista muista EU-maista. Suomen kiertotalousaste on matala ja monilla mittareilla olemme Euroopan keskitasoa, kirjoittaa Kari Herlevi Reilusti eteenpäin -kirjoitussarjassa.