Kuntien erilaistuminen tulee tehdä reippaasti ja hallitusti
Koko Suomella on mahdollisuus menestyä, kun pääkaupunkiseutu on vahva ja elinvoimainen. Miten tämä varmistetaan tilanteessa, jossa väestönmurros ravistelee kuntia ennennäkemättömällä tavalla? Kunnat kulkevat kovaa vauhtia eri suuntiin ja tarvitsevat kukin omiin tarpeisiinsa sopivia ratkaisuja. Kunnilta ei puutu halua ja kykyä muuttua, nyt tarvitaankin valtiolta vahvaa luottamusta, että uudistukset saadaan tehtyä.
Pääkaupunkiseudun erityisyys näkyy selvästi väestössä ja elinvoimassa. Seudulla asuu jo 71 prosenttia uusimaalaisista ja kasvu on ollut viime vuosina selvästi muuta maakuntaa nopeampaa. Samalla lähes puolet Suomen vieraskielisistä asuu pääkaupunkiseudulla. Seudun asukkaista joka neljäs on vieraskielinen. Myös työpaikat keskittyvät vahvasti alueelle: peräti 81 prosenttia Uudenmaan työpaikoista sijaitsee pääkaupunkiseudulla.
Maahanmuutto ja syntyvyys kasvattavat pääkaupunkiseudun väestöä ja sen myötä kuntien kustannuksia. Seutu poikkeaa muusta Suomesta, sillä alueella syntyy lapsia ja kasvaa nuoria, joista merkittävä osa on muunkielisiä tai maahanmuuttajataustaisia. Onnistunut kotoutuminen ei olekaan vain rahakysymys, vaan vaatii tulevaisuudessa myös asenteen muutosta.
Vaikka väestön määrä kasvaa, Uudellamaalla toisen asteen ja korkeakoulujen aloituspaikkoja on suhteessa nuorten määrään vähemmän kuin muualla maassa. Koulutuspaikkoja onkin lisättävä ja resursseja vahvistettava. Jokaisella halukkaalla pitää olla mahdollisuus kouluttautua ja kehittää osaamistaan laadusta tinkimättä.
Seuraava vaalikausi ratkaisee, uskalletaanko kuntien eriytyminen ottaa tosissaan. Nyt tarvitaan rohkeutta ymmärtää, ettei yksi malli enää toimi koko Suomessa. Hallituksen juuri käynnistämä parlamentaarinen tulevaisuustyö kuntien toimintaedellytysten turvaamiseksi onkin oikea jatkoaskel aluehallinnon uudistukselle, sillä julkisen sektorin rakenteet ja toiminta kaipaavat nyt isoa remonttia.
Teksti on julkaistu alunperin Helsingin Uutisten kolumnina(Siirryt toiseen palveluun).
Tuija Telén
Kirjoittaja on Uudenmaan maakuntajohtaja.
Yhteystiedot:
tuija.telen@uudenmaanliitto.fi, puh. 040 801 6009
Tutustu myös näihin
Uutinen
29.10.2026
Korkeakoulujen aloituspaikkojen puute Uudellamaalla jarruttaa koko Suomen kasvua
Helsingin yliopisto ja Uudenmaan liitto vaativat, että tulevaan hallitusohjelmaan kirjataan Uudenmaan korkeakoulujen aloituspaikkojen lisääminen ja niille pysyvät resurssit. Aloituspaikkojen riittävyys on keskeistä koko Suomen koulutustason nostamisen, osaavan työvoiman saatavuuden ja talouskasvun kannalta.
Uutinen
23.10.2026
Lentorata on kirjattava tulevaan hallitusohjelmaan
Uudenmaan liitto sekä kannanoton allekirjoittaneet Helsingin ja Uudenmaan kansanedustajat ja alueen kaupunkien ja kuntien johtajat edellyttävät, että Lentoradan toteuttaminen kirjataan seuraavaan hallitusohjelmaan.