Blogi
30.11.2023
Suomessa kaupunkiseudut ovat perinteisesti vetäneet ihmisiä opiskelemaan ja työmarkkinoille, mutta niiden ohella muuttajia ovat houkutelleet myös monipuoliset palvelut ja vilkas kaupunkielämä. Uudellamaalla koronapandemia heikensi näiden vetovoimatekijöiden merkitystä maan sisäisen muuttoliikkeen osalta. Nyt merkit viittaavat paluusta pandemiaa edeltävään aikaan, kirjoittaa erityisasiantuntija Johannes Herala.
Uutinen
22.11.2023
Tilastokeskuksen tuoreissa vuoden 2022 tutkimus- ja kehittämistoiminnan (t&k) tilastoissa Uudenmaan 3,87 miljardin euron t&k-menot vastasivat edelleen lähes puolta koko Suomen t&k-panostuksista. Menot kasvoivat Uudellamaalla edellisvuodesta 161 miljoonaa euroa, mikä vastasi 36 prosenttia koko maan t&k-menojen kasvusta (445 milj. €).
Uutinen
22.11.2023
Vuonna 2022 Uudenmaan kuntien yhteenlasketut kasvihuonekaasupäästöt ovat vähentyneet 28 prosenttia vuodesta 2005, selviää Suomen ympäristökeskuksen ennakkotiedoista. Tulos on hieman heikentynyt vuodesta 2021, jolloin päästöt olivat vähentyneet 29 prosenttia. Tähän on vaikuttanut odotetusti erityisesti kaukolämmön päästöjen lisääntyminen.
Uutinen
31.8.2023
Uudellamaalla vieraskielisen väestön määrä kasvaa nopeasti. Vuonna 2040 Uudellamaalla ennustetaan olevan yli 560 000 vieraskielistä, joka olisi lähes kaksi kertaa enemmän kuin vuoden 2022 lopussa. Lähi-idän ulkopuolisen Aasian kieliä puhuvien asukkaiden määrän ennustetaan Uudellamaalla kasvavan kaikista kieliryhmistä voimakkaimmin.
Uutinen
17.8.2023
Uusi tutkimus tarjoaa vertailukelpoista tietoa kuntakohtaisesta matkailutulosta sekä matkailun työllisyysvaikutuksista koko Suomessa. Sen mukaan Uudenmaan välitön matkailutulo eli yritysten matkailijoilta saama liikevaihto oli 4,06 miljardia euroa vuonna 2022.
Artikkeli
8.8.2023
Uusimaa on pitkään ollut Suomen talouskasvun veturi. 2000-luvulla puolet Suomen talouskasvusta on syntynyt Uudenmaan alueella. Useat maakunnan elinkeinorakenteesta tunnistettavissa olevat piirteet ovat tarjonneet otolliset lähtökohdat talouden kasvulle.
Uutinen
4.8.2023
Uusimaa on Euroopan toiseksi innovatiivisin alue alueiden innovatiivisuutta mittaavassa vertailussa (Regional Innovation Scoreboard 2023). Heinäkuussa julkaistun vertailun mukaan Uudenmaan innovaatiokyvykkyys on noussut 18 prosentilla vuodesta 2016.
Uutinen
6.4.2023
Suomessa väestönkasvu ja muuttoliike ovat keskittyneet yhä voimakkaammin muutamille vetovoimaisille keskusalueille. Maakunnista väestö kasvoi viime vuonna ainoastaan viidessä: Uudellamaalla, Pirkanmaalla, Varsinais-Suomessa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla.
Uutinen
20.2.2023
Elinkeinoelämän keskusliiton tuoreessa Kuntaranking-vertailussa kysyttiin yritysten arvioita oman kotikuntansa yritysilmastosta. Vertailussa oli mukana 25 seutukuntaa.
Uutinen
6.2.2023
Suomen ympäristökeskuksen (Syke) julkistama uusi laskentamalli laajentaa kulutuksen päästöjen laskentaa. Tässä näkyviin tulevat muun muassa kuntien hankintojen ja investointien sekä kotitalouksien kuluttamien tuotteiden ja palveluiden aiheuttamat päästöt.
Uutinen
24.11.2022
Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) laskelman mukaan Uudenmaan kuntien yhteenlasketut ilmastopäästöt vähenivät 1,5 prosenttia vuonna 2021 edellisvuoteen verrattuna. Vuonna 2020 Uudellamaalla päästöt vähenivät 12,1 prosenttia, joten vuoden 2021 aikana päästövähennystahti tuntuu hidastuneen.
Uutinen
27.10.2022
Työttömyys paheni korona-aikana Suomen maakunnista ylivoimaisesti rajuimmin Uudellamaalla. Epidemian laantuessa työttömyyden lasku taas on käynnistynyt selvästi muuta maata hitaammin.
Uutinen
28.9.2022
Uudenmaan liikennemäärät olivat lievässä kasvussa vuoteen 2019 asti, mutta pienenivät huomattavasti koronan myötä. Tämä ilmenee Itä- ja Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmän tilan seurantatiedoista vuosilta 2017–2021.
Uutinen
22.9.2022
Koronakriisistä huolimatta matkailun aluetaloudellinen merkittävyys säilyi Uudellamaalla vahvana vuonna 2021. Tämä selviää TAK Researchin tekemästä selvityksestä.
Artikkeli
24.9.2021
Uusimaa on Euroopan ja koko maailman kärjessä monissa kansainvälisissä vertailuissa. Uudenmaan vahvuudet liittyvät hyvinvointiin, väestön korkeaan koulutustasoon ja innovointiin. Kuitenkin parannettavaa myös on esimerkiksi kestävään kehitykseen ja työllisyyteen liittyen.
Uutinen
17.8.2021
Uudenmaan kuntien ilmastopäästöt vähenivät 12,1 prosenttia vuonna 2020 edelliseen vuoteen verrattuna Suomen ympäristökeskus SYKEn tuoreen ennakkotietolaskelman mukaan. Uudenmaan päästövähenemä kattoi kolmasosan kansallisesta vähenemästä.
Artikkeli
18.6.2021
Uudenmaan tuoreet väestö- ja työpaikkaprojektiot kurkistavat vuoteen 2060 antaen kunnille eväitä maankäytön ja liikenteen pitkäjänteiseen suunnitteluun. Maakunnan kasvu on viimeisen vuosikymmenen aikana suuntautunut vahvasti pääkaupunkiseudulle. …
Artikkeli
3.6.2021
Kevään viimeisessä Tilastotorstaissa tehtiin yhteenvetoa talouden kehityksestä koronakevään myllerryksessä. Saimme ex-valtiovarainministeri, kansanedustaja Matti Vanhasen mukaan pohtimaan, miten Uudenmaan talous saadaan uuteen nousuun koronan jälkeen.
Uutinen
3.6.2021
Yli vuoden kestänyt koronakriisi on iskenyt Uudenmaan talouteen monin tavoin muuta Suomea kovemmin. Vuodenvaihteen jälkeen kiihtynyt epidemiatilanne ja maaliskuussa voimaan astuneet uudet rajoitustoimet vaikeuttivat monien alojen ja väestöryhmien tilannetta entisestään.
Uutinen
31.5.2021
Uudenmaan kuntien ilmastopäästöt vähenivät 7,0 prosenttia vuonna 2019 edellisvuoteen verrattuna, mikä tulee ilmi Suomen ympäristökeskus SYKEn tuoreesta laskelmasta. Kaikissa Suomen kunnissa päästöt vähenivät yhteensä 5,5 prosenttia.