Ilmastokasvo Janne Kilpiö: Viisaampi energian ja materiaalien käyttö hyödyttää sekä ympäristöä että taloutta
Janne Kilpiö työskentelee energia- ja ilmastoasiantuntijana Vihdin kunnassa. Hänen työpöydällään on energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian edistämistä sekä päästökehityksen seurantaa. Tehtävään kuuluu myös massakiertotalouden kehittämistä ja ilmastonmuutokseen sopeutumisen edistämistä. Kilpiö kertoi meille työstään ja Vihdin kunnan ilmastotyöstä.
Millaista työtä teet ilmaston hyväksi?
Työskentelen Vihdin kunnan energia- ja ilmastoasiantuntijana. Vastaan kunnan julkisen alan energiatehokkuussopimuksen (JETS) sekä kestävän energian ja ilmaston toimintasuunnitelman (SECAP) toimeenpanosta, kehittämisestä ja seurannasta yhteistyössä kunnan muiden toimijoiden kanssa. Laadin ilmastobudjettia osana kunnan talouden suunnittelua ja seurantaa sekä selvitän kehittämistoimien rahoitusmahdollisuuksia.
Työ sisältää paljon energiaa, resursseja, päästöjä ja kustannuksia koskevan tiedon käsittelyä, jonka tarkoitus on auttaa tunnistamaan tulevia tarpeita, vertailemaan vaihtoehtoja ja kohdentamaan toimet jo suunnitteluvaiheessa. Tavoitteeni on siirtää painopistettä toteutuneiden asioiden seurannasta ennakoivaan, tietoon perustuvaan johtamiseen.
Miten olet päätynyt nykyiseen tehtävääsi?
Olen LUT-yliopistosta valmistunut diplomi-insinööri. Pääaineenani oli kiertotalous ja sivuaineena innovaatiojohtaminen. Jo opiskeluaikana kiinnostuin erityisesti alueellisten resurssijärjestelmien kehittämisestä eli siitä, miten energian tuotantoa ja käyttöä sekä materiaalikiertoja voidaan suunnitella ja toteuttaa toisiaan tukevaksi alueelliseksi kokonaisuudeksi. Esimerkiksi teollisten ja alueellisten symbioosien toteuttaminen vaatii teknologian lisäksi yhteistyötä ja toimivia toteutusmalleja. Kaupungit ja kunnat voivat toimia näille ratkaisuille mahdollistavina alustoina ja koota eri toimijoita yhteen.
Taustaa minulla on hanketyöstä, jossa olen kehittänyt kiertotalouden toimintamalleja ja yhteistyötä. Yksityisellä sektorilla olen puolestaan arvioinut tuotannon hiili- ja luontojalanjälkeä elinkaarilaskennan avulla.
Vihdissä aloitin keväällä 2025. Energia- ja ilmastoasiantuntijan työssä yhdistyvät tekninen ja taloudellinen tarkastelu sekä käytännön kehittämistyö. Tavoittelen ratkaisuja, jotka tuottavat ympäristöhyötyjä ja tukevat samalla kunnan taloutta ja elinvoimaa. Syvennän parhaillaan osaamistani energiamurroksen johtamisen insinööri (YAMK) -opinnoissa sekä prosessien kehittämiseen keskittyvässä Lean Six Sigma Green Belt -koulutuksessa.
Tavoitteeni on siirtää painopistettä toteutuneiden asioiden seurannasta ennakoivaan, tietoon perustuvaan johtamiseen.
Millaisia asioita Vihdin kunta tekee ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi?
Vihdissä työtä tehdään monella toimialalla, joten nostan tässä muutamia esimerkkejä. Vihdin sitoutuminen julkisen alan energiatehokkuussopimukseen (JETS) vahvistaa kunnan pitkäjänteistä energiatehokkuuden kehittämistä ja SECAP-seuranta auttaa arvioimaan päästökehitystä sekä toimenpiteiden etenemistä. Ilmastobudjetilla kytkemme ilmastotyötä kunnan talouden suunnitteluun ja seurantaan.
