Aurinkosähköä taloyhtiöille ja vety polttoaineena – Interreg-hankkeet tuottavat tulevaisuuden energiaratkaisuja

Interreg Baltic Sea Region -hankkeissa ratkaistaan monialaisia tulevaisuuden haasteita ja lisätään EU:n alueiden välistä yhteistyötä. EU:n rahoittama Interreg-ohjelma tukee muun muassa Itämeren alueen energiatehokkuuden lisäämistä, kasvihuonepäästöjen vähentämistä ja uusiutuvaa energiantuotantoa koskevia hankkeita. Suomi on ollut mukana projekteissa, joissa on rakennettu tiekarttoja vedyn polttoainekäytön lisäämiseksi rekkaliikenteessä ja lentoasemilla sekä selvitetty aurinkosähköyhteisöjen perustamista.

– Nostaisin mielelläni esille sen, että Interreg-hankkeessa mukana olleen verkoston arvo on noussut odotettuakin suuremmaksi. Mukana on ollut erinomaisia toimijoita ja yhteistyö on sujunut hyvin, olemme lähes saman verkoston kanssa edistämässä jo seuraaviakin hankkeita, Pia Salokoski HyTruck-hankkeesta kertoo.

Uusiutuvaa energiaa energiayhteisöillä 

StartSun-hankkeen tavoitteena on edistää aurinkosähköyhteisöjen perustamista Itämeren alueella paikallisia resursseja hyödyntäen, vahvistaa alueen energiaomavaraisuutta ja auttaa säilyttämään työpaikkoja yhteisöissä. Hankkeessa ovat mukana Suomi, Viro, Latvia ja Ruotsi. Suomen toteutuksesta vastaa Green Net Finland ry.

Energiayhteisö tarkoittaa kotitalouksien, taloyhtiöiden, yritysten tai yhteisöjen muodostamaa organisaatiota, jossa energiaa tuotetaan joko kokonaan tai osittain omavaraisesti ja jaetaan yhteisön jäsenten kesken. Energiayhteisön tavoitteena ei ole ainoastaan taloudellinen hyöty, vaan myös sosiaaliset hyödyt ja ympäristöhyödyt, kuten yhteisön vahvistaminen.

– Hankekumppanit yhdessä halusivat vastata energiayhteisöjen perustamisen haasteisiin tuottamalla konkreettista tietoa, ohjeita ja pilottikokeiluja perustamisesta ja operoinnista, Green Net Finlandin hankeasiantuntija Riikka Ojala kertoo.

Starttipaketti energiayhteisön perustamiseen 

Energiayhteisöjä oli Suomessa vain 376 vuonna 2025. Tämä johtuu siitä, että tietoa energiayhteisöistä on vielä vähän, niiden skaalautuvuus on heikkoa ja energiayhteisö on aiheena vielä kehittyvä. Kehitykseen vaikuttaa myös muuttuva lainsäädäntö.

StartSun-hankkeen päätuotos Suomen osalta on räätälöity Starttipaketti, joka kattaa energiayhteisöjen koko elinkaaren päätöksenteosta perustamiseen, operointiin ja laitteiden käytöstä poistoon.  

– Green Net Finland tuotti hypoteettista pilottia varten Starttipaketin, jonka kohdeyleisönä toimivat pienet rivitaloyhtiöt. Starttipaketin sisältö käsittelee muun muassa aurinkosähköjärjestelmän kokonaishinnan muodostumista, yhteisössä tuotetun sähkön ylijäämän jakamistapoja, energiayhteisöä ohjaavia sisäisiä ja ulkoisia säännöksiä sekä kannattavuuslaskelman aurinkovoimalan ja akuston yhdistämisestä, Ojala summaa.

Lisäksi Starttipaketti kiinnittää huomiota aurinkosähköjärjestelmän paloturvallisuuteen ja käyttöönottoon liittyviin asiakirjoihin, joissa on huomattu olevan isoja puutteita. Siinä huomioitiin myös, kuinka lämmitysjärjestelmän vaihto vaikuttaa aurinkosähköjärjestelmän kannattavuuteen.

