We Make Transition! -hanke osallistaa ison joukon alue- ja paikallisviranomaisia sekä kansalaisyhteiskunnan toimijoita ja pieniä yrityksiä vastaamaan aikamme kestävyyshaasteisiin. Näihin haasteisiin kietoutuvat yhä monimutkaisemmin niin taloudelliset, sosiaaliset kuin ekologisetkin tekijät.
Kaupungeilla ja kunnilla on ratkaiseva rooli vastata kestävyyshaasteisiin paikallisesti. Myös kansalaisyhteiskunnan toimijoiden – yhdistysten, sosiaalisten yritysten, pienten osuuskuntien, yhteisöjen ja yksilöiden – näkökulmat ja tieto tulisi hyödyntää paremmin yhteiskunnallisen resilienssin vahvistamiseksi.
Murrosareena ja -agentit apuna muutoksessa
We Make Transition! -hankkeen kumppanit Suomesta, Virosta, Latviasta, Puolasta, Saksasta ja Norjasta tekevät yhteistyötä ja toteuttavat ns. murrosareenaprosesseja yhteensä 12 alueella.
Murrosareena tarkoittaa erilaisten toimijoiden ja näkökulmien tuomista yhteen työpajojen sarjaan, joissa luodaan yhteinen visio ja lähdetään sen pohjalta kehittämään konkreettisia toimia ja aloitteita kohti haluttua tulevaisuutta.
Hanke keskittyy erityisesti kansalaisyhteiskunnan toimijoiden ja pienten yritysten äänen kuulumiseen muun muassa seuraavissa kestävyysaiheissa:
- Kestävä kuluttaminen & elämäntapa
- Maatalous & ruoka
- Luonnon monimuotoisuus
- Kierto- ja jakamistalous.
Lisäksi hankekumppanit ovat valinneet 30 murrosagenttia luomaan yhteistä Itämeren alueen kestävyysvisiota, jossa korostuvat kansalaisyhteiskunnan toimijoiden näkökulmat, haasteet ja yhteistyötarpeet. Kansainvälinen ryhmä koostuu kansalaisyhteiskunnan, pienyritysten ja paikallishallinnon edustajista.
Lopputuloksena käytännönläheinen käsikirja
Murrosareenaprosessien tuloksena vahvistetaan paikallista tahtotilaa ja käynnistetään yhdessä kehitettyjä toimia kohti kestävämpää tulevaisuutta. Hankkeessa toteutettua osallistavaa menetelmää on tarkoitus levittää laajasti eteenpäin myös muille kunnille ja kaupungeille.
Uudenmaan alueen murrosareenan tuloksena syntyi Kiertotalousmurros-raportti:
Koko hankkeen lopputuloksena syntyy käytännönläheinen käsikirja, jossa kuvataan murrosareenamenetelmän visiointi- ja yhteiskehittämisprosessi. Kirja sisältää myös tarinat ja opit kaikilta 12 alueelta.
Useita kumppaneita Itämeren alueelta
We Make Transition! – Towards sustainable and resilient societies through empowered civil society and collaborative innovation -hanketta rahoittaa EU:n Interreg Baltic Sea Region -ohjelma.
Uudenmaan liitto toimii hankkeessa osapartnerina, pääpartneri on Itämeri-Instituutti Tampereelta. Suomesta mukana ovat myös Pirkanmaan ja Varsinais-Suomen liitot. Yhteensä hankkeessa on 11 kumppania kuudesta Itämeren alueen valtiosta.
Koko hankkeen budjetti on 3,2 miljoonaa euroa, josta Uudenmaan osuus on noin 320 000 euroa. Hanke on käynnissä 1.1.2023–31.12.2025.
Tutustu myös
Älykäs Uusimaa
Älykäs Uusimaa on resurssiviisas. Alueen innovaatiotoimijat ovat edelläkävijöinä kehittämässä resurssiviisasta ja hiilineutraalia yhteiskuntaa, joka on hyvä asukkailleen ja yrityksilleen sekä ympäröivälle luonnolle.
Lisätietoja We Make Transition -hankkeesta:
Miranda Sundholm
Projektipäällikkö
miranda.sundholm@uudenmaanliitto.fi
We Make Transition -hanke, Baltic Sea Region -ohjelman kansallinen viestintä
Palvelee myös ruotsiksi
Venla Virkamäki
EU-erityisasiantuntija
venla.virkamaki@uudenmaanliitto.fi
Uudenmaan tutkimus- ja innovaatiotyön kehittäminen ja kansainvälinen markkinointi, älykkään erikoistumisen strategia, EU-yhteistyö
Ajankohtaista
Uutinen
3.6.2024
Uudenmaan murrosareenassa kohtasivat alueen kuntien ja kansalaisyhteiskunnan toimijat
Uudenmaan liiton luotsaama We make transition -hanke järjesti huhti-toukokuussa Demos Helsingin kanssa Kiertotalousmurrosareenan eli työpajasarjan, jossa eri toimijat pääsivät rakentamaan kestävän tulevaisuuden muutospolkuja. Aiheiksi valikoituivat jakamistalous sekä tilojen ja rakennusten kestävä käyttö.
Artikkeli
11.4.2024
Kiertotalous kiihtyy kevään aikana – Uudellamaalla on luvassa paljon kiertotaloustapahtumia
Uudellamaalla viedään kiertotaloutta eteenpäin usealla sektorilla ja nyt onkin hyvä hetki kuntien, yritysten, tutkimusorganisaatioiden ja kansalaistoimijoiden hypätä kehitystyöhön mukaan!
Sivu päivitetty viimeksi: 7.11.2024