Energiakriisissä tarvitaan sekä lyhyen että pitkän aikavälin suunnitelmia
Käsillä olevan energiakriisin haasteet, ratkaisut ja näkymät Uudellamaalla olivat aiheena keskiviikkona 28.9. järjestetyssä Tulevaisuustutka-webinaarissa. Vaikutuksista osa näkyy jo nyt ja erityisesti tulevana talvena, mutta myös pidemmän aikavälin vaikutukset on tärkeä huomioida.
– Niin lyhyellä kuin pitkällä tähtäimellä ratkaisu tulevaisuuteen on sama: vihreä siirtymä tulee toteuttaa, kuvasi puheenvuorossaan emeritusprofessori Raimo Lovio Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulusta.
Puheenvuorossaan Lovio muistutti, että Suomessa teollisuus käyttää 44 prosenttia sähköstä, joten merkittävä osa sähkön säästöstä riippuu teollisuudesta. Teollisuudessa osalla toimialoista on suuret mahdollisuudet joustaa huippukulutuksessa.
– Pidemmällä aikavälillä hinnat pysyvät kohtuullisena vain lisäämällä kohtuuhintaisen päästöttömän energian tarjontaa, Lovio totesi.
Päälämmönlähteen vaihtamista on tehty myös menneisyydessä
– Monipuoliset energianjakeluverkot, suhteellisen vahva kantaverkko, kaukolämpö ja erilaisen teknologian käyttö ovat Suomen vahvuuksia, Hyvinkään Lämpövoima Oy:n yvinHasiakkuus- ja verkostopäällikkö Sami Pesonen toi esiin.
1970-luvun lopun jälkeen Hyvinkäällä on vaihdettu päälämmönlähdettä neljästi. Koko ajan myös tehdään pohdintaa tulevaisuuden lämmönlähteistä. Hyvinkään Lämpövoimalla on myös käynnissä lämmön kausivaraston suunnittelu.
Energianeuvonnalle on iso tarve
Energiaviraston yli-insinööri Tiina Sekki kertoi energianeuvonnan saaneen paljon yhteydenottoja viime aikoina. Kaikilla on tarve varautua energiakustannusten kasvuun ja saatavuuden heikkenemiseen.
– Esimerkiksi yritykset kaipaavat selkeää, helposti lähestyttävää tukea ja tietoa rahoitusratkaisuista. Tiedon on oltava mahdollisimman nopeasti saatavilla ja helposti omaksuttavaa, Sekki kertoo.
Yritysten ja kuntien tiedonsaantia ollaan tukemassa Kestävän rahoituksen hankkeessa.
Energian merkitys kasvaa kuntien budjeteissa
Kuntaliiton selvityksen mukaan lähes kaikki Suomen kunnista ovat vähintään harkitsemassa energiasäästön lisätoimenpiteitä.
– Aikaisemmin kuntien toimintakuluista on mennyt 1,5 prosenttia energiaan, mutta jatkossa hyvinvointialueiden aloituksen ja hintatason nousun vaikutuksesta energian merkitys budjetissa kasvaa, kertoo erityisasiantuntija Vesa Peltola Kuntaliitosta.
Katso tallenne tilaisuudesta:
Tulevaisuustutka-webinaarit keskittyvät ennakointiin
Tulevaisuustutka-webinaarisarjassa ennakoidaan globaaleja muutosvoimia ja niiden vaikutuksia Uudellemaalle. Uudenmaan liiton järjestämän Tulevaisuustutka-webinaarit ovat avoimia kaikille maakunnan tulevaisuudesta kiinnostuneille.
Lisätietoja:
Johannes Herala
Erityisasiantuntija
johannes.herala@uudenmaanliitto.fi
Uudenmaan alueellinen kehitys, kunta- ja aluetalous, toimintaympäristön analyysit, erillisselvitykset
Tutustu myös näihin
Uutinen
4.9.2026
Uudenmaan ennakointipäivä 24.11.2026 – Kohtaamisia ja kovaa asiaa
Tervetuloa mukaan Uudenmaan ennakointipäivään 24. marraskuuta. Päivän aikana tulevaisuuden ilmiöt, asiantuntijat ja käytännön tekijät kohtaavat saman katon alla.
Uutinen
3.9.2026
Tulevaisuustutkassa 3.9. keskusteltiin ruokainnovaatioista
Tulevaisuustutka-webinaarissa 3. syyskuuta keskusteltiin ruokainnovaatioista, joilla on tärkeä rooli kestävyyden edistäjänä, uuden työn ja toimeentulon luojana sekä riittävän ravitsemuksen takaajana. Katso tilaisuuden tallenne.
Avoimet työpaikat
2.9.2026
Etsimme projektipäällikköä Lumomaa-hankkeeseen
Haluatko olla rakentamassa Suomeen uudenlaista tapaa kanavoida rahoitusta luonnon monimuotoisuuden vahvistamiseen ja vauhdittaa luonnonarvomarkkinoiden syntymistä? Etsimme innostunutta ja osaavaa projektipäällikköä Lumomaa-hankkeeseen.
Artikkeli
2.9.2026
Kestävää matkailua Itämeren rannoilla – Vesistökuormituksen hallintaa, pyöräilyreittejä ja maaseudun antimia
Saariston herkkien vesien suojelu jätevesiratkaisuin, Euroopan laajuiset pyörämatkailun valtatiet sekä maaseudun ruoantuottajien uudet palvelut kulkevat käsi kädessä. Itämeren alueen matkailua kehitetään kestävästi monialaisella rajat ylittävällä yhteistyöllä sekä joustavilla paikallisilla ratkaisuilla. Ne mahdollistaa EU:n Interreg Baltic Sea Region -ohjelma.