Ennakointikamari: Kasvu syntyy osaamisesta – Hallituksen puoliväliriihessä on tunnistettava jatkuvan oppimisen merkitys
Uusimaalaiset koulutuksen järjestäjät, korkeakoulut ja yritykset korostavat Ennakointikamarin kannanotossa jatkuvan oppimisen merkitystä. Osaaminen on avain kestävään kasvuun.
Uusimaa on Suomen talouden veturi. Alueella asuu yli 30 % maan väestöstä ja sen osuus bruttokansantuotteesta on lähes 40 %. Yli kolmannes koko maan työpaikoista sijaitsee Uudellamaalla. Seudun talouskasvu perustuu kansainväliseen kilpailukykyyn, investointeihin ja innovaatioihin. Uudenmaan väkiluvun kasvu jatkuu ja vuonna 2040 alueella asuu jo 32 % suomalaisista. Väestönkasvu pohjautuu suurelta osin vieraskielisen väestön maahanmuuttoon, mikä edellyttää vahvaa panostusta myös kotouttamiseen ja työperäisen maahanmuuton kehittämiseen.
Yritysten osaajatarpeet eivät ole kadonneet, vaikka ne ovat hetkellisesti helpottaneet talouden taantuman seurauksena. Suhdanteen kääntyessä pula osaavista työntekijöistä pahenee nopeasti. Elinkeinoelämä tarvitsee sekä ammattiosaajia että korkeakoulutettuja ja ratkaisut on rakennettava pitkäjänteisesti. Hallituksen on puoliväliriihessä varmistettava, että koulutuksen järjestäjät ja korkeakoulut pystyvät vastaamaan elinkeinoelämän tarpeisiin.
Aikuisten osaamisen kehittämistä on vahvistettava
Ammatillisen koulutuksen opiskelijoista kaksi kolmasosaa on aikuisia ja uranvaihtajat ovat yrityksille merkittävä osaavan työvoiman lähde. Ammattiosaajille on jatkossakin taattava mahdollisuuksia suunnata työuraa uudelleen tai vahvistaa osaamistaan esimerkiksi ammatti- ja erikoisammattitutkinnoilla sekä hyödyntämällä oppisopimuskoulutusta. Ammatti- ja erikoisammattitutkinnon suorittaneiden työllistymisaste on erittäin hyvä. Esimerkiksi vuonna 2021 erikoisammattitutkinnon suorittaneista vain alle neljä prosenttia oli työttömänä.
Työurien pidentyessä ja työelämän muuttuessa osaamisen jatkuva kehittäminen on välttämätöntä. Tarpeet kasvavat nopeammin kuin niihin kohdistettu rahoitus. Koulutuksen kustannuksia ei voida jättää yksin työntekijöiden tai työnantajien vastuulle. Osaamistason ylläpito ja kehittäminen vaativat ennakoivaa ja pitkäjänteistä panostusta. Aikuiskoulutusta koskevien päätösten vaikutukset työllisyyteen, talouteen ja yritysten osaavan työvoiman saatavuuteen on arvioitava huolellisesti etukäteen.
Sujuvat väyläopinnot nostavat koulutustasoa
Koulutustason nostaminen edellyttää, että yhä useampi toisen asteen tutkinnon suorittanut nuori jatkaa opintojaan korkeakoulussa. Tämän mahdollistamiseksi perusopetuksesta ammatilliseen koulutukseen siirtyvien nuorten on saatava riittävät valmiudet, jotka tukevat sekä työelämään siirtymistä että jatko-opintoihin hakeutumista.
Helsingin seudulla noin 40 prosentilla uuden ammattikorkeakoulututkinnon aloittaneista on taustatutkintona toisen asteen ammatillinen tutkinto. Väylän ammatillisesta koulutuksesta korkea-asteelle on toimittava sujuvasti, ilman tarpeetonta byrokratiaa tai alueellisia esteitä. Selkeä ja toimiva siirtymä tukee yksilöiden etenemistä, vahvistaa koulutusjärjestelmän tehokkuutta ja auttaa nostamaan koko väestön koulutustasoa.
Korkeakoulupaikat ja koulutusresurssit kasvukeskuksiin
Uudenmaan korkeakoulut kärsivät kroonisesta aloituspaikkojen riittämättömyydestä. Vuonna 2023 Uudellamaalla asui 31 % kaikista toisen asteen tutkinnon suorittaneista 19-vuotiaista, mutta alue sai vain 26 % korkeakoulujen aloituspaikoista. Tilanne on kestämätön niin nuorten kuin alueen elinkeinoelämän kannalta. Nyt on aika toimeenpanna hallitusohjelman kirjaus korkeakoulujen aloituspaikkojen lisäämisestä erityisesti kasvukeskuksiin.
Koulutusresursseja on puoliväliriihessä rohkeasti suunnattava alueille, joilla niille on suurin tarve. Uudenmaan koulutustarpeisiin vastaaminen on koko maan etu.
Ennakointikamarin tavoitteena on varmistaa, että tulevaisuuden osaaminen vastaa työelämän tarpeisiin
Ennakointikamari toimii koulutuksen järjestäjin, korkeakoulujen ja yritysten yhteistenä foorumina. Ennakointikamarin omistavat Stadin AO, Vantaan ammattiopisto Varia, Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia, Taitotalo, Mercuria Kauppaoppilaitos Oy, Helsinki Business College Oy, Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keuda, Careeria Oy, STEP-koulutus, Suomen Diakoniaopisto Oy, Laurea, Haaga-Helia, Metropolia, Helsingin yliopisto, Uudenmaan liitto ja Helsingin seudun kauppakamari.
Lisätietoja:
Rosa Tuomi
Erityisasiantuntija
Ennakointi, koulutuspolitiikka, maakuntaohjelma
Tutustu myös näihin
Uutinen
23.9.2026
Vieraskielisen väestön määrä Uudellamaalla voi kaksinkertaistua vuoteen 2045 mennessä
Uudellamaalla asuvan vieraskielisen väestön määrän ennustetaan kasvavan noin 339 500 henkilöstä noin 674 000 henkilöön vuoteen 2045 mennessä. Kasvu painottuu edelleen voimakkaasti pääkaupunkiseudun suuriin kaupunkeihin.
Uutinen
16.9.2026
Hyvinvointiyhteiskunnan työnjako ja kolmannen sektorin tulevaisuus aiheena Tulevaisuustutkassa 29.10.
Tulevaisuustutka-webinaarissa torstaina 29. lokakuuta klo 8.15–9.00 aiheena on hyvinvointiyhteiskunnan työnjako ja kolmannen sektorin tulevaisuus. Kuulemme kaksi puheenvuoroa, jotka valottavat tulevaisuutta tutkimuksen ja käytännön näkökulmista.