Alueidenkäyttölain uudistus etenee – lakiesitys vaatii vielä korjauksia
Alueidenkäyttölain uudistus on eduskunnan käsittelyssä, mutta lakiesitys sisältää edelleen merkittäviä puutteita ja ristiriitoja.
Uudenmaan liitto vaikuttaa aktiivisesti lain valmisteluun. Kesäkuun alussa olimme kuultavana eduskunnan ympäristövaliokunnassa, jossa aluesuunnittelujohtaja Mari Siivola nosti esiin uuden lain kolme keskeistä ongelmaa.
Kaavajärjestelmä heikkenee ja sekavoituu
Lakiesitys säilyttää nykyiset kaavatasot, mutta hämärtää niiden työnjakoa. Kriittisin muutos on maakuntien ja kuntien alueidenkäytön kehitystä ohjaavien strategisten kaavojen roolin heikentäminen. Maakuntakaavojen ja yleiskaavojen joustavat tulkinnat ovat jo nykyisen lain puitteissa arkea, mutta poikkeamisten mahdollistaminen lailla murtaa kaavojen tärkeintä tehtävää turvata yhteinen, vakaa näkymä pitkälle tulevaisuuteen.
Maakuntakaavan tehtävistä poistuu valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden yhteensovittaminen paikallisten tavoitteiden kanssa. Kuntien työmäärä, kustannukset ja byrokratia kasvavat – vastoin hallitusohjelman tavoitteita – koska lakiin on tuotu uusia menettelyjä ja selvitysvelvoitteita.
Laki vaatii luontoarvojen turvaamista, mutta samalla vie välineet
Laki edellyttää, että kaavat turvaavat luontoarvot ja virkistysalueiden riittävyyden. Sama laki rajaisi suojelualuevarausten suojan kaikilla kaavatasoilla neljään vuoteen, mikä ei vastaa kaavan pitkän tähtäimen suunnittelun tavoitteita. Suojaa luontoarvoille ja viheralueille heikentävät lisäksi hallituksen esityksen muihin lakeihin tuomat muutokset.
Kaavojen toteuttamista koskevaan lakiin olisi tulossa ns. metsäkorvauspykälä (101 a §), joka käytännössä estäisi kuntia osoittamasta yksityisomisteisille metsäalueille virkistys- tai suojaviheraluemerkintöjä, sillä korvausvelvoite tekisi siitä kunnille taloudellisesti mahdotonta. Ristiriita on ilmeinen: kunnat eivät pysty täyttämään lain vaatimuksia, jolloin kaavat kaatuvat oikeuskäsittelyissä.
Siirtymäsäännökset puuttuvat kokonaan
Lakiesityksestä puuttuvat kunnolliset siirtymäsäännökset, mikä jättää avoimeksi sen, miten uusi laki suhteutuu vireillä oleviin ja jo hyväksyttyihin kaavoihin. Tämä merkittävä oikeudellinen epäselvyys heikentää ennakoitavaa investointiympäristöä ja lisää valitusten määrää, mikä kuormittaa kuntia, maakuntia ja hallinto-oikeuksia.
Uudenmaan liitto jatkaa vaikuttamistyötä lain jatkokäsittelyssä. Tavoitteena on, että tärkeä uudistus tuottaisi luvattua sujuvuutta ja toimivuutta eikä lisäisi oikeudellista epävarmuutta. Sekavuus ei saa olla uudistuksen lopputulos.
Tutustu myös näihin
Uutinen
14.10.2026
Rakennusosien uudelleenkäyttö on suunniteltava ennen purkua – Uudenmaan rakennusosapankin pilotti kokosi opit
Uudellamaalla pilotoitiin vuoden ajan kuntia ja yrityksiä palvelevaa rakennusosapankkia, jossa koulutettiin rakennusosien uudelleenkäyttöön ja testattiin käytettyjen rakennusosien hyödyntämistä käytännössä. Juuri ilmestynyt loppuraportti kokoaa seitsemän pilottikokonaisuuden opit.
Uutinen
12.10.2026
Helsinki–Tallinna-tunnelin suunnittelussa on aika edetä
Seuraavaan hallitusohjelmaan tulee tehdä selkeä kirjaus Helsinki–Tallinna-tunnelin suunnittelun jatkamisesta Suomen ja Viron valtioiden välisenä yhteistyönä, kirjoittavat Uudenmaan maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarno Limnell ja maakuntajohtaja Tuija Telén.