Siirry sisältöön
Uudenmaan liitto Ajankohtaista Yhteystiedot
Haku
Uudenmaan liitto Ajankohtaista Yhteystiedot
Artikkeli

Hanko, Inkoo, Raasepori ja Siuntio loivat yhdessä strategian yhteistyölle

4.2.2025
Kasvokuva haastatellusta ja teksti: "Näimme, että meidän pitää miettiä laajempaa yhteistyötä. Yhteinen strategia oli ensimmäinen askel kohti sitä."

Jytta Poijärvi-Miikkulainen työskentelee Siuntion kuntakehitysjohtajana. Hän kuvailee itseään todelliseksi seutuyhteistyöihmiseksi. Siuntio on naapurikuntiensa Hangon, Inkoon ja Raaseporin kanssa yhdistänyt voimansa ja ne ovat rakentaneet yhteisen HIRS-kuntien strategian.

Miksi halusitte tehdä HIRS-kunnille yhteisen strategian?

Hangossa, Inkoossa, Raaseporissa ja Siuntiossa näimme, että meidän pitää miettiä laajempaa yhteistyötä ja yhteinen strategia oli ensimmäinen askel kohti sitä. Kehittämisyhtiö Novagon lopettamisen jälkeen meillä ei ollut enää yhteistä tahoa yhteistyölle.

Kaikilla neljällä kunnalla on useita yhteisiä nimittäjiä.

Kaikilla neljällä kunnalla on useita yhteisiä nimittäjiä. Sijaitsemme läntisellä Uudellamaalla, rannikolla ja olemme kaikki kaksikielisiä kuntia. Itse näen yhteistyön todella hyvänä asiana. Nykymaailmassa kannattaa yhdistää voimat. Siuntio on pieni kunta ja hyödymme paljon, jos teemme yhteistyötä.

Emme olleet aiemmin miettineet yhteistä visioita tai selvittäneet, onko poliittista kannatusta laajemmalle yhteistyölle. Strategian luominen oli oleellinen asia tehdä, koska jos meillä ei ole yhteistä visiota, niin turha on mennä seuraavaan vaiheeseen kohti vahvaa yhteistyötä.

Mitä tavoittelette strategialla?

Strategia on tulevan yhteistyömme pohja. Tavoitteenamme on vakiinnuttaa kuntien yhteistyö, saada konkreettista hyötyä ja resursoida sitä. Tuloksia ei saada, jos konkreettisia toimia ei ole kukaan tekemässä tai yhteistyötoimia yritetään tehdä oman toimen ohella.

Meillä on hankkeita, joista on hyötyä yli kuntarajojen ja niitä kannattaa yhdessä lobata, jotta ne toteutuisivat. Neljällä kunnalla yhdessä on enemmän tarjota myös kansainvälisille investoijille kuin pelkästään yksittäisellä kunnalla olisi. Emme sulje myöskään pois sitä vaihtoehtoa, jos Kirkkonummi haluaisi mukaan yhteistyöhömme. Se sopisi hyvin ketjuumme.

Mikä HIRS-kunnille on ajankohtaista juuri nyt?

Meitä kaikki huolestuttaa, miten saamme lisää elinvoimaa, yrityksiä ja työntekijöitä. Haluamme pitää enemmän meteliä siitä, mitä kaikkea meillä on. Tuntuu, että joskus Länsi-Uusimaa mielletään vain mukavaksi virkistysalueeksi esimerkiksi Uudenmaan liitossa tai valtakunnallisestikin. Kuntatalous ja sen muutokset koskettavat meitä kaikkia. Meitä huolettaa, miten voimme vaikuttaa asioihin, jotta saamme pidettyä kunnat elinvoimaisina.

Yhteinen vahvuutemme on esimerkiksi matkailu. Meillä on vaikka millaisia yrityksiä ja hyvällä yhteistyöllä voisimme saada rakennettua kokonaisuuksia, joiden avulla matkailijat viihtyisivät pidempäänkin Länsi-Uudellamaalla.

Alueellamme on huonossa kunnossa olevaa tieinfraa.

Alueellamme on huonossa kunnossa olevaa tieinfraa, kuten valtatie 25 Hangosta Mäntsälään ja kantatie 51 Helsingistä Karjaalle. Alueella kulkee paljon raskasta liikennettä ja jotkut paikat ovat todella vaarallisia. Valtiolla ei ole rahaa pistää liittymiä kuntoon, mikä estää kuntien kehittymistä. Uusia asukkaita olisi tulossa rannikolle, mutta liittymiin ei pystytä lisäämään liikennettä ja tämä vaikuttaa muun muassa Siuntion uusiin kaavahankkeisiin.

Toivon, että huonosta tieinfrasta ei tule estettä mahdolliselle Inkoon terästehtaan investoinnille. Se olisi iso ja vakava juttu koko Suomelle. Rantarata myös kulkee HIRS-kuntien läpi ja sitä tulisi parantaa. Olemme pohtineet sitä, miksi kaikki rahat laitetaan uuteen Länsirataan.

Miten strategia tehtiin?

Meillä oli työlle ohjausryhmä, jossa oli mukana joka kunnasta päättäjiä sekä kunnan- ja kaupunginjohtajat. Konsulttina työssä oli MDI. Toteutimme ensimmäisenä kyselyitä ja puhelinhaastatteluja yrittäjille ja muille aktiivisille alueen kehittäjille.

Meillä oli iso työpaja Raaseporissa, johon osallistui yli 60 ihmistä, kuten yrittäjiä ja päättäjiä. Järjestimme myös pienemmän työpajan muun muassa kaupungin- ja kunnanjohtajille, valtuustojen puheenjohtajille ja elinkeinojen parissa työskenteleville. He kaikki olivat sitoutuneita ja antoivat panoksensa työhön.

Minusta tälle yhteiselle työlle oli selkeästi tarvetta. Ihmisillä oli vahva yhteinen tarve kehittää aluetta ja keskustella aiheesta. Strategian tekemisen prosessi oli tosi hyvä: meillä oli toimiva menetelmä ja hyvin vedetyt työpajat. Kaikki kerätty materiaali vedettiin niin sanotusti suppilon läpi ja saimme yksimielisesti tärkeimmät asiat strategiaamme.

Ihmisillä oli vahva yhteinen tarve kehittää aluetta ja keskustella aiheesta.

Strategia tehtiin syksyn 2024 aikana Uudenmaan liito myöntämällä AKKE-rahoituksella eli alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman määrärahan avulla. Rahoitus oli joustava, näppärä ja vähäbyrokraattinen rahoitus. Pystyimme keskittymään tekