Avoimet työpaikat
18.4.2024
Aluesuunnittelun vastuualueen johtaja johtaa maakunnan alueiden käytön suunnittelutyötä Uudenmaan kilpailukyvyn vahvistamiseksi, alue- ja yhdyskuntarakenteen eheyttämiseksi, maankäytön ja liikenteen yhteensovittamiseksi sekä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi.
Uutinen
6.3.2024
Kartoitimme viime vuonna suuntaa maakuntakaava- ja maakuntaohjelmatyölle kaksiosaisella sidosryhmäkyselyllä sekä laajalla kuntakierroksella. Toimintaympäristön nopeiden muutosten takia valmistaudumme lähivuosina sekä täydentämään lainvoimaista Uusimaa-kaavaa että päivittämään Uusimaa-ohjelmaa.
Artikkeli
28.2.2024
Uusimaa-kaava edistää joukkoliikennettä kahdella tapaa: varmistamalla liikenteen tarvitseman infrastruktuurin toimivuuden sekä ohjaamalla asumisen, kaupan ja työpaikkojen sijoittumista tavalla, joka luo edellytyksiä kestävälle liikkumiselle.
Artikkeli
15.12.2023
Saastumisesta huolestuneet joenvarren kunnat ja teollisuuslaitokset perustivat Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistyksen 60 vuotta sitten. Vuosien saatossa veden laatu on selvästi parantunut, mutta työtä riittää edelleen. Myös Uudenmaan liitolla on rooli yhdistyksessä, jonka vaikutusalueella asuu nykyisin yli miljoona suomalaista.
Uutinen
4.12.2023
Euroopan komissio julkisti kesällä ehdotuksensa maaperädirektiiviksi, joka tähtää maaperän kestävän käytön parantamiseen. Uudenmaan liitto pitää päätavoitetta hyvänä, mutta jätti marraskuussa direktiiviin omat korjausehdotuksensa, joissa se toivoo lainvalmistelijoiden huomioivan jäsenmaiden erityispiirteet maankäytössä ja sen suunnittelussa.
Artikkeli
25.9.2023
Uusimaa-kaava tuo seudullisen kaupan ohjaukseen kaivattuja muutoksia, mutta hämmentää Länsi-Uudenmaan muista vaihemaakuntakaavoista poikkeavalla kaavaratkaisulla. Länsi-Uudellamaalla kaupan kaavaratkaisu muuttui korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun myötä.
Uutinen
25.8.2023
Valmisteilla oleva selvitys kokoaa tietoa Uudenmaan logistiikan viime vuosien kehityksestä, nykytilasta ja tulevaisuuden näkymistä sekä priorisoi ja profiloi maakunnan tiet ja radat tärkeysjärjestykseen.
Blogi
15.6.2023
Uudenmaan tuulisuusolosuhteet ovat tuulivoimalle suotuisat, mutta uusimpien analyysien perusteella esteitä etenkin suuremmille hankkeille on vielä paljon. Tämän vuosikymmenen ratkaisut kohti hiilineutraaliutta tulee etsiä muualta, kirjoittavat Kaarina Rautio ja Henri Jutila.
Blogi
1.6.2023
Kevät toi tullessaan hyviä uutisia. Korkein hallinto-oikeus antoi lopulliset päätöksensä Uusimaa-kaavasta sinetöiden vuosien työn. Päällimmäisin tunne on tyytyväisyys, sillä maakuntakaava on lähes sataprosenttisesti sellainen, kuin valtuusto sen hyväksyi vuonna 2020, kirjoittaa Ilona Mansikka.
Uutinen
1.6.2023
Uudenmaan liiton aluesuunnittelun avoimet aineistot on koottu uudelle verkkosivustolle. Sivustolla voi tutustua maakuntakaavaan ja erilaisiin kaavoitusta tukeviin teemoihin kuten kulttuuriympäristöihin, suojelualueisiin ja tuulivoimaan. Tarjoamme paikkatietoaineistomme maksutta julkiseen käyttöön.
