Kiertotaloushankkeissa etsitään muutosta ja uusia keinoja
Monissa Interreg Baltic Sea Region -hankkeissa kiertotalous on mukana niin lähtökohdissa kuin tuloksissakin. BALTIPLAST, Climate-4-Cast, CEforestry ja We make transition! -hankkeista syntyi konkreettisia tuloksia ja työkaluja esimerkiksi muovijätteen hallintaan sekä asukkaiden ja päättäjien yhteiseen tekemiseen. Metsäbiomassan hyödyntämismallit taas ovat sovellettavissa pk-yritysten ja teollisuuden arvoketjuissa.
Interreg Baltic Sea Region -hankkeet osoittavat, että kiertotalouden merkityksen ymmärtäminen on strateginen valinta, jolla vahvistetaan niin alueen taloudellista kilpailukykyä kuin asukkaiden hyvinvointia ruohonjuuritasollakin.
Kunnat, asukkaat ja kansalaistoimijat kestävyyssiirtymän tekijöinä
We make transition! -hanke edustaa kestävän elämäntavan monimuotoista ja erityisesti pieniä paikallisia toimijoita osallistavaa Interreg-hanketta, jossa kestävyyssiirtymä nähdään osana arkea. Suomen piloteissa keskityttiin innostamaan ja tuomaan ekologisesti ja sosiaalisesti kestävä elämäntapa osaksi asukkaiden toimintaympäristöä, kehittämään saaristolaisten omavaraisuutta, tukemaan paikallista tuotantoa ja edistämään luonnon monimuotoisuutta kaupunkiympäristössä.
– Hankkeen murrosareenapiloteissa korostettiin paikallisen muutoksen näkökulmaa. Keskityimme niiden asioiden löytämiseen, joissa asukkaat pystyvät toimimaan ja joissa vaikuttavaa yhteistyötä kunnan ja kansalaistoimijoiden välillä voidaan rakentaa, Varsinais-Suomen liiton projektikoordinaattori Henna Salminen kertoo.

Pirkanmaan piloteista yhdessä Pirkanmaan liiton kanssa vastannut hankkeen pääkoordinaattori Johanna Leino Suomen Itämeri-instituutista kertoo, että toteutuksessa oli keskeistä tuoda saman pöydän ääreen ja samalle päätöksenteon tasolle niin päättäjät, viranomaiset, yhteisöt, järjestöt kuin yrittäjätkin. Esimerkiksi Tampereella Kestävän elämän kulttuurikeskus -kokeilussa tyhjillään oleva tila annettiin paikallisten toimijoiden ja eri taustoista tulevien asukkaiden käyttöön ilman kaupungin valmista kaavaa.
– Keskuksessa järjestettiin muun muassa osallistavia tapahtumia, työpajoja ja yhteisöviljelytoimintaa. Kaupunki tarjosi paikan ja teki palvelusopimukset paikallisten toimijoiden kanssa. Hyväksi koettu yhteistyömalli saa jatkoa hankkeen jälkeen, Leino kertoo.
Suomessa osallistavaa murrosareena-menetelmää toteutettiin Tampereen lisäksi Uudenmaan alueella, Hämeenkyrössä, Uudessakaupungissa ja Kemiönsaaressa. Projektipäällikkö Miranda Sundholm kertoo, että Uudellamaalla murrostyöpajoissa kehitettiin vaikuttavuusarvioinnin toimintamalli ja samalla kahdelle yhdistykselle laadittiin vaikuttavuusarviointi. Hankkeen työkalut, kuten murrosareena-työpajat ja menetelmän helpon soveltamisen opas sekä Itämeren alueen kestävän elämän visio ovat vapaasti kuntien, asukkaiden ja yhdistysten käytössä.
Työkaluja muovijalanjäljen pienentämiseen
BALTIPLAST-hanke varustaa paikallisviranomaiset konkreettisilla työkaluilla, joilla muovijätettä voidaan vähentää kaupunkien eri toiminnoissa. Hankkeessa on kehitetty askel askeleelta -malli kaupunkitason muovistrategioiden luomiseksi sekä tarjottu käytännön ratkaisuja aina toimistojen jätehuollosta suurtapahtumien astiajärjestelmiin.
– Kaupungeille on ollut suuri merkitys tunnistaa, missä muovia todellisuudessa kuluu. Esimerkiksi toimistoissa huomattiin, että huomattava osa muovijätteestä syntyy puolityhjinä vaihdetuista jätesäkeistä, kertoo Mariia Andreeva Union of the Baltic Cities (UBC) -verkoston kestävien kaupunkien komissiosta.