Kunnan rakennuksissa on toteutettu aurinkosähkö- ja lämpöpumppuratkaisuja sekä parannettu talotekniikan ohjauksia ja valaistusta. Energiakatselmuksilla tunnistetaan uusia energiansäästömahdollisuuksia, katuvalaistusta uudistetaan energiatehokkaammaksi ja kuljetusten suunnittelulla vähennetään tarpeetonta ajoa. Lisäksi kunnassa selvitetään Microsoftin datakeskuksen hukkalämmön hyödyntämismahdollisuuksia Nummelan kaukolämpöverkossa.
Vihdin strategisen yleiskaavan päivityksen tueksi on laadittu energiaselvitys uusiutuvien energiaratkaisujen soveltuvuudesta ja tulevaisuuden sijoittumismahdollisuuksista sekä niiden vaikutuksista maankäyttöön ja kaavoitukseen. Samaan kaavatyöhön valmistellaan myös paikkatietopohjaista massatilannekuvan selvitystä rakentamisen maa- ja kiviainesten suunnitelmallisen hyödyntämisen tueksi. Nummelan osayleiskaavan valmistelussa puolestaan on arvioitu ilmastovaikutuksia sekä selvitetty viheryhteyksiä ja ekologista verkostoa.
Osallistumme lisäksi alueellisten ja valtakunnallisten energia-, ilmasto- ja kiertotalouslinjausten valmisteluun lausunnoilla. Niissä tuomme esiin, mitä toimien toteuttaminen kunnissa käytännössä edellyttää.
Hillinnän rinnalla kunnassa kehitetään sopeutumista ja tehdään luontotyötä. Hulevesien hallintaa on kehitetty kartoittamalla riskialueita ja suunnittelemalla tarvittavia toimia. Lisäksi pohjaveden laatua ja riittävyyttä turvataan päivitetyllä suojelusuunnitelmalla. Luonnon monimuotoisuutta edistetään LUMO-ohjelmalla ja Pääkslahdesta kunta myi 78 hehtaarin metsäalueen Luonnonperintösäätiölle pysyvää suojelua varten.
Mikä työssäsi on juuri nyt ajankohtaista?
Juuri nyt laadin JETS-toimintasuunnitelmaa yhdessä kunnan eri toimijoiden kanssa. Toimintasuunnitelman tulevaa toimeenpanoa varten suunnittelen myös energiankulutuksen ja energiatehokkuustoimien seurantaa. Valmistelen lisäksi ensi vuoden uusiutuvan energian kuntakatselmusta. Näissä töissä etsimme perusteltuja seuraavia askelia: missä energiaa voidaan säästää ja millaisille uusille energiaratkaisuille Vihdissä olisi edellytyksiä.
Samalla kytken näitä tietoja sekä ilmastonmuutokseen sopeutumisen tarkistuslistaa osaksi SECAP-seurantaa ja kehitän ilmastobudjetointia. Tavoitteena on, että tieto auttaa priorisoimaan seuraavia toimia ja arvioimaan niiden tuloksia.
Kaavoituksen kanssa valmistelemme massatilannekuvan selvitystä strategisen yleiskaavan päivityksen tueksi. Selvityksen tarkoitus on koota tiedot yleiskaavaan sopivalla tarkkuudella Vihdin merkittävistä nykyisistä ja tulevista massoja tuottavista ja tarvitsevista hankkeista ja tunnistaa alustavia mahdollisuuksia massojen hyödyntämiseen, yhteensovittamiseen, välivarastointiin ja käsittelyyn. Selvityksen tavoite on tuottaa suosituksia strategiseen yleiskaavaan sekä muokattava tietopohja myöhemmän massakoordinaation tueksi.
