Uudellemaalle ensimmäinen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelma – kommentoi luonnosta 27.11. mennessä
Uudenmaalle on laadittu ensimmäinen alueellinen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelma. Suunnitelmassa on tunnistettu kehityskohteita ja tarvittavia toimia Uudenmaan merkittävimmiksi tunnistettuihin ilmastoriskeihin sopeutumiseksi tai varautumiseksi. Suunnitelman luonnosta voi kommentoida 27.11. saakka.
Ilmastonmuutos on yhteinen haaste, jonka vaikutukset ulottuvat yli hallinnollisten rajojen ja koskettavat kaikkia. Maakunnallinen suunnitelma mahdollistaa yhteisen tilannekuvan, vahvistaa yhteistyötä ja auttaa kohdentamaan resursseja vaikuttavasti koko alueen turvallisuuden, elinvoiman ja hyvinvoinnin turvaamiseksi. Tavoitteena on, että suunnitelma tarjoaa yhteisen tietopohjan ja yhteistyön alustan, joka tukee vaikuttavia sopeutumistoimia, edistää hyvien käytäntöjen jakamista ja vahvistaa Uudenmaan alueen ilmastokestävyyttä. Se edistää maakunnan ilmastokestävyyttä ja tukee alueen kuntia ja muita toimijoita ilmastonmuutoksen vaikutuksiin varautumisessa ja sopeutumisen edistämisessä.
– Ennakoimalla ja varautumalla voidaan merkittävästi vahvistaa turvallisuutta, huoltovarmuutta ja hyvinvointia sekä ehkäistä kriittisen infrastruktuurin haavoittuvuutta ja kriisitilanteiden eskaloitumista. Hyvin suunnitellut sopeutumis- ja varautumistoimet ovat pitkällä aikavälillä kustannustehokkaita verrattuna äkillisten häiriötilanteiden hallintaan, kertoo kestävyyspäällikkö Pia Tynys Uudenmaan liitosta.
Sopeutumistyön painopisteenä maakunnalliset ratkaisut
Suunnitelma määrittelee kolme päämäärää, jotka ohjaavat Uudenmaan sopeutumistyötä ilmastonmuutokseen. Päämäärät korostavat alueellisen yhteistyön merkitystä ylikunnallisten sopeutumistoimien osalta, sopeutumisen oikeudenmukaisuuden vahvistamista ja monihyötyisiä ratkaisuja. Lisäksi päämäärissä painotetaantiedolla johtamista ja huoltovarmuusnäkökulmien huomioimista.
Päämäärät konkretisoituvat teemakohtaisiksi toimintalinjauksiksi ja toimenpiteiksi, joilla pyritään vähentämään ilmastoriskien haittoja sekä vahvistamaan alueen kykyä reagoida ja palautua sään ääri-ilmiöistä ja muista häiriöistä. Kunkin teeman alle on koottu esimerkkejä konkreettisista toimista sekä tunnistettu tekijöitä, jotka tukevat niiden tehokasta toteutusta. Teemat ovat: liikenne, logistiikka ja elinkeinot, luonto, luonnonvaratalous (maa- ja metsätalous) ja kulttuuriympäristöt, rakennettu ympäristö ja infrastruktuuri (energia ja vesi) sekä väestö ja terveys. Sopeutumistoimissa korostetaan monihyötyisyyttä eli ratkaisuja, jotka samanaikaisesti vahvistavat alueen ilmastokestävyyttä, luonnon monimuotoisuutta, huoltovarmuutta ja asukkaiden hyvinvointia.
– Tavoitteena on ollut muodostaa kokonaisuus, joka vastaa Uudellamaalla relevantteihin ilmastoriskeihin ja sopeutumishaasteisiin sekä tukee maakunnan resilienssiä. Sopeutuminen Uudellamaalla kytkeytyy tiiviisti arjen sujuvuuteen, yhteiskunnan toimivuuteen ja luonnon tilan parantamiseen, kertoo Visiona ilmastokestävä Uusimaa VILKKU-hankkeen projektipäällikkö Salla Siivonen Uudenmaan liitosta.
Uudenmaan liitto on mukana EU:n sopeutumisen missiossa, jonka myötä Uudenmaan tavoitteena on olla ilmastokestävä 2030 mennessä. Uudenmaan liitto sitoutui Uusimaa-ohjelmassa 2022–2025 laatimaan ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelman. Suunnitelma on toteutettu EAKR-rahoitteisessa Visiona ilmastokestävä Uusimaa VILKKU-hankkeessa ja se on tehty yhteistyössä alueen kuntien, viranomaisten, tutkimuslaitosten ja sidosryhmien kanssa.
Anna palautetta sopeutumissuunnitelmaan
Sopeutumissuunnitelmaan voi antaa palautetta 30.10.–27.11. Lausuntopalvelussa tai sähköpostilla osoitteeseen toimisto@uudenmaanliitto.fi. Lausunnon tekijä voi olla ohjelmasta kiinnostunut organisaatio tai kansalainen.
Sopeutumissuunnitelma viimeistellään vuoden 2025 loppuun mennessä. Tavoitteena on, että maakuntahallitus hyväksyy lopullisen suunnitelman joulukuussa.
Lisätietoja:
Salla Siivonen
Projektiasiantuntija
salla.siivonen@uudenmaanliitto.fi
Regions4Climate-hanke, ilmastonmuutokseen sopeutuminen
Tutustu myös näihin
Artikkeli
23.10.2026
Aurinkosähköä taloyhtiöille ja vety polttoaineena – Interreg-hankkeet tuottavat tulevaisuuden energiaratkaisuja
Interreg Baltic Sea Region -hankkeissa ratkaistaan monialaisia tulevaisuuden haasteita ja lisätään EU:n alueiden välistä yhteistyötä. Suomi on ollut mukana projekteissa, joissa on rakennettu tiekarttoja vedyn polttoainekäytön lisäämiseksi rekkaliikenteessä ja lentoasemilla sekä selvitetty aurinkosähköyhteisöjen perustamista.
Blogi
21.10.2026
Kuka ohjaa datakeskuksia? Etsintäkuulutus työkalulle
Datakeskuksia suunnitellaan Suomeen ja myös Uudellemaalle tahtiin, joka saa suunnittelijan kulmakarvat nousemaan. Rakennelmat ovat isoja, kuluttavat paljon sähköä ja tuottavat valtavasti lämpöä. Mutta kuka kokonaisuutta oikeastaan ohjaa, kysyy Henri Jutila.
Uutinen
14.10.2026
Rakennusosien uudelleenkäyttö on suunniteltava ennen purkua – Uudenmaan rakennusosapankin pilotti kokosi opit
Uudellamaalla pilotoitiin vuoden ajan kuntia ja yrityksiä palvelevaa rakennusosapankkia, jossa koulutettiin rakennusosien uudelleenkäyttöön ja testattiin käytettyjen rakennusosien hyödyntämistä käytännössä. Juuri ilmestynyt loppuraportti kokoaa seitsemän pilottikokonaisuuden opit.
Artikkeli
7.10.2026
Tulevaisuuden liikennettä Itämerellä ja kaupunkien ilmatilassa
Itämeren alueella turvallinen liikkuminen vesillä ja ilmassa rakentuu yhä enemmän ajantasaisen tiedon, toimivien varajärjestelmien ja ennakoinnin varaan. Interreg Baltic Sea Region -ohjelman hankkeissa suomalaiset toimijat ovat kehittäneet ratkaisuja, jotka parantavat navigointia, auttavat varautumaan häiriöihin sekä valmistavat kaupunkeja droonien yleistymiseen.