Suomalaiskaupungeista Helsinki on toiminut hankkeessa edelläkävijänä kehittämällä kattavan roskaantumisen hallinnan toimintasuunnitelman sekä tiekartan kestävään muovinkäyttöön. Hankkeen tulokset osoittavat, että siirtyminen kertakäyttömuovista uudelleenkäytettäviin järjestelmiin paitsi vähentää päästöjä, myös suojelee asukkaita muovin sisältämiltä kemikaaleilta.
Turun kaupungin kehittämisjohtaja Björn Grönholm kertoo kaupungin hakeutuneen hankkeeseen ilmastosuunnitelmassa ja resurssiviisaudessa tunnistettujen kehittämistarpeiden takia. Hankkeen aikana kaupunki perehdytettiin hankkeen ratkaisuihin ja EduKit-materiaaleihin. Myös esimerkiksi vedenpuhdistuslaitos on osallistunut toimintaan ja perehtynyt hankkeen tavoitteisiin ja tuloksiin.
– Hankkeen kautta saatu tieto ja vertaisoppiminen ovat säästäneet aikaa, resursseja ja kustannuksia, kun kaikkea ei tarvitse kehittää alusta alkaen itse, Grönholm kertoo.
Ennustettavuutta ilmastonmuutoksen vaikutuksiin
Climate-4-CAST-hanke nostaa ilmastobudjetoinnin osaksi kaupunkien taloussuunnittelua. Hankkeessa kehitetty päätöksenteon tukityökalu auttaa kaupunkeja laskemaan erilaisten ilmastotoimien vaikuttavuutta, kustannuksia ja hyötyjä.
– Ilmastobudjetointi ei ole suoraviivainen prosessi, vaan jokainen kaupunki rakentaa oman polkunsa. Olemme luoneet Itämeren alueelle vertaisoppimisen tilan, jossa kaupungit voivat jakaa kokemuksiaan lähestymistavoista, tiedonhallinnasta ja ilmastobudjettien käyttöönoton hyödyistä, Andreeva kertoo.
Turku ja Helsinki ovat olleet hankkeessa keskeisessä roolissa esimerkkikaupunkeina, ja Turun kokemuksia on hyödynnetty laajassa koulutuskokonaisuudessa. Vuosina 2025–2026 järjestetty koulutus on tavoittanut jo yli 50 paikallishallintoa Itämeren alueella. Interreg-rahoituksen mahdollistama kansainvälinen yhteistyö varmistaa, että kehitetyt työkalut ovat siirrettävissä erikokoisille kaupungeille resurssitasosta riippumatta, samalla tehden ilmastotavoitteista saavutettavampia.
Grönholm kertoo kaupungin hyötyvän hankkeesta kaksisuuntaisesti: Turku jakaa kokemuksia, toimintamalleja ja ratkaisuja, mutta samalla saa oppia eri toimijoilta, kuten muilta mukana olevilta kaupungeilta. Esimerkiksi Tampereen kanssa on syntynyt hedelmällistä yhteistyötä.
– Turku on suunnitellut ja järjestänyt erilaisia koulutuksia ja työpajoja osana hanketta. Hanke on vahvistanut suomalaisten kaupunkien välistä yhteistyötä ja vertaisoppimista, Grönholm kertoo.

Kuusenkuoresta kannattavaa liiketoimintaa
CEforestry-hanke tutki liiketaloudellisia ja prosessiosaamiseen liittyviä keinoja hyödyntää metsäteollisuuden sivuvirtoja, jotka yleensä päätyvät vain energiakäyttöön. Aalto-yliopiston, Luken, Centria-ammattikorkeakoulun ja Suomen metsäkeskuksen sekä hankekumppanien yhteistyö loi malleja, joilla voidaan saada aikaan paikallista lisäarvoa ja liiketoimintaa ilman metsien käytön lisäämistä. Metsä on paljon muutakin kuin puuta.
Hankkeessa syntyi sovelluksia esimerkiksi kuusenkuoren ja neulasten hyödyntämiseen nahka- ja kosmetiikkateollisuudessa sekä jätevesien puhdistukseen. Hankkeessa testattiin onnistuneesti pilottimittakaavassa kuusen kuoresta uutettuja tanniineja nahan parkitsemisessa.
– Kyse ei ole pienistä määristä, sillä Suomessa syntyvällä kolmen miljoonan tonnin vuosittaisella kuorimäärällä voitaisiin korvata jopa 10 % globaalista nahkaparkituksesta, jota tehdään pääosin kromia käyttäen, ja samalla nahanvalmistuksen ympäristö- ja terveyshaittoja voisi merkittävästi vähentää, Aalto-yliopiston professori Pekka Oinas avaa sovellusten mahdollisuuksia.