Ajankohtaista on myös energia- ja ilmastotyön rahoitus, esimerkiksi energiatukien hyödyntäminen energiatehokkuustyössä. Kuntarahoitus on hyväksynyt kunnan SECAP-toimintasuunnitelman kestävän kehityksen talousarviolainojen perusteeksi. Minua motivoi erityisesti se, että viisaammalla energian ja materiaalien käytöllä voidaan saavuttaa ympäristöhyötyjen rinnalla kustannussäästöjä. Julkisen talouden paineissa tällaisille ratkaisuille on tarvetta.
Minua ilahduttaa työssäni se, että kunnissa tehdään pitkäjänteisesti käytännön työtä haasteiden ratkaisemiseksi. Erityisen arvokkaana pidän kunta- ja toimialarajat ylittävää yhteistyötä.
Millaista yhteistyötä teet muiden tahojen kanssa?
Yhteistyön merkitystä ei voi ilmastotyössä liikaa korostaa. Yksittäisellä organisaatiolla on rajansa, ja yhteistyö auttaa viemään energia-, ilmasto- ja kiertotaloustyötä pidemmälle. Yhteistyötä tehdään monilla tasoilla ja toimialoilla, joten nostan tässä taas muutamia esimerkkejä.
Vihdin kunta liittyi JETS-sopimusjohtoryhmään, jonka jäsenenä edustan pienempiä kuntia. Mukana ovat myös C6-kaupunkeja edustava Helsingin kaupunki, hyvinvointialueita edustavat jäsenet, Motiva, Senaatti-kiinteistöt ja JETS-sopimusosapuolet. Johtoryhmä seuraa JETS-sopimuksen tavoitteiden toteutumista ja valmistelee reagointia, mikäli julkiselle alalle asetettujen ohjeellisten energiansäästötavoitteiden saavuttaminen vaikuttaa epätodennäköiseltä.
Massakiertotaloudessa Vihdille on hyvin ajankohtaista Länsirataan liittyvä yhteistyö ja valmistelu. Länsirata on Suomen suurin infraprojekti, jonka rakentamisesta arvioidaan syntyvän noin 50 miljoonaa tonnia maa- ja kalliomassoja. Yhteistyö Länsiradan, Länsi-Uudenmaan kuntien ja Uudenmaan liiton kanssa on aktiivista ja kehittyvää. Tällä hetkellä tiivistäisin valmistelun kahteen teemaan: tiedonhallintaan ja toimintamalleihin. Tiedonhallinnassa olennaista on koota paikkatietopohjaisiin suunnittelutyökaluihin ennakoiva kokonaiskuva materiaalien syntypaikoista, laadusta, määristä, käyttötarpeista ja hankkeiden aikatauluista yli kunta- ja toimialarajojen. Lisäksi toimintamallien yhdenmukaisuudella varmistetaan, että kiertotalous alkaa suunnittelupöydältä.
Massakiertotaloudessa yhteisiä toimintamalleja on vielä kehitettävä. Tarvitsemme kunta- ja toimialarajat ylittävää yhteistyötä ja innovaatioita, jotta voimme vähentää tarpeettomia kuljetuksia sekä massojen läjitys- ja varastointitarpeita. Yhteistyössä on mahdollista säästää luonnonvaroja ja kustannuksia sekä hyödyntää massoja hankkeen omiin tarpeisiin tai lähellä massojen syntypaikkoja, esimerkiksi erilaisissa meluntorjunta-, virkistysalue- tai kosteikkoratkaisuissa.
KUUMA-seudun kuntien yhteistyö kehittää alueen kilpailukykyä ja elinvoimaa, ja vuonna 2027 Vihti toimii KUUMA-seudun puheenjohtajakuntana. KUUMA-seudun ilmastoryhmä tarjoaa kuntien ilmastotyön asiantuntijoille ammatillista tukea ja mahdollisuuden vaihtaa tietoa esimerkiksi ilmastotyön käytännöistä, vihreän siirtymän investoinneista, yhteishankkeista ja niiden rahoituksesta, massakiertotaloudesta sekä energiadirektiiveistä.
