Siirry sisältöön
Uudenmaan liitto Ajankohtaista Yhteystiedot
Haku
Artikkeli

Kirkkonummi ja Vihti kokeilivat yhteistä ilmastokoordinaattoria hyvin tuloksin

Peltomaisemaa, jossa keltaisia kukkia, puita ja muutamia rakennuksia.

Kirkkonummen ja Vihdin kunnilla oli yhteinen ilmastokoordinaattori lokakuusta 2019 vuoden 2020 loppuun. Tulokset kokeilusta oli rohkaisevia ja yhteistyötä halutaan jatkaa näissä naapurikunnissa.

Ympäristöpäälliköt Anu Hynninen Kirkkonummen kunnasta ja Sari Janhunen Vihdin kunnasta kertovat kuntien ilmastotyön päässeen hyvään vauhtiin yhteisen ilmastokoordinaattorin avulla. Ilmastokoordinaattori-hanke sai rahoitusta ympäristöministeriöltä Kuntien ilmastohankkeet -avustushaun kautta.

Molemmissa kunnissa ilmastotyö oli hankkeen alkaessa sekavassa tilanteessa, jossa eri yksiköissä ei oikein tiedetty, mihin suuntaan ilmastotyössä tulisi edetä. Tarvittiin henkilö, joka koordinoi sisäistä työtä ja rakensi tekemiselle yhteistä tiekarttaa. Ilmastokoordinaattori nosti myös ilmastoasioiden profiilia kunnissa.

– Ilmastokoordinaattori lopetti vuoden lopussa hankkeen loputtua ja huomaan, että edelleen olisi tarve ilmastoasioita koordinoivalle henkilölle. Käytännössä lakisääteiset tehtävät ja esimiestyö vievät helposti käytettävissä olevat resurssit, Hynninen kertoo. 

Vihdissä ja Kirkkonummella on ilmastotyöhön liittyen yhteisiä haasteita ja pullonkauloja

Kahdessa kunnassa työskentelyssä haastaa se, että pitää oppia tuntemaan kahden kunnan asiat, ihmiset ja toimintatavat. Kunnat kuitenkin ovat erilaisia, vaikka puitteet ja lait ovat samoja. 

– Asiat on mahdollista järjestää ja meillä tämä toimi. Kahdessa kunnassa tehtävässä kehittämistyössä on se hyvä puoli, että voi kokeilla esimerkiksi erilaisia lähestymistapoja eri asioihin ja saa kokemusta niistä, Janhunen kertoo. 

Molemmissa kunnissa hankkeen aikana työstettiin yhdessä eri yksiköiden kanssa kestävän energiankäytön ja ilmaston toimintasuunnitelmaa (SECAP). Vihdissä se on jo hyväksytty. Kirkkonummella poliittista käsittelyä jatketaan helmi-maaliskuussa. 

– Vaikka ilmastokoordinaattori teki Vihdissä puolet työajastaan ja toisen puolen Kirkkonummella, niin puolikkaallakin työntekijällä saimme älyttömästi aikaan, Janhunen tuo esiin.

Yhteistyötä tarkoitus jatkaa

Sekä Vihdissä että Kirkkonummella on tahto jatkaa yhteistyötä ja lähteä yhdessä viemään ilmastotyötä seuraavalle tasolle. Helmikuun alussa he lähettivät yhteisen hankehakemuksen ympäristöministeriön kuntien ilmastohankkeiden avustushakuun. 

– Hankkeet ovat innostavia mahdollisuuksia ja ne mahdollistavat kokeilujakin. Hienoa, että ympäristöministeriöltä voi hakea tukea. Toive ja tavoite kuitenkin on, että saisimme ilmastotyöhön pysyvää resurssia, Janhunen sanoo. 

– Jos ei olisi lähdetty yhdessä tekemään hakemusta, niin yksin olisi varmaan jäänyt tekemättä. Porukalla on paljon parempi työstää ja ideoida tekemistä, Hynninen kertoo. 

Mitä sanoisitte kunnille, jotka miettivät ilmastokoordinaattorin palkkaamista?

– Suosittelen sitä, se on hyvä vaihtoehto ja kahden kunnan yhteisestä koordinaattorista meillä on hyviä kokemuksia. Rekrytoinnissa painottaisin verkostoitumiskykyä ja oma-aloitteisuutta yhteydenotoissa. Kunnassa pitää etsiä verkostoja ja yhteyshenkilöitä, Hynninen sanoo. 

– Tehtävä on haastava, koska pitää muotoilla globaali ongelma kahden kunnan kokoiseksi työpaketiksi, olla omatoiminen ja osattava kansantajuistaa tieteellistä tietoa. Työssä on osattava luovia kunnan sisällä ja löytää toimivia työtapoja, mutta kaikki ei ole itsestä kiinni ja etene suoraviivaisesti. Merkitystä on myös sillä, missä kohdassa organisaatiota ilmastokoordinaattori on: mistä tarjoutuu paras mahdollisuus tehdä ilmastotyötä ja miten työ tukee ilmastojohtamista, Janhunen pohtii. 

Avainsanat:

Ilmasto