Kuntien erilaistuminen tulee tehdä reippaasti ja hallitusti
Koko Suomella on mahdollisuus menestyä, kun pääkaupunkiseutu on vahva ja elinvoimainen. Miten tämä varmistetaan tilanteessa, jossa väestönmurros ravistelee kuntia ennennäkemättömällä tavalla? Kunnat kulkevat kovaa vauhtia eri suuntiin ja tarvitsevat kukin omiin tarpeisiinsa sopivia ratkaisuja. Kunnilta ei puutu halua ja kykyä muuttua, nyt tarvitaankin valtiolta vahvaa luottamusta, että uudistukset saadaan tehtyä.
Pääkaupunkiseudun erityisyys näkyy selvästi väestössä ja elinvoimassa. Seudulla asuu jo 71 prosenttia uusimaalaisista ja kasvu on ollut viime vuosina selvästi muuta maakuntaa nopeampaa. Samalla lähes puolet Suomen vieraskielisistä asuu pääkaupunkiseudulla. Seudun asukkaista joka neljäs on vieraskielinen. Myös työpaikat keskittyvät vahvasti alueelle: peräti 81 prosenttia Uudenmaan työpaikoista sijaitsee pääkaupunkiseudulla.
Maahanmuutto ja syntyvyys kasvattavat pääkaupunkiseudun väestöä ja sen myötä kuntien kustannuksia. Seutu poikkeaa muusta Suomesta, sillä alueella syntyy lapsia ja kasvaa nuoria, joista merkittävä osa on muunkielisiä tai maahanmuuttajataustaisia. Onnistunut kotoutuminen ei olekaan vain rahakysymys, vaan vaatii tulevaisuudessa myös asenteen muutosta.
Vaikka väestön määrä kasvaa, Uudellamaalla toisen asteen ja korkeakoulujen aloituspaikkoja on suhteessa nuorten määrään vähemmän kuin muualla maassa. Koulutuspaikkoja onkin lisättävä ja resursseja vahvistettava. Jokaisella halukkaalla pitää olla mahdollisuus kouluttautua ja kehittää osaamistaan laadusta tinkimättä.
Seuraava vaalikausi ratkaisee, uskalletaanko kuntien eriytyminen ottaa tosissaan. Nyt tarvitaan rohkeutta ymmärtää, ettei yksi malli enää toimi koko Suomessa. Hallituksen juuri käynnistämä parlamentaarinen tulevaisuustyö kuntien toimintaedellytysten turvaamiseksi onkin oikea jatkoaskel aluehallinnon uudistukselle, sillä julkisen sektorin rakenteet ja toiminta kaipaavat nyt isoa remonttia.
Teksti on julkaistu alunperin Helsingin Uutisten kolumnina(Siirryt toiseen palveluun).
Tuija Telén
Kirjoittaja on Uudenmaan maakuntajohtaja.
Yhteystiedot:
tuija.telen@uudenmaanliitto.fi, puh. 040 801 6009
Tutustu myös näihin
Uutinen
12.10.2026
Helsinki–Tallinna-tunnelin suunnittelussa on aika edetä
Seuraavaan hallitusohjelmaan tulee tehdä selkeä kirjaus Helsinki–Tallinna-tunnelin suunnittelun jatkamisesta Suomen ja Viron valtioiden välisenä yhteistyönä, kirjoittavat Uudenmaan maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarno Limnell ja maakuntajohtaja Tuija Telén.
Uutinen
6.10.2026
Kannanotto: Kasvu tehdään maakunnissa – maakuntien liitot mukaan kumppanuussuunnitelman valmisteluun
Suomen maakuntahallitusten puheenjohtajat esittävät, että maakuntien liitot otetaan viipymättä mukaan kansallisen ja alueellisen kumppanuussuunnitelman (NRP) valmisteluun tasavertaisina kumppaneina.