Metropolian AURI2027-hankkeen kanssa arvioimme kunnan rakennusten aurinkosähköpotentiaalia. Metropolia mallinsi hankkeessa kehitetyllä AURIapp-sovelluksella rakennuskohteiden tuotantomahdollisuuksia ja taloudellista kannattavuutta. Yhteistyössä pidän arvokkaana myös mahdollisuutta vahvistaa kunnan omaa arviointiosaamista ja hyödyntää opittua tulevassa uusiutuvan energian kuntakatselmuksessa. Tällaiset työkalut auttavat kuntia vertailemaan vaihtoehtoja ja tunnistamaan kohteita, joissa kannattaa edetä tarkempiin selvityksiin. Samalla ne tukevat valmistautumista EPBD-direktiivin kansallisen toimeenpanon myötä täsmentyviin energiatehokkuus- ja aurinkoenergiavaatimuksiin.
Mikä sinua on ilahduttanut työssäsi?
Globaalista näkökulmasta ilmastotyön johtajuus on epäonnistunut tavoitteiden ja tekojen välisen kuilun umpeen kuromisessa. Maapallon keskilämpötilan nousu näyttää väistämättä ylittävän Pariisin sopimuksen 1,5 asteen tavoitteen ja samalla olemme ylittäneet seitsemän yhdeksästä planetaarisesta rajasta. Haaste on siis kokonaisuudessaan aikamoinen, etten sanoisi!
Minua ilahduttaa työssäni se, että kunnissa tehdään pitkäjänteisesti käytännön työtä näiden haasteiden ratkaisemiseksi. Erityisen arvokkaana pidän kunta- ja toimialarajat ylittävää yhteistyötä. Sille toivon jatkoa ja entistä enemmän voimavaroja.
Energiatehokkuussopimukset ovat hyvin ilahduttava esimerkki, jonka haluan nostaa esiin. Sopimuskaudella 2017–2025 yritykset ja kunnat saavuttivat enemmän energiansäästöä sekä toteuttivat enemmän energiatehokkuustoimia ja investointeja kuin yhdelläkään aiemmalla sopimuskaudella. Uusi sopimuskausi 2026–2035 tuo kunnille aiempaa laajempia tukimahdollisuuksia. Sopimukseen liittyneet kunnat voivat saada energiatukea energiakatselmuksiin, investointeja valmisteleviin selvityksiin, energiatehokkuusinvestointeihin sekä oman energiatehokkuustyönsä kehittämiseen. Tukimahdollisuuksien lisäksi minua ilahduttaa se, että energian tehokas käyttö hillitsee ilmastonmuutosta, pienentää kustannuksia ja parantaa toiminnan kannattavuutta.
Vielä yksi asia ilahduttaa. Energia-, ilmasto- ja kiertotaloustyön merkitys yhteiskunnan turvallisuudelle, omavaraisuudelle ja huoltovarmuudelle saa mielestäni yhä enemmän huomiota. Samalla energia-, ilmasto- ja kiertotalousratkaisut vahvistavat yhteiskunnan kykyä varautua häiriöihin ja sopeutua muutoksiin. Tässä riittää vielä paljon tehtävää, mutta juuri mahdollisuus vahvistaa yhteiskuntaa monella tavalla motivoi minua.
Uudenmaan visio Euroopan ympäristöviisaimmasta, innovatiivisimmasta ja onnellisimmasta maakunnasta kokoaa mielestäni hyvin yhteen sen, että ympäristö, talous ja hyvinvointi kuuluvat samaan kokonaisuuteen.
Mitä haluat sanoa ilmastotyön parissa työskenteleville uusimaalaisille?
