Alueidenkäyttölain uudistus etenee – lakiesitys vaatii vielä korjauksia
Alueidenkäyttölain uudistus on eduskunnan käsittelyssä, mutta lakiesitys sisältää edelleen merkittäviä puutteita ja ristiriitoja.
Uudenmaan liitto vaikuttaa aktiivisesti lain valmisteluun. Kesäkuun alussa olimme kuultavana eduskunnan ympäristövaliokunnassa, jossa aluesuunnittelujohtaja Mari Siivola nosti esiin uuden lain kolme keskeistä ongelmaa.
Kaavajärjestelmä heikkenee ja sekavoituu
Lakiesitys säilyttää nykyiset kaavatasot, mutta hämärtää niiden työnjakoa. Kriittisin muutos on maakuntien ja kuntien alueidenkäytön kehitystä ohjaavien strategisten kaavojen roolin heikentäminen. Maakuntakaavojen ja yleiskaavojen joustavat tulkinnat ovat jo nykyisen lain puitteissa arkea, mutta poikkeamisten mahdollistaminen lailla murtaa kaavojen tärkeintä tehtävää turvata yhteinen, vakaa näkymä pitkälle tulevaisuuteen.
Maakuntakaavan tehtävistä poistuu valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden yhteensovittaminen paikallisten tavoitteiden kanssa. Kuntien työmäärä, kustannukset ja byrokratia kasvavat – vastoin hallitusohjelman tavoitteita – koska lakiin on tuotu uusia menettelyjä ja selvitysvelvoitteita.
Laki vaatii luontoarvojen turvaamista, mutta samalla vie välineet
Laki edellyttää, että kaavat turvaavat luontoarvot ja virkistysalueiden riittävyyden. Sama laki rajaisi suojelualuevarausten suojan kaikilla kaavatasoilla neljään vuoteen, mikä ei vastaa kaavan pitkän tähtäimen suunnittelun tavoitteita. Suojaa luontoarvoille ja viheralueille heikentävät lisäksi hallituksen esityksen muihin lakeihin tuomat muutokset.
Kaavojen toteuttamista koskevaan lakiin olisi tulossa ns. metsäkorvauspykälä (101 a §), joka käytännössä estäisi kuntia osoittamasta yksityisomisteisille metsäalueille virkistys- tai suojaviheraluemerkintöjä, sillä korvausvelvoite tekisi siitä kunnille taloudellisesti mahdotonta. Ristiriita on ilmeinen: kunnat eivät pysty täyttämään lain vaatimuksia, jolloin kaavat kaatuvat oikeuskäsittelyissä.
Siirtymäsäännökset puuttuvat kokonaan
Lakiesityksestä puuttuvat kunnolliset siirtymäsäännökset, mikä jättää avoimeksi sen, miten uusi laki suhteutuu vireillä oleviin ja jo hyväksyttyihin kaavoihin. Tämä merkittävä oikeudellinen epäselvyys heikentää ennakoitavaa investointiympäristöä ja lisää valitusten määrää, mikä kuormittaa kuntia, maakuntia ja hallinto-oikeuksia.
Uudenmaan liitto jatkaa vaikuttamistyötä lain jatkokäsittelyssä. Tavoitteena on, että tärkeä uudistus tuottaisi luvattua sujuvuutta ja toimivuutta eikä lisäisi oikeudellista epävarmuutta. Sekavuus ei saa olla uudistuksen lopputulos.
Tutustu myös näihin
Artikkeli
4.11.2026
Tehokkaampaa ravinnekiertoa ja puhtaita perunakantoja – Interreg-hankkeet vahvistavat Suomen ruokaturvaa
Kotimainen ruuantuotanto on Suomen huoltovarmuuden tukipilari. Alaa kuitenkin haastavat paitsi geopoliittiset kriisit myös ilmastonmuutos ja tarve vähentää tuotannosta aiheutuvia päästöjä. Interreg-ohjelman hankkeissa näihin haasteisiin on vastattu kansainvälisellä yhteistyöllä. Keskiössä on ollut muun muassa kierrätysravinteiden käytön edistäminen ja vesistöihin päätyvän ravinnekuorman vähentäminen.
Uutinen
29.10.2026
Korkeakoulujen aloituspaikkojen puute Uudellamaalla jarruttaa koko Suomen kasvua
Helsingin yliopisto ja Uudenmaan liitto vaativat, että tulevaan hallitusohjelmaan kirjataan Uudenmaan korkeakoulujen aloituspaikkojen lisääminen ja niille pysyvät resurssit. Aloituspaikkojen riittävyys on keskeistä koko Suomen koulutustason nostamisen, osaavan työvoiman saatavuuden ja talouskasvun kannalta.