Centrian TKI-koordinaattori, TkT Leena Favén korostaa, että sivuvirtojen monipuolinen hyötykäyttö on modernia kiertotaloutta ja samalla taloudellisesti kannattavaa varsinkin, jos tuotanto saadaan teolliseen mittakaavaan. Hankkeen tulokset osoittavat, että näin voi tehdä. Ruotsissa on käynnissä ensimmäinen tanniinien tuotantoon liittyvä investointihanke. Suomessa päätöksiä vielä odotetaan.
– Jalostusasteen nosto tukee sekä paikallista ja alueellista osaamista että elinkeinoelämää, sillä arvoketjussa toimivat yhteistyössä metsänomistajat, puunkorjuun ammattilaiset, metsäteollisuus, teknologia- ja laitetoimittajat sekä sivuvirtojen jatkojalostajat ja hyödyntäjät, jotka muuttavat biomassan korkean arvon tuotteiksi, LUKEn erikoistutkija, TkT Risto Korpinen tiivistää.
Vaikuttavuutta hankkeilla
Interreg Baltic Sea Region 2021–2027 -ohjelma on Itämeren alueen valtioiden välinen yhteistyöohjelma. Ohjelma-alue on maantieteellisesti laaja ja alueella on lukuisia eurooppalaisia metropolialueita, mutta toisaalta valtaosa ohjelma-alueesta on maaseutua.
Ohjelman tavoitteena on edistää Itämeren alueen vihreää siirtymää ja resilienssiä sekä parantaa alueen asukkaiden elämänlaatua.
Uudenmaan liitto vastaa Baltic Sea Region -ohjelman kansallisesta viestinnästä. Lisäksi myönnämme ja maksamme kansallisen vastinrahoituksen ohjelman hankkeiden suomalaisille partnereille ohjelmakaudella 2021–2027 ja toimimme ohjelman valvojana.
Artikkeli on osa Interreg Baltic Sea Region -hankkeiden tuloksista ja vaikuttavuudesta kertovaa viisiosaista sarjaa ja sen ovat kirjoittaneet Johanna Pelto-Timperi ja Tilda Karus (OSG).
EU:n Interreg-ohjelmat
Euroopan alueellisen yhteistyön Interreg-ohjelmista tuetaan viranomaisten ja julkisluontoisten toimijoiden yhteistyötä aluekehityksen tavoitteiden ja ohjelmatyön vaikuttavuuden parantamiseksi. Kysy hakuvinkkejä.
Tutustu myös näihin
Artikkeli
4.11.2026
Tehokkaampaa ravinnekiertoa ja puhtaita perunakantoja – Interreg-hankkeet vahvistavat Suomen ruokaturvaa
Kotimainen ruuantuotanto on Suomen huoltovarmuuden tukipilari. Alaa kuitenkin haastavat paitsi geopoliittiset kriisit myös ilmastonmuutos ja tarve vähentää tuotannosta aiheutuvia päästöjä. Interreg-ohjelman hankkeissa näihin haasteisiin on vastattu kansainvälisellä yhteistyöllä. Keskiössä on ollut muun muassa kierrätysravinteiden käytön edistäminen ja vesistöihin päätyvän ravinnekuorman vähentäminen.
Uutinen
28.10.2026
Tiekartat ohjaavat Uudenmaan maakuntaohjelman toimeenpanoa
Uudenmaan maakuntaohjelmalla on kolme painopistettä, Ympäristöviisas Uusimaa, Innovatiivinen Uusimaa ja Onnellisten Uusimaa. Kunkin painopisteen tiekartta tarkentaa ja täsmentää maakuntaohjelmaa ja sen tavoitteiden toteuttamista.
Artikkeli
23.10.2026
Aurinkosähköä taloyhtiöille ja vety polttoaineena – Interreg-hankkeet tuottavat tulevaisuuden energiaratkaisuja
Interreg Baltic Sea Region -hankkeissa ratkaistaan monialaisia tulevaisuuden haasteita ja lisätään EU:n alueiden välistä yhteistyötä. Suomi on ollut mukana projekteissa, joissa on rakennettu tiekarttoja vedyn polttoainekäytön lisäämiseksi rekkaliikenteessä ja lentoasemilla sekä selvitetty aurinkosähköyhteisöjen perustamista.
Blogi
21.10.2026
Kuka ohjaa datakeskuksia? Etsintäkuulutus työkalulle
Datakeskuksia suunnitellaan Suomeen ja myös Uudellemaalle tahtiin, joka saa suunnittelijan kulmakarvat nousemaan. Rakennelmat ovat isoja, kuluttavat paljon sähköä ja tuottavat valtavasti lämpöä. Mutta kuka kokonaisuutta oikeastaan ohjaa, kysyy Henri Jutila.