Tiekartat ohjaavat Uudenmaan maakuntaohjelman toimeenpanoa
Uudenmaan maakuntaohjelman toteuttamista ohjaavat tiekartat on hyväksytty maakuntahallituksessa 26. lokakuuta. Vuosina 2026–2029 voimassa olevalla maakuntaohjelmalla on kolme painopistettä, Ympäristöviisas Uusimaa, Innovatiivinen Uusimaa ja Onnellisten Uusimaa. Kunkin painopisteen tiekartta tarkentaa ja täsmentää maakuntaohjelmaa ja sen tavoitteiden toteuttamista.
Maakuntaohjelmaa toteuttavat Uudenmaan kehittämistoimijat, joista keskeisimpiä ovat kunnat, korkeakoulut, yritykset, kehittämisyhtiöt ja yhdistykset. Toimeenpano tapahtuu edunvalvonnan, yhteistyön ja hankkeiden kautta. Ohjelman toteutumista seurataan painopistekohtaisilla mittareilla.
– Tiekartat edesauttavat keskeisiä toimijoita, erityisesti kuntia, suuntaamaan toimenpiteitä maakuntaohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi. Tavoitteenamme on olla ympäristöltään kestävimpien, innovatiivisimpien sekä hyvinvoivimpien alueiden joukossa Euroopassa, sanoo aluekehitysjohtaja Eero Venäläinen.
Kestävyyssiirtymää vauhdittava Ympäristöviisas Uusimaa -tiekartta
Ympäristöviisas Uusimaa -tiekartta kokoaa yhteen maakunnan ilmasto-, luonto- ja kiertotaloustyön strategiset tavoitteet ja toimintalinjaukset. Tavoitteena on tehdä Uudestamaasta Euroopan ympäristöviisain maakunta: luontopositiivinen, ilmastokestävä ja hiilineutraali kiertotalousyhteiskunta.
Tiekartta perustuu systeemiseen muutokseen ja monihyötyisyyteen. Ilmastonmuutoksen hillintää, luonnon monimuotoisuutta, kiertotaloutta ja ilmastokestävyyttä edistetään toisiaan tukevina tavoitteina, jotka vahvistavat myös alueen elinvoimaa, hyvinvointia, kilpailukykyä ja huoltovarmuutta. Tiekartta tukee samalla vihreän siirtymän investointien ja ympäristötavoitteiden yhteensovittamista. Toimintalinjaukset kattavat elinvoimaisen luonnon, maankäytön ja rakentamisen, kestävän liikkumisen sekä energia- ja ruokajärjestelmän.
Tiekartta päivittää Hiilineutraali Uusimaa 2030 -tiekartan vastaamaan muuttunutta toimintaympäristöä. Yhdessä alueellisen sopeutumissuunnitelman eli Ilmastokestävä Uusimaa 2030 -tiekartan kanssa se muodostaa kokonaisuuden, joka tukee päästövähennyksiä ja ilmastonmuutokseen sopeutumista.
Yhteistyössä sidosryhmien kanssa valmisteltu tiekartta tarjoaa Uudenmaan kunnille, yrityksille, tutkimus- ja kehittämistoimijoille sekä muille sidosryhmille yhteisen suunnan kestävyyssiirtymän toteuttamiseen. Toimeenpanon tueksi on kehitetty monihyötyisyyden arviointityökalu, joka auttaa tunnistamaan toimenpiteiden yhteishyötyjä ja mahdollisia ristiriitoja.
TKI-toimintaa kehittävä Innovatiivinen Uusimaa -tiekartta
Innovatiivinen Uusimaa -tiekartta tarjoaa suuntaviivat maakunnan tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (TKI) kehittämiselle. Tavoitteena on kasvattaa merkittävästi kilpaillun EU-rahoituksen saantoa kaudella 2028–2034, nostaa tutkimus- ja kehittämismenot viiteen prosenttiin BKT:stä vuoteen 2030 mennessä ja vahvistaa alueen vetovoimaa.
Tämän vuoden alusta voimaan tullut maakuntaohjelma sisältää myös maakunnan älykkään erikoistumisen strategian (painopiste 2) sekä TKI-toiminnan kehittämiskärjet eli älykkään erikoistumisen kärjet. Uudenmaan TKI-toiminnan kehittämiskärkiä ovat kestävyysratkaisut, uudistava ruokajärjestelmä, hyvinvointi- ja terveysratkaisut, luovat alat sekä murrokselliset teknologiat. Innovatiivinen Uusimaa -tiekartta päivittää vuonna 2024 hyväksytyn EU-tasoisen TKI-toiminnan tiekartan.
Innovatiivinen Uusimaa -tiekartan toteutusta ohjaa viisi toimintalinjausta, jotka perustuvat TKI-toiminnan tunnistettuihin haasteisiin. Tehtävät on muotoiltu laajassa alueellisessa sidosryhmäyhteistyössä. Tavoitteiden toteutumista seurataan muun muassa Regional Innovation Scoreboard (RIS) -indeksin sekä T&K-panostusten, kansallisen rahoituksen ja EU-rahoituksen kehityksen avulla.
