Tunnuksen on suunnitellut graafikko Petteri Lehtinen ja se on otettu käyttöön vuonna 2013.
Graafisesta ohjeistosta löytyy lisätietoa Uudenmaan liiton ilmeen käytöstä.
Suomen- ja ruotsinkielinen logo


Englanninkielinen logo


Uudenmaan maakuntavaakuna
Uudenmaan vaakunassa on sinisellä pohjalla kaksi aaltoaiheista hopeajuovaa ja niiden välissä peräsimellä varustettu kultainen vene.

Vaakuna on peräisin 1500-luvulta. Siitä on olemassa ensimmäinen kuva vuodelta 1599.
Vene on vanha rannikkoseutujen tunnus. Kaksi hopeavirtaa viittaa todennäköisesti maakunnan jokiin, jotka olivat aikanaan tärkeitä sisämaahan johtavia kulkuväyliä.
Vaakunan käyttö
Uudellamaalla toimiva yhdistys tai yhteisö saa käyttää maakuntavaakunaa painotuotteissa tai vastaavissa ilmoittamalla siitä Uudenmaan liitolle. Kaupallisiin tarkoituksiin tarvitaan erillinen lupa.
Vaakunan kultainen vene voidaan korvata keltaisella ja hopeiset juovat valkoisella.
Vaakunaa on aina käytettävä alkuperäisessä muodossaan.
Tutustu myös
Medialle
Uudenmaan liiton viestintä auttaa mediaa, ota yhteyttä.
Lisätietoja logon käytöstä:
Anni Levonen
Graafinen suunnittelija
anni.levonen@uudenmaanliitto.fi
Visuaalinen suunnittelu, liiton ilme
Ajankohtaista
Artikkeli
9.11.2026
Yleisötilaisuus Tallinna-tunnelin rahtiradan ja Kiilan kiertotalousalueen suunnitelmista 24.11.
Tule kuulemaan ja kommentoimaan lähialueen suunnitelmia tiistaina 24. marraskuuta klo 17–19 Tuusulan Hyrylään. Tuusulan, Vantaan ja Nurmijärven kunnat sekä Uudenmaan liitto järjestävät yleisötilaisuuden, jossa esitellään ajankohtaisia suunnitelmia ja kuullaan asukkaiden ja alueen toimijoiden näkemyksiä jatkosuunnittelun tueksi.
Artikkeli
4.11.2026
Tehokkaampaa ravinnekiertoa ja puhtaita perunakantoja – Interreg-hankkeet vahvistavat Suomen ruokaturvaa
Kotimainen ruuantuotanto on Suomen huoltovarmuuden tukipilari. Alaa kuitenkin haastavat paitsi geopoliittiset kriisit myös ilmastonmuutos ja tarve vähentää tuotannosta aiheutuvia päästöjä. Interreg-ohjelman hankkeissa näihin haasteisiin on vastattu kansainvälisellä yhteistyöllä. Keskiössä on ollut muun muassa kierrätysravinteiden käytön edistäminen ja vesistöihin päätyvän ravinnekuorman vähentäminen.
Sivu päivitetty viimeksi: 16.1.2026