Uudenmaan kulttuurifoorumissa pohdittiin kulttuurin roolia muuttuvassa maailmassa
Vilma Jää esiintymässä Kulttuurifoorumissa.
Uudenmaan kulttuurifoorumi kokosi 28. syyskuuta 250 kulttuurin ja luovan alan toimijaa Helsingin Musiikkitalolle pohtimaan alan tulevaisuutta. Keskusteluissa nousivat esiin tekoälyn vaikutukset luovaan työhön, kulttuurin rahoitus sekä tarve kokeilla ja ottaa riskejä.
Aamu käynnistyi tulevaisuusdialogilla, jossa koreografi ja UrbanApan taiteellinen johtaja Sonya Lindfors puhui taiteilijoiden tehtävästä kuvitella vaihtoehtoisia tulevaisuuksia. Lindforsin mukaan taiteilijoiden supervoima on kyky asettua uuden äärelle ja uskoa parempaan tulevaisuuteen.
Myös Lindforsin kanssa keskustellut Aalto-yliopiston dekaani Tuomas Auvinen korosti taiteen ja kulttuurin merkitystä yhteiskunnan murroksessa. Vanhoihin toimintatapoihin ei ole paluuta, joten taiteilijoiden kykyä ajatella ja toimia uudella tavalla tarvitaan entistä enemmän.
Tuomas Auvinen, Sonya Lindfors and juontaja Christoffer Strandberg.
Tekoäly pakottaa kysymään, miksi luovuutta tarvitaan
Tekoäly nousi päivän aikana esiin useassa puheenvuorossa. Käsikirjoittaja Anna Brotkin tarkasteli sitä, miksi ihminen tekee taidetta ja luovaa työtä, jos teknologia pystyy tuottamaan samankaltaisia lopputuloksia kuin ihminen.
Brotkinin mukaan taiteen merkitys ei kuitenkaan ole vain valmis teos, vaan myös siinä, mitä tekeminen ihmisessä ja yhteisössä käynnistää. Tekoäly ei ymmärrä, millaista on olla ihminen.
Verkosto- ja ekosysteemipäällikkö Aline Santa Izabel Business Helsingistä näki tekoälyssä myös mahdollisuuden laajentaa luovan työn tapoja. Hän korosti siilojen purkamista ja luovuuden valjastamista laajempien ekosysteemien käyttöön sen sijaan, että luovuus nähtäisiin vain yhden sektorin tehtävänä.
Anna Brotkin.
Saisiko Tove Jansson nykyään rahoitusta?
Kulttuurin rahoitus oli yksi päivän keskeisistä aiheista. Kulturanalys Nordenin tutkija ja analyytikko Pelle Amberntsson tarkasteli julkisen ja yksityisen rahoituksen muuttuvia rooleja pohjoismaisesta näkökulmasta.
Varatoimitusjohtaja Juhana Lassila Suomen Kulttuurirahastosta, toimitusjohtaja Sören Lillkung Svenska kulturfondenista, pääjohtaja Emilie Gardberg Taide- ja kulttuurivirastosta, musiikintekijä ja musiikkialan yrittäjä Pauliina Lerche sekä johtava asiantuntija Jani Jalonen Business Helsingistä pohtivat, mistä kulttuurille tulevaisuudessa löytyy rahaa.
Keskustelussa nousivat esiin julkisen talouden haasteet, kuntien merkitys kulttuurin rahoittajana sekä apurahoista käytävän kilpailun kiristyminen. Keskustelijat peräänkuuluttivatkin uudenlaista ja systemaattisempaa otetta rahoitukseen.
Päivän aikana nousi myös useaan otteeseen esiin kysymys kielestä, jota alan toimijat käyttävät rahoituksesta: puhutaanko apurahoista, rahoituksesta vai investoinneista? Keskusteluissa kaivattiin kunnianhimoisempaa tapaa puhua kulttuurin rahoituksesta.
Myös kirjailija Monika Fagerholm painotti sanojen merkitystä. Fagerholmin ja luovien alojen suurlähettilään Jarmo Sarevan tulevaisuusdialogissa keskusteltiin siitä, miten kulttuuri pitäisi nähdä voimavarana, ei kustannuksena.
Yleisöstä nousi keskusteluun ajatuksia herättävä esimerkki: saisiko Tove Jansson nykypäivänä rahoitusta työlleen?
Panelistit Jani Jalonen, Pauliina Lerche, Emilie Gardberg, Sören Lillkung ja Juhana Lassila.
Nuorille tarvitaan tilaa ottaa riskejä
Päivän lopuksi katse suunnattiin tulevaisuuden tekijöihin. Taideyliopiston akatemiatutkija Tuulikki Laes tarkasteli sitä, miten taiteen koulutuksessa pitäisi olla tilaa pohtia oman toiminnan vaikutuksia ja vastuuta yhteiskunnallisesta näkökulmasta. Hänen mukaansa taide on aina jossain suhteessa yhteiskuntaan ja ihmisiin eikä koskaan poliittisesti neutraalia.
Aalto-yliopiston opiskelija Kide Rinne ja Sokeritehdas – Nykyoopperan Näyttämön projektipäällikkö Tinja Salmi puolestaan keskustelivat riskinotosta. Heidän mukaansa rakenteiden pitäisi tukea riskinottoa ja tarjota tiloja, joissa on turvallista kokeilla, heittäytyä ja haaveilla.
Rinne ja Salmi näkivät riskinoton myös vastapainona tekoälyn tuottamalle bulkille. Vaikka teknologia voi olla tulevaisuuden työkalu, tekijyys ja ajattelu ovat edelleen ihmisen vastuulla. Tulevaisuutta ei rakenneta vain teknologian avulla, vaan ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa, yhdessä tekemällä ja kokemalla.
Access Amplified Collectiven Nathan Riki Thomson, Sami Kekäläinen, Aizhan Sultan ja Apeal Paudel esiintymässä Kulttuurifoorumin yleisölle.
Lisätietoja:
Katriina Rosavaara
Erityisasiantuntija
katriina.rosavaara@uudenmaanliitto.fi
Kulttuuri ja luovat alat, Uudenmaan kulttuurifoorumi, Uusimaa-päivä
Tutustu myös näihin
Artikkeli
9.11.2026
Yleisötilaisuus Tallinna-tunnelin rahtiradan ja Kiilan kiertotalousalueen suunnitelmista 24.11.
Tule kuulemaan ja kommentoimaan lähialueen suunnitelmia tiistaina 24. marraskuuta klo 17–19 Tuusulan Hyrylään. Tuusulan, Vantaan ja Nurmijärven kunnat sekä Uudenmaan liitto järjestävät yleisötilaisuuden, jossa esitellään ajankohtaisia suunnitelmia ja kuullaan asukkaiden ja alueen toimijoiden näkemyksiä jatkosuunnittelun tueksi.
Uutinen
29.10.2026
Tulevaisuustutkassa pohdittiin hyvinvointiyhteiskunnan työnjakoa ja kolmannen sektorin tulevaisuutta
Lokakuun Tulevaisuustutka-webinaarissa kuultiin kaksi mielenkiintoista puheenvuoroa, jotka valottivat hyvinvointiyhteiskunnan työnjako ja kolmannen sektorin tulevaisuutta tutkimuksen ja käytännön näkökulmista. Katso tilaisuuden tallenne.