Uudenmaan työttömyystilanne vaikeutunut – Suomen työttömistä jo yli kolmannes Uudellamaalla
Työttömyys paheni korona-aikana Suomen maakunnista ylivoimaisesti rajuimmin Uudellamaalla. Epidemian laantuessa työttömyyden lasku taas on käynnistynyt selvästi muuta maata hitaammin.
Työttömien osuus työvoimasta on ollut muualla maassa pitkään korkeampi kuin Uudellamaalla – nyt tilanne on kääntynyt päinvastaiseksi. Syyskuussa 2022 Uudenmaan työttömien osuus Suomen työttömistä oli 34 prosenttia. Kymmenen vuotta sitten osuus oli jopa kymmenisen prosenttiyksikköä alhaisempi.
Uusimaa on ainoa maakunta, jossa nuorisotyöttömyys on edelleen korkeammalla tasolla kuin ennen koronaa
Erityisen huolestuttavaa on, että Uusimaa on ainoa maakunta, jossa nuorisotyöttömyys on edelleen korkeammalla tasolla kuin ennen koronaa, eli yhdeksän prosenttia. Koko maan pitkäaikaistyöttömistä puolestaan 39 prosenttia on Uudellamaalla. Vieraskielisiä työttömiä on 57 prosenttia koko maan vieraskielisistä työttömistä.
Onko työttömyys keskittymässä Uudellemaalle?
Työttömien määrä on Uudellamaalla kaikissa keskeisissä työttömyyden ryhmissä huomattavasti korkeampi kuin ennen koronaa. Vaikuttaa, että työttömyys on Suomessa enenevästi keskittymässä Uudellemaalle.
Parhaillaan on nähtävissä talouden nousupyrähdys, mutta talouskasvu ja työmarkkinatilanne tulevat valtiovarainministeriön mukaan jälleen heikkenemään, ja työllisten määrä supistumaan. Toisin kuin muissa maakunnissa Uudenmaan työmarkkinat eivät ehdi toipua ennalleen ennen talouden uutta laskusuhdannetta.
Luvut on kerätty työ- ja elinkeinoministeriön tuoreesta työnvälitystilastosta.
Lisätietoja:
Johannes Herala
Erityisasiantuntija
johannes.herala@uudenmaanliitto.fi
Uudenmaan alueellinen kehitys, kunta- ja aluetalous, toimintaympäristön analyysit, erillisselvitykset
Tutustu myös näihin
Uutinen
20.2.2023
Kasvun edellytyksistä pidettävä huolta – Porvoon seutu kuudes ja Helsingin seutu seitsemäs EK:n Kuntaranking-vertailussa
Elinkeinoelämän keskusliiton tuoreessa Kuntaranking-vertailussa kysyttiin yritysten arvioita oman kotikuntansa yritysilmastosta. Vertailussa oli mukana 25 seutukuntaa.
Uutinen
6.2.2023
Kuntien kulutusperusteiset päästöt laskettu ensimmäistä kertaa – Kestävän kulutuksen tukeminen vaatii kunnilta toimia
Suomen ympäristökeskuksen (Syke) julkistama uusi laskentamalli laajentaa kulutuksen päästöjen laskentaa. Tässä näkyviin tulevat muun muassa kuntien hankintojen ja investointien sekä kotitalouksien kuluttamien tuotteiden ja palveluiden aiheuttamat päästöt.