Interregin rahoittamassa StartSun-hankkeessa jokainen osallistujamaa loi oman, maan olosuhteille sopivan starttipaketin. Vuoden 2026 lopussa yleinen starttipaketti “Start-Up Package” julkaistaan englanniksi ja se kokoaa yhteen jokaisen osallistujamaan starttipaketin tiedot yhdeksi kokonaisuudeksi. Suomen Starttipaketti aurinkosähköyhteisöjen perustamisesta on vapaasti luettavissa Green Net Finlandin verkkosivuilla.

Vetykäyttöinen rekkaliikenne Euroopassa 

HyTruck -hankkeessa selvitettiin keinoja vetykäyttöisen maantieliikenteen tankkausasemien lisäämiseksi Keski-Euroopasta Pohjois-Eurooppaan katsottaessa. Hanke edistää osaltaan Itämeren alueen tavoitetta vähentää rahtiliikenteen päästöjä kohti nollatasoa. Siihen osallistui seitsemän EU-jäsenmaata. Suomen osuudesta vastasi CLIC Innovation Oy.

– Kolmivuotisessa hankkeessa rakennettiin logistiikkareittejä, joiden avulla selvitettiin vetykäyttöisen liikenteen toimintamahdollisuuksia tällä hetkellä ja tulevaisuudessa. Laskimme konkreettisesti, kuinka monta kertaa rekkaa tulisi tankata matkalla esimerkiksi Berliinistä Rovaniemelle ja missä näiden tankkausasemien tulisi sijaita, CLIC Innovation Oy:n Head of Energy Pia Salokoski valaisee.

Suomi oli hankkeessa viestinnällisessä roolissa ja lisäksi Suomen tilannetta, erityisesti Uudenmaan osalta, tarkasteltiin yhdessä Helenin kanssa. Tämän pohjalta valmistui laajempi kartta vetytankkausasemien mahdollisista tulevaisuuden sijainneista Suomessa. Kartta on tarkoitus julkaista vapaaseen käyttöön.

Vetykäyttöisiä rekkoja on käytössä Suomessa muita Pohjoismaita vähemmän

Vetykäyttöisiä rekkoja on käytössä hyvin vähän Suomessa ja Salokosken mukaan tämä johtuu näkökulmasta. Suomessa ajatellaan laajalti, että rekkaliikenne tulee tulevaisuudessa sähköistymään, eikä näin ollen vetytankkausasemiin ole panostettu.

– Mielestäni kannattaa varautua, että yksi teknologia ei välttämättä ratkaise koko haastetta, vaan olisi hyvä olla valmiudet myös vetykäyttöiseen raskaaseen liikenteeseen. Myös sähkökäyttöiset rekat vaativat suuria latausasemia ja sähköllä kulkevia rekkoja ei ole vielä markkinoilla, kun taas vetykäyttöisiä on ajossa ympäri Eurooppaa, Salokoski sanoo.

HyTruck -hankkeen tuloksista selviää, että muissa Pohjoismaissa on paremmat valmiudet vetykäyttöiseen rekkaliikenteeseen. Ruotsissa tankkauspisteitä on erityisesti Etelä- ja Keski-Ruotsissa ja niitä löytyy myös Norjasta. Suomen ensimmäinen tankkausasema on avattu Jyväskylään, joten liikenne voi lisääntyä tulevaisuudessa.

Uusiutuvat polttoaineet lentoasemilla

HyAirport-projektissa tutkitaan yhtä ilmailun ja lentoasematoiminnan haastetta: päästöjen vähentämistä kestävillä energiaratkaisuilla ilman, että turvallisuus tai operatiivinen tehokkuus kärsii. Projektissa on mukana seitsemän EU-jäsenmaata Itämeren alueelta. Suomen osuudesta vastaa Finavia.

– HyAirportin keskeinen tavoite on ollut selvittää, miten vetyä voidaan turvallisesti, kustannustehokkaasti ja skaalautuvasti hyödyntää lentoasemaympäristössä tarvittaessa jo ennen varsinaisten vetylentokoneiden kaupallista käyttöönottoa, Helsinki-Vantaan lentoaseman kehitysjohtaja Sami Kiiskinen kertoo.

