Energiakriisissä tarvitaan sekä lyhyen että pitkän aikavälin suunnitelmia
Käsillä olevan energiakriisin haasteet, ratkaisut ja näkymät Uudellamaalla olivat aiheena keskiviikkona 28.9. järjestetyssä Tulevaisuustutka-webinaarissa. Vaikutuksista osa näkyy jo nyt ja erityisesti tulevana talvena, mutta myös pidemmän aikavälin vaikutukset on tärkeä huomioida.
– Niin lyhyellä kuin pitkällä tähtäimellä ratkaisu tulevaisuuteen on sama: vihreä siirtymä tulee toteuttaa, kuvasi puheenvuorossaan emeritusprofessori Raimo Lovio Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulusta.
Puheenvuorossaan Lovio muistutti, että Suomessa teollisuus käyttää 44 prosenttia sähköstä, joten merkittävä osa sähkön säästöstä riippuu teollisuudesta. Teollisuudessa osalla toimialoista on suuret mahdollisuudet joustaa huippukulutuksessa.
– Pidemmällä aikavälillä hinnat pysyvät kohtuullisena vain lisäämällä kohtuuhintaisen päästöttömän energian tarjontaa, Lovio totesi.
Päälämmönlähteen vaihtamista on tehty myös menneisyydessä
– Monipuoliset energianjakeluverkot, suhteellisen vahva kantaverkko, kaukolämpö ja erilaisen teknologian käyttö ovat Suomen vahvuuksia, Hyvinkään Lämpövoima Oy:n yvinHasiakkuus- ja verkostopäällikkö Sami Pesonen toi esiin.
1970-luvun lopun jälkeen Hyvinkäällä on vaihdettu päälämmönlähdettä neljästi. Koko ajan myös tehdään pohdintaa tulevaisuuden lämmönlähteistä. Hyvinkään Lämpövoimalla on myös käynnissä lämmön kausivaraston suunnittelu.
Energianeuvonnalle on iso tarve
Energiaviraston yli-insinööri Tiina Sekki kertoi energianeuvonnan saaneen paljon yhteydenottoja viime aikoina. Kaikilla on tarve varautua energiakustannusten kasvuun ja saatavuuden heikkenemiseen.
– Esimerkiksi yritykset kaipaavat selkeää, helposti lähestyttävää tukea ja tietoa rahoitusratkaisuista. Tiedon on oltava mahdollisimman nopeasti saatavilla ja helposti omaksuttavaa, Sekki kertoo.
Yritysten ja kuntien tiedonsaantia ollaan tukemassa Kestävän rahoituksen hankkeessa.
Energian merkitys kasvaa kuntien budjeteissa
Kuntaliiton selvityksen mukaan lähes kaikki Suomen kunnista ovat vähintään harkitsemassa energiasäästön lisätoimenpiteitä.
– Aikaisemmin kuntien toimintakuluista on mennyt 1,5 prosenttia energiaan, mutta jatkossa hyvinvointialueiden aloituksen ja hintatason nousun vaikutuksesta energian merkitys budjetissa kasvaa, kertoo erityisasiantuntija Vesa Peltola Kuntaliitosta.
Katso tallenne tilaisuudesta:
Tulevaisuustutka-webinaarit keskittyvät ennakointiin
Tulevaisuustutka-webinaarisarjassa ennakoidaan globaaleja muutosvoimia ja niiden vaikutuksia Uudellemaalle. Uudenmaan liiton järjestämän Tulevaisuustutka-webinaarit ovat avoimia kaikille maakunnan tulevaisuudesta kiinnostuneille.
Lisätietoja:
Johannes Herala
Erityisasiantuntija
johannes.herala@uudenmaanliitto.fi
Uudenmaan alueellinen kehitys, kunta- ja aluetalous, toimintaympäristön analyysit, erillisselvitykset
Tutustu myös näihin
19.4.2024
Uusimaa-päivän yhteinen kevätjuhla striimataan tänä vuonna Lohjalta
Uudenmaan liitto ja Lohjan kaupunki järjestävät kaikkien aikojen ensimmäisen Uusimaa-päivän kevätjuhlan 21. toukokuuta. Juhlalähetystä voi seurata suorana eri puolilla Uuttamaata Yle Areenan kautta. Tervetuloa linjoille kello 19 alkaen.
11.4.2024
Kiertotalous kiihtyy kevään aikana – Uudellamaalla on luvassa paljon kiertotaloustapahtumia
Uudellamaalla viedään kiertotaloutta eteenpäin usealla sektorilla ja nyt onkin hyvä hetki kuntien, yritysten, tutkimusorganisaatioiden ja kansalaistoimijoiden hypätä kehitystyöhön mukaan!
11.4.2024
Kulttuurin tulevaisuuden suuntaa pohdittiin Tulevaisuustutka-webinaarissa
Kulttuurin tulevaisuudennäkymät Uudenmaan kunnissa oli aiheena Tulevaisuustutka-webinaarissa 11. huhtikuuta. Tilaisuudessa tarkasteltiin kulttuurin alueellisia rakenteita sekä kulttuuripoliittista selontekoa ja sen mahdollisia vaikutuksia tulevaisuuteen.
4.4.2024
Keväinen Uusimaa-päivä kutsuu nauttimaan kulttuurista, kohtaamisista ja lähiluonnosta yhdessä 21.5.
Uusimaa-päivä on uusi toukokuinen juhlapäivä kaikille uusimaalaisille. Juhlapäivää vietetään Uudenmaan kunnissa ensimmäistä kertaa tiistaina 21.5.2024. Kutsumme uusimaalaiset mukaan yhteiseen kevätjuhlaan ja neljän keväisen tapahtumahaasteen pariin.