Energiakriisissä tarvitaan sekä lyhyen että pitkän aikavälin suunnitelmia
Käsillä olevan energiakriisin haasteet, ratkaisut ja näkymät Uudellamaalla olivat aiheena keskiviikkona 28.9. järjestetyssä Tulevaisuustutka-webinaarissa. Vaikutuksista osa näkyy jo nyt ja erityisesti tulevana talvena, mutta myös pidemmän aikavälin vaikutukset on tärkeä huomioida.
– Niin lyhyellä kuin pitkällä tähtäimellä ratkaisu tulevaisuuteen on sama: vihreä siirtymä tulee toteuttaa, kuvasi puheenvuorossaan emeritusprofessori Raimo Lovio Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulusta.
Puheenvuorossaan Lovio muistutti, että Suomessa teollisuus käyttää 44 prosenttia sähköstä, joten merkittävä osa sähkön säästöstä riippuu teollisuudesta. Teollisuudessa osalla toimialoista on suuret mahdollisuudet joustaa huippukulutuksessa.
– Pidemmällä aikavälillä hinnat pysyvät kohtuullisena vain lisäämällä kohtuuhintaisen päästöttömän energian tarjontaa, Lovio totesi.
Päälämmönlähteen vaihtamista on tehty myös menneisyydessä
– Monipuoliset energianjakeluverkot, suhteellisen vahva kantaverkko, kaukolämpö ja erilaisen teknologian käyttö ovat Suomen vahvuuksia, Hyvinkään Lämpövoima Oy:n yvinHasiakkuus- ja verkostopäällikkö Sami Pesonen toi esiin.
1970-luvun lopun jälkeen Hyvinkäällä on vaihdettu päälämmönlähdettä neljästi. Koko ajan myös tehdään pohdintaa tulevaisuuden lämmönlähteistä. Hyvinkään Lämpövoimalla on myös käynnissä lämmön kausivaraston suunnittelu.
Energianeuvonnalle on iso tarve
Energiaviraston yli-insinööri Tiina Sekki kertoi energianeuvonnan saaneen paljon yhteydenottoja viime aikoina. Kaikilla on tarve varautua energiakustannusten kasvuun ja saatavuuden heikkenemiseen.
– Esimerkiksi yritykset kaipaavat selkeää, helposti lähestyttävää tukea ja tietoa rahoitusratkaisuista. Tiedon on oltava mahdollisimman nopeasti saatavilla ja helposti omaksuttavaa, Sekki kertoo.
Yritysten ja kuntien tiedonsaantia ollaan tukemassa Kestävän rahoituksen hankkeessa.
Energian merkitys kasvaa kuntien budjeteissa
Kuntaliiton selvityksen mukaan lähes kaikki Suomen kunnista ovat vähintään harkitsemassa energiasäästön lisätoimenpiteitä.
– Aikaisemmin kuntien toimintakuluista on mennyt 1,5 prosenttia energiaan, mutta jatkossa hyvinvointialueiden aloituksen ja hintatason nousun vaikutuksesta energian merkitys budjetissa kasvaa, kertoo erityisasiantuntija Vesa Peltola Kuntaliitosta.
Katso tallenne tilaisuudesta:
Tulevaisuustutka-webinaarit keskittyvät ennakointiin
Tulevaisuustutka-webinaarisarjassa ennakoidaan globaaleja muutosvoimia ja niiden vaikutuksia Uudellemaalle. Uudenmaan liiton järjestämän Tulevaisuustutka-webinaarit ovat avoimia kaikille maakunnan tulevaisuudesta kiinnostuneille.
Lisätietoja:
Johannes Herala
Erityisasiantuntija
johannes.herala@uudenmaanliitto.fi
Uudenmaan alueellinen kehitys, kunta- ja aluetalous, toimintaympäristön analyysit, erillisselvitykset
Tutustu myös näihin
Avoimet työpaikat
9.6.2026
Haemme kiertotalousasiantuntijaa
Etsimme osaavaa ja innostunutta kiertotalousasiantuntijaa viestintäpainotuksella määräaikaiseen tehtävään 80 prosenttiselle työajalle. Kiertotalousasiantuntija edistää KOPPI-hankkeessa rakentamisen kiertotaloutta sekä toimii keskeisessä roolissa viestinnän ja tulosten jalkauttamisessa.
Uutinen
29.5.2026
Uusi Horisontti Eurooppa CIRCULANDIA-hanke edistää kiertotalouden mukaisia ruokajärjestelmiä, uudistavaa maataloutta ja pakkausten uudelleenkäyttöä
Euroopan komissio on myöntänyt Horisontti Eurooppa -rahoituksen kiertotalouden mukaisia ruokajärjestelmiä kehittävälle CIRCULANDIA-hankkeelle.
Artikkeli
22.5.2026
Uusimaa-päivä huipentui iloiseen juhlintaan Loviisassa – Ensi vuonna nähdään Tuusulassa
Kolmas Uusimaa-päivä tarjosi yhteisiä kohtaamisia, luontohetkiä ja kulttuuria 21. toukokuuta. Eri puolilla Uuttamaata järjestettiin päivän aikana lukuisia tapahtumia muun muassa päiväkodeissa, kouluissa, yhdistyksissä, kirjastoissa ja työpaikoilla. Ilta huipentui yhteiseen kevätjuhlaan Loviisassa.
Uutinen
21.5.2026
Tulevaisuustutkassa 21.5. käsiteltiin kulttuurin roolia osallisuuden vahvistamisessa ja kriisinkestävyydessä
Tulevaisuustutka-webinaarissa torstaina 21. toukokuuta puhuttiin kulttuurista, jolla on tärkeä rooli sekä osallisuuden vahvistamisessa että kriisinkestävyyden rakentamisessa.