Hankkeen keskeisin pysyvä tulos on osaaminen ja valmius, johon sisältyvät lentoasemien käytännön toimintamallit, turvallisuusajattelu ja yhteistyöverkostot vedyn hyödyntämiseksi. Hankkeen opit ja pilotoinneissa testatut ratkaisut ovat suoraan hyödynnettävissä tulevissa investoinneissa ja päätöksenteossa, kun Finavia kehittää lentoasemaverkkoa ja Helsinki-Vantaata kohti vähähiilisempää ja energiatehokkaampaa toimintaa.

Suomen pilotti toi arvokasta tietoa

HyAirport-projekti tuottaa konkreettista, käytännönläheistä tietoa siitä, miten vetyä voidaan hyödyntää lentoasematoiminnoissa myös pohjoisissa olosuhteissa. Suomessa hankkeessa on pilotoitu tammikuussa 2026 Helsinki-Vantaan lentoasemalla vetykäyttöistä talvikunnossapitokalustoa todellisessa operatiivisessa ympäristössä sekä siihen liittyviä ratkaisuja kuten kaasumaisen vedyn tankkaamista asematasoalueella. Lisäksi on selvitetty vedyn jakeluun, varastointiin ja turvallisuuteen liittyviä käytännön kysymyksiä.

– Konkreettiset ja käytännönläheiset tulokset vahvistavat Suomen roolia ilmailun kestävän kehityksen edelläkävijänä ja tukevat kansallisia ilmasto- ja energiatavoitteita pitkällä tähtäimellä. Samalla hanke on tehnyt vetyä polttoaineena tutummaksi, Kiiskinen sanoo.

EU:n Interreg-ohjelmat

Euroopan alueellisen yhteistyön Interreg-ohjelmista tuetaan viranomaisten ja julkisluontoisten toimijoiden yhteistyötä aluekehityksen tavoitteiden ja ohjelmatyön vaikuttavuuden parantamiseksi. Kysy hakuvinkkejä.

Tutustu myös näihin

Blogi

21.10.2026

Kuka ohjaa datakeskuksia? Etsintäkuulutus työkalulle

Datakeskuksia suunnitellaan Suomeen ja myös Uudellemaalle tahtiin, joka saa suunnittelijan kulmakarvat nousemaan. Rakennelmat ovat isoja, kuluttavat paljon sähköä ja tuottavat valtavasti lämpöä. Mutta kuka kokonaisuutta oikeastaan ohjaa, kysyy Henri Jutila.

Uutinen

14.10.2026

Rakennusosien uudelleenkäyttö on suunniteltava ennen purkua – Uudenmaan rakennusosapankin pilotti kokosi opit

Uudellamaalla pilotoitiin vuoden ajan kuntia ja yrityksiä palvelevaa rakennusosapankkia, jossa koulutettiin rakennusosien uudelleenkäyttöön ja testattiin käytettyjen rakennusosien hyödyntämistä käytännössä. Juuri ilmestynyt loppuraportti kokoaa seitsemän pilottikokonaisuuden opit.

Artikkeli

7.10.2026

Tulevaisuuden liikennettä Itämerellä ja kaupunkien ilmatilassa

Itämeren alueella turvallinen liikkuminen vesillä ja ilmassa rakentuu yhä enemmän ajantasaisen tiedon, toimivien varajärjestelmien ja ennakoinnin varaan. Interreg Baltic Sea Region -ohjelman hankkeissa suomalaiset toimijat ovat kehittäneet ratkaisuja, jotka parantavat navigointia, auttavat varautumaan häiriöihin sekä valmistavat kaupunkeja droonien yleistymiseen.

Uutinen

6.10.2026

Lumomaa-hanke tuo luonnonarvomarkkinat maakuntiin

Uudenmaan, Keski-Suomen ja Pohjanmaan liitot, Varsinais-Suomen Valonia sekä Suomen ympäristökeskus Syke tekevät vuosina 2026–2028 yhteistyötä luonnonarvomarkkinoiden käynnistämiseksi maakunnissa. Lumomaa-hanke tuo yhteen luonnonarvojen myyjät ja ostajat, kehittää luonnonarvomarkkinoiden toimintamalleja ja pilotoi kaupankäyntiä käytännössä.

Lisää ajankohtaisia aiheita