Talouden vaikeuksien keskellä pidän tärkeänä tunnistaa myös mahdollisuudet uudistua. Energiatehokkuus, uusiutuva energia ja kiertotalous tarjoavat Uudellemaalle mahdollisuuksia kustannussäästöihin, uuteen liiketoimintaan ja investointeihin. EK:n dataikkuna havainnollistaa Uudenmaan investointihankkeiden mittakaavaa: hankkeiden kokonaisarvo on noin 17 miljardia euroa. Mukana on hankkeita esiselvitysvaiheesta jo käynnistettyihin investointeihin. Mahdollisuuksien toteutuminen edellyttää pitkäjänteistä ja ennakoitavaa päätöksentekoa, joka vahvistaa Uudenmaan houkuttelevuutta investointiympäristönä. Investointeja pitää myös arvioida sen perusteella, miten ratkaisut vähentävät päästöjä, fossiiliriippuvuutta ja luonnonvarojen kulutusta.
Myös tekemättä jättämisellä voi olla huomattava hinta. Päätöksissä on arvioitava vaihtoehtojen kustannuksia koko elinkaaren ajalta sekä huomioitava kasvavat ilmastoriskit ja menetetyt mahdollisuudet. Lyhyellä aikavälillä edulliselta näyttävä valinta ei välttämättä ole sitä pitkällä aikavälillä.
Investoinneista kilpaillaan kansainvälisesti. Uudenmaan kuntien kannattaa siksi tehdä yhteistyötä energia- ja materiaaliratkaisujen suunnittelussa sekä osaamisen ja yritysverkostojen vahvistamisessa. Yhteisiin kehittämishankkeisiin kannattaa etsiä kumppaneita ja rahoitusta myös Euroopasta sekä varata valmisteluun aikaa ja osaamista.
Massakiertotaloudessa tiedon kannattaa liikkua ennen maa-aineksia. Länsiradan lisäksi suunnitteilla olevat Itärata ja Lentorata sekä datakeskusrakentaminen korostavat tarvetta ennakoida massojen syntyä ja käyttötarpeita yli hankerajojen. Helsingin massakoordinaatiossa saavutetut noin 75 miljoonan euron säästöt vuosina 2014–2024 antavat kannustavan esimerkin suunnitelmallisen työn merkityksestä.
Uudenmaan visio Euroopan ympäristöviisaimmasta, innovatiivisimmasta ja onnellisimmasta maakunnasta kokoaa mielestäni hyvin yhteen sen, että ympäristö, talous ja hyvinvointi kuuluvat samaan kokonaisuuteen. Tämän tulevaisuuden rakentamiseen tarvitaan kuntien, yritysten, tutkimus- ja koulutusorganisaatioiden sekä asukkaiden yhteistyötä. Toivon, että annamme pitkäjänteiselle kehittämiselle tilaa myös vaikeina aikoina ja viemme yhdessä ratkaisuja käytäntöön.
Tutustu myös näihin
Uutinen
28.10.2026
Tiekartat ohjaavat Uudenmaan maakuntaohjelman toimeenpanoa
Uudenmaan maakuntaohjelmalla on kolme painopistettä, Ympäristöviisas Uusimaa, Innovatiivinen Uusimaa ja Onnellisten Uusimaa. Kunkin painopisteen tiekartta tarkentaa ja täsmentää maakuntaohjelmaa ja sen tavoitteiden toteuttamista.
Uutinen
14.10.2026
Rakennusosien uudelleenkäyttö on suunniteltava ennen purkua – Uudenmaan rakennusosapankin pilotti kokosi opit
Uudellamaalla pilotoitiin vuoden ajan kuntia ja yrityksiä palvelevaa rakennusosapankkia, jossa koulutettiin rakennusosien uudelleenkäyttöön ja testattiin käytettyjen rakennusosien hyödyntämistä käytännössä. Juuri ilmestynyt loppuraportti kokoaa seitsemän pilottikokonaisuuden opit.