Hyvinvointia ja elinvoimaa vahvistava Onnellisten Uusimaa -tiekartta
Onnellisten Uusimaa -tiekartta keskittyy Uudenmaan elinvoiman ja hyvinvoinnin vahvistamiseen. Tavoitteena on saavuttaa Uudellamaalla 80 prosentin työllisyysaste. Hyvinvoinnin mittarina on maakunnan sijoittuminen Euroopan sosiaalisen kehityksen vertailussa (EU Social Progress Index), jossa Uusimaa on viimeisimmässä mittauksessa ollut ensimmäisellä sijalla.
Monimuotoinen metropolimaakunta edistää maakunnan tasapainoista kehitystä muun muassa alueellisen eriytymisen vähentämisen ja kuntien elinvoiman tukemisen avulla. Uudenmaan liitto tukee kuntia sujuvan saavutettavuuden, monipuolisen asumisen, investointien saamisen sekä kuntatalouden vahvistamisessa. Tiekartassa tähdätään myös elinkeinoelämän menestyksen vahvistamiseen, yrityksien uusien työpaikkojen syntymiseen sekä asukkaiden osallisuuden vahvistamiseen.
Hyvä maakunta kotoutua -tavoite keskittyy maahanmuuttajien kotoutumisen, suomen kielen koulutuksen ja työllistymismahdollisuuksien sekä yhdenvertaisuuden parantamiseen. Näissä Uudenmaan liitto toimii ennen kaikkea kuntien ja kolmannen sektorin kumppanina.
Työtä ja hyvinvointia nuorille -tavoitteessa vahvistetaan nuorten osallisuutta, työllistymistä ja tulevaisuususkoa sekä lisätään koulutuksen resursseja ja ennakointiyhteistyötä. Edunvalvonnalla vaikutetaan siihen, että koulutuksen resurssit riittävät kasvavan maakunnan tarpeisiin.
Lisätietoja:
Ympäristöviisas Uusimaa -tiekartta:
Pia Tynys
Kestävyyspäällikkö
Uudenmaan ilmastotyö, vihreä siirtymä, Hiilineutraali Uusimaa -tiekartta
Innovatiivinen Uusimaa -tiekartta:
Venla Virkamäki
Innovaatiopäällikkö
venla.virkamaki@uudenmaanliitto.fi
Uudenmaan tutkimus- ja innovaatiotyön kehittäminen ja kansainvälinen markkinointi, älykkään erikoistumisen strategia, EU-yhteistyö
Onnellisten Uusimaa -tiekartta:
Outi Ervasti
Elinvoimapäällikkö
outi.ervasti@uudenmaanliitto.fi
Maakuntaohjelma, työllisyys- ja elinkeinopolitiikka, Uudenmaan edunvalvonta sekä AKKE-rahoitus. Aluekehittämisen johtaja Eero Venäläisen varahenkilö.
Tutustu myös
Tilastot
Tilastot sisältävät Uuttamaata ja sen kuntia koskevaa tietoa visuaalisessa muodossa. Tilastoja on saatavilla Uudenmaan väestöstä, työllisyydestä, aluetaloudesta, matkailusta, päästökehityksestä sekä tutkimus- ja kehittämistoiminnasta.
Tutustu myös näihin
Artikkeli
23.10.2026
Aurinkosähköä taloyhtiöille ja vety polttoaineena – Interreg-hankkeet tuottavat tulevaisuuden energiaratkaisuja
Interreg Baltic Sea Region -hankkeissa ratkaistaan monialaisia tulevaisuuden haasteita ja lisätään EU:n alueiden välistä yhteistyötä. Suomi on ollut mukana projekteissa, joissa on rakennettu tiekarttoja vedyn polttoainekäytön lisäämiseksi rekkaliikenteessä ja lentoasemilla sekä selvitetty aurinkosähköyhteisöjen perustamista.
Uutinen
14.10.2026
Rakennusosien uudelleenkäyttö on suunniteltava ennen purkua – Uudenmaan rakennusosapankin pilotti kokosi opit
Uudellamaalla pilotoitiin vuoden ajan kuntia ja yrityksiä palvelevaa rakennusosapankkia, jossa koulutettiin rakennusosien uudelleenkäyttöön ja testattiin käytettyjen rakennusosien hyödyntämistä käytännössä. Juuri ilmestynyt loppuraportti kokoaa seitsemän pilottikokonaisuuden opit.
Artikkeli
7.10.2026
Tulevaisuuden liikennettä Itämerellä ja kaupunkien ilmatilassa
Itämeren alueella turvallinen liikkuminen vesillä ja ilmassa rakentuu yhä enemmän ajantasaisen tiedon, toimivien varajärjestelmien ja ennakoinnin varaan. Interreg Baltic Sea Region -ohjelman hankkeissa suomalaiset toimijat ovat kehittäneet ratkaisuja, jotka parantavat navigointia, auttavat varautumaan häiriöihin sekä valmistavat kaupunkeja droonien yleistymiseen.
Uutinen
6.10.2026
Lumomaa-hanke tuo luonnonarvomarkkinat maakuntiin
Uudenmaan, Keski-Suomen ja Pohjanmaan liitot, Varsinais-Suomen Valonia sekä Suomen ympäristökeskus Syke tekevät vuosina 2026–2028 yhteistyötä luonnonarvomarkkinoiden käynnistämiseksi maakunnissa. Lumomaa-hanke tuo yhteen luonnonarvojen myyjät ja ostajat, kehittää luonnonarvomarkkinoiden toimintamalleja ja pilotoi kaupankäyntiä käytännössä.