Uudenmaan liitto mukaan kiertotalouden green deal -sitoumukseen: tavoitteena luonnonvarojen käytön vähentäminen 2015 vuoden tasolle
Kiertotalous ei ole enää vain ympäristöteko – se on myös kilpailukykyä, huoltovarmuutta ja säästöjä. Uudenmaan liitto on liittynyt kansalliseen kiertotalouden green deal -sitoumukseen edistääkseen kestävää ja resurssiviisasta tulevaisuutta. Sitoumus tukee kuntia konkreettisissa toimissa ja avaa uusia mahdollisuuksia kiertotalouden ratkaisujen kehittämiseen sekä pilotointiin.
– Uudellamaalla ja Pirkanmaalla sijaitsee merkittävä määrä Suomen asukkaista ja teollisuudesta, joten täällä virtaa isot materiaalivirrat. Olemme halunneet edistää kiertotaloutta maakunnissamme jo pidempään ja toivomme, että yhdessä kehittämämme kiertotalousratkaisut inspiroivat muitakin alueita, kertoo Uudenmaan maakuntajohtaja Tuija Telén.
Tällä hetkellä Suomi kuluttaa muihin EU-maihin nähden eniten materiaaleja henkeä kohden, ja kulutus ei ole kestävällä tasolla. Kansallisen green deal -sitoumuksen yksi tavoite on, että luonnonvarojen käyttö vähenee (primääriraaka-aineiden käyttö ei vuonna 2035 ylitä vuoden 2015 tasoa) ja resurssituottavuus tuplaantuu.
Uudenmaan ja Pirkanmaan liitot yhdessä Uudenmaan kiertotalouslaakson ja Ekokumppanien alla operoivan Kiertotalous Pirkanmaan kanssa tukevat kuntia green deal -sitoumusten tekemisessä ja toteuttamisessa ja rahoittavat projekteja. Kunnille kiertotalouden edistäminen on keino saavuttaa ilmasto- ja luontotavoitteita sekä säästää materiaaleissa ja kustannuksissa. Lisäksi se luo elinvoimaa, kilpailukykyä, resilienssiä, huoltovarmuutta sekä helpottaa kriittisten raaka-aineiden riittävyyttä alueelle.

Suurin potentiaali rakentamisessa ja ruokajärjestelmän uudistamisessa
Uudenmaan liiton kiertotalouden green deal -sitoumuksen ensisijaisiksi kehittämiskohteiksi tunnistettiin rakennettu ympäristö ja uudistava ruokajärjestelmä innovaatiokeskittymien sijainnin ja päästöjen näkökulmasta. Kiertotaloustoimenpiteitä viedään projektirahoitteisesti eteenpäin mm. EU:n osarahoittamassa hankkeessa (KOPPI: Alueelliset kotipesät – tuki ja pilotointi kiertotalouden green deal -sitoumuksiin.)
– Hankkeen avulla käynnistetään parhaillaan kahta pilottia, joilla sujuvoitetaan maamassojen kiertoa ja kehitetään rakennusosapankkia rakennusosien uudelleenkäyttöön. Ruokajärjestelmän painopisteinä ovat innovaatioiden kehittäminen sekä ruokahävikin minimointi, toteaa projektipäällikkö Simo Karetie Uudenmaan kiertotalouslaaksosta.
Seuraavan parin vuoden ajan Uudenmaan liitto ja käynnistynyt KOPPI-hanke tukevat kuntien kiertotaloustyötä, kehittävät paikallista, ylikunnallista ja kansainvälistä yhteistyötä aktiivisesti. Uudenmaan liitto myös rahoittaa ja toteuttaa kiertotaloutta edistäviä projekteja. Lisäksi KOPPI-hankkeessa toteutetaan konkreettisia toimenpiteitä, joihin kunnat voivat lähteä mukaan.
Mitä hyötyä green deal -sitoumuksista on kunnille? Webinaari 28.8.
Kunnille tarjotaan tukea sitoumusten ja toimenpiteiden suunnitteluun, ja lisäksi kerrotaan maakunnan toimenpiteistä, joihin kunnat voivat osallistua. Miksi ja miten kuntien kannattaa lähteä mukaan green dealiin? Sitä käydään läpi Kiertotalouden green deal -infossa kunnille 28.8. klo 9–11. Webinaarin alkuosa on kaikille avoin, kun taas jälkimmäinen osa on suunnattu kohdennetusti Pirkanmaan ja Uudenmaan kunnille. Lisätietoja tilaisuudesta päivitetään KOPPI-hankkeen sivulle.
Lisätietoja:
Simo Karetie
Projektipäällikkö
simo.karetie@uudenmaanliitto.fi
Uudenmaan kiertotalouslaakso, KOPPI-hanke
Pipsa Salolammi
Projektipäällikkö
pipsa.salolammi@uudenmaanliitto.fi
CIRCULANDIA-hanke, Uudenmaan kiertotalouslaakso
Palvelee myös ruotsiksi
Tutustu myös näihin
Uutinen
14.10.2026
Rakennusosien uudelleenkäyttö on suunniteltava ennen purkua – Uudenmaan rakennusosapankin pilotti kokosi opit
Uudellamaalla pilotoitiin vuoden ajan kuntia ja yrityksiä palvelevaa rakennusosapankkia, jossa koulutettiin rakennusosien uudelleenkäyttöön ja testattiin käytettyjen rakennusosien hyödyntämistä käytännössä. Juuri ilmestynyt loppuraportti kokoaa seitsemän pilottikokonaisuuden opit.
Artikkeli
7.10.2026
Tulevaisuuden liikennettä Itämerellä ja kaupunkien ilmatilassa
Itämeren alueella turvallinen liikkuminen vesillä ja ilmassa rakentuu yhä enemmän ajantasaisen tiedon, toimivien varajärjestelmien ja ennakoinnin varaan. Interreg Baltic Sea Region -ohjelman hankkeissa suomalaiset toimijat ovat kehittäneet ratkaisuja, jotka parantavat navigointia, auttavat varautumaan häiriöihin sekä valmistavat kaupunkeja droonien yleistymiseen.
Uutinen
6.10.2026
Lumomaa-hanke tuo luonnonarvomarkkinat maakuntiin
Uudenmaan, Keski-Suomen ja Pohjanmaan liitot, Varsinais-Suomen Valonia sekä Suomen ympäristökeskus Syke tekevät vuosina 2026–2028 yhteistyötä luonnonarvomarkkinoiden käynnistämiseksi maakunnissa. Lumomaa-hanke tuo yhteen luonnonarvojen myyjät ja ostajat, kehittää luonnonarvomarkkinoiden toimintamalleja ja pilotoi kaupankäyntiä käytännössä.
Uutinen
2.10.2026
VISIO-kaava etenee kohti ehdotusvaihetta – palautteen perusteella tarkennetaan kaavaratkaisuja
Luonnosvaiheen palaute, vuorovaikutus ja lisäselvitykset ohjaavat maakuntakaavan jatkovalmistelua Uudellamaalla. Näiden perusteella tarkennetaan muun muassa luonto- ja energiaverkostoja, liikenteen ja logistiikan yhteyksiä sekä teollisuuden ja vesihuollon aluevarauksia.