Uutinen
1.6.2023
Suomen maakunnat ottavat kantaa alueidenkäyttölakiin ja vetoavat tulevaan hallitukseen, että mahdollisen lakiuudistuksen lähtökohtana tulee olla nykyisen, toimivan lain päivittäminen ja täydentäminen. Tavoitteena on oltava sujuva ja kustannustehokas suunnittelu.
Uutinen
16.5.2023
Suomen suurimmat kaupungit, useat maakuntien liitot ja Suomen Kuntaliitto ovat ilmaisseet vakavan huolensa EU:ssa valmisteilla olevan ennallistamisasetuksen kuudennen artiklan sisällöstä. Laajan allekirjoittajajoukon yhteinen kannanotto, jossa esitetään muutoksia asetusluonnokseen, on toimitettu Suomen hallitusohjelmaneuvottelijoiden käyttöön. Vaikuttamistyö jatkuu myös Brysselissä.
Uutinen
27.4.2023
Uusi raideyhteys parantaisi merkittävästi porvoolaisten joukkoliikenneyhteyksiä. Porvoosta pääsisi lentoasemalle reilussa vartissa, Pasilaan hiukan alle puolessa tunnissa sekä Helsingin keskustaan hiukan yli puolessa tunnissa eli noin 20 minuuttia nopeammin kuin nykyisellä bussiyhteydellä.
Blogi
21.4.2023
Keskustelu EU:n ennallistamisasetuksen kuudennen artiklan vaikutuksista suomalaisiin kaupunkeihin sähköistyi alkuvuonna. Hyvä niin, sillä asia on tärkeä: Luontokato on pysäytettävä, luonnon monimuotoisuutta tulee vahvistaa ja luontoa tarvitaan myös kaupungeissa. Samalla moni oivalsi, että ehdotetussa asetuksessa on kyse paljon muustakin kuin metsistä, kirjoittaa Silja Aalto.
Artikkeli
13.4.2023
Eduskunta hyväksyi maaliskuussa uuden rakentamislain, joka astuu voimaan vuoden 2025 alussa. Vaikka lakiin on matkan varrella tehty suuria muutoksia, lopputuloksena on kiireessä valmistelu pirstaleinen kokonaisuus, joka lisää kunnissa huolta rakentamisen hajautumisesta ja resursseista.
Uutinen
23.3.2023
Uudenmaan liiton verkkosivuilla olevat kaavamateriaalit, ulkoinen karttapalvelu ja avoimet rajapinnat on päivitetty oikeuden päätösten mukaisesti. Uusimaa-kaavan kokonaisuus sai lainvoiman korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä 13. maaliskuuta.
Artikkeli
17.3.2023
Uudenmaan liiton Kuntametsien kestävä monikäyttö -projekti tarjosi kunnille tietoa metsien kestävään, monitavoitteiseen käyttöön. Reilun vuoden aikana koottiin sekä tieteellistä pohjaa että konkreettisia vinkkejä. Nyt metsäaiheiden käsittely jatkuu asiantuntijaverkostossa.
Uutinen
13.3.2023
Korkein hallinto-oikeus on antanut 13.3.2023 päätöksensä Uusimaa-kaava 2050 -kokonaisuuteen kohdistuneista valituksista. Näiden päätösten myötä kaavakokonaisuuteen kuuluvat Helsingin seudun, Länsi-Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan vaihemaakuntakaavat ovat saaneet lainvoiman. Päätöksistä ei voi enää valittaa.
Uutinen
10.3.2023
Espoo–Salo-oikorata on osa suunnitteilla olevaa nopeaa junayhteyttä Helsingin ja Turun välillä, ja sijoittuu Espoon, Kirkkonummen, Vihdin, Lohjan ja Salon alueille. Uudenmaan liitto lausui ratahankkeen yleissuunnitelmasta.
Blogi
8.3.2023
Uudenmaan pienten keskusten profiilit -julkaisu selvittää ja tuo esiin uusimaalaisten pienten keskusten erityispiirteitä ja näiden suhdetta toisiinsa. Eija Hasu toivoo blogikirjoituksessaan, että työ tarjoaa avauksia ja ideoita pienten keskusten kestävään kehittämiseen sekä niiden veto- ja pitovoiman parantamiseen – niin kunnille kuin muillekin toimijoille.