Siirry sisältöön
Uudenmaan liitto Ajankohtaista Yhteystiedot
Haku
Uutinen

Kannanotto: Kasvu tehdään maakunnissa – maakuntien liitot mukaan kumppanuussuunnitelman valmisteluun

EU-lippuja lipputangossa, taustalla suuri rakennus.

Suomen maakuntahallitusten puheenjohtajat esittävät, että maakuntien liitot otetaan viipymättä mukaan kansallisen ja alueellisen kumppanuussuunnitelman (NRP) valmisteluun tasavertaisina kumppaneina. Liittojen aluetuntemusta ja vahvaa EU-kokemusta tulee hyödyntää sekä valmistelussa että toimeenpanossa, jotta suunnitelma vastaa alueiden erilaisiin tarpeisiin ja vahvistaa kasvua koko Suomessa.

Suomen NRP-suunnitelmassa tulee painottaa talouskasvua vahvistavia investointeja ja uudistuksia. Samalla tulee huomioida, että EU:n koheesiopolitiikan ydintehtävä on tasata alueiden välisiä kehityseroja ja vahvistaa taloudellista, sosiaalista ja alueellista tasapainoa. Alueiden kehityserojen kaventaminen ei ole talouskasvun vastakohta, vaan avaa mahdollisuuden koko Suomen potentiaalin täysimääräiselle hyödyntämiselle.

Komission asetusehdotuksen mukaan kumppanuussuunnitelman valmistelu tulee tehdä monitasoisen hallinnon ja alhaalta ylöspäin suuntautuvan lähestymistavan mukaisesti. Tähän asti Suomen valmistelu on ollut vain valtion sisäistä ja ylätasolla tapahtuvaa, mikä ei ole asetusehdotuksen mukaista. Suomen kumppanuussuunnitelman valmisteluun on alusta alkaen otettava mukaan maakuntien liitot, jotka kuntayhtyminä täyttävät monitasoisen hallinnon vaatimuksen.

Maakuntien liittojen osallistuminen ei tarkoita monimutkaista hallintoa tai pirstaleisuutta, vaan tuo valmisteluun valmiin alueellisen toimeenpanorakenteen, kumppanuusverkostot ja tiedon investointien vaikuttavuudesta. Näin kansalliset tavoitteet voidaan muuttaa alueilla toteuttamiskelpoisiksi, kasvua ja työllisyyttä vahvistaviksi ratkaisuiksi.

Maakuntien liitot vastaavat aluekehittämisen strategisesta kokonaisuudesta, maakuntaohjelmien valmistelusta, Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan ohjelman alueellisesta toimeenpanosta sekä alueellisten rahoitussuunnitelmien laatimisesta. Ne kokoavat kuntien, yritysten, koulutus- ja tutkimusorganisaatioiden sekä muiden keskeisten toimijoiden näkemykset yhteiseksi kumppanuudeksi. Tämän tehtäväkokonaisuuden ansiosta maakuntien liitoilla on sekä tietopohja että toimeenpanokyky, joita tarvitaan alueiden erilaisten kehittämistarpeiden, kasvumahdollisuuksien ja uudistumisen haasteiden tunnistamiseen kumppanuussuunnitelmassa.

Maakuntahallitusten puheenjohtajat esittävät valtiovarainministeriölle seuraavaa:

Maakuntahallitusten puheenjohtajat tukevat tavoitetta yksinkertaistaa hallintoa sekä keventää ja sujuvoittaa kumppanuussuunnitelman varojen käyttöä. Uudistuksen tulee perustua alue- ja asiakaslähtöisyyteen, läheisyysperiaatteeseen ja tavoitteita tukevaan tietojärjestelmään. Joustava ja tulosperusteinen EU-rahoitusmalli ei vähennä alueellisen toiminnan merkitystä, vaan lisää tarvetta vahvalle alueelliselle omistajuudelle, strategiselle vastuulle, ajantasaiselle tilannekuvalle ja toimeenpanokyvylle.

Maakuntahallitusten puheenjohtajat muistuttavat, että maakuntien liitot ovat julkiseen talouteen nähden pieni menoerä, mutta niiden vipuvaikutus investointeihin, tutkimus- ja innovaatiotoimintaan sekä elinkeinoelämän uudistumiseen on sekä alueellisesti että kansallisesti tarkasteltuna merkittävä. Tämän osaamisen hyödyntäminen on välttämätöntä vaikuttavan ja tuloksellisen kumppanuussuunnitelman laatimiseksi.

Lisätietoja:

Maakuntahallitusten puheenjohtajien pj. Johannes Koskinen, puh. 050 551 3061

Uudenmaan maakuntahallituksen pj. Jarno Limnell, puh. 040 527 6173

Avainsanat:

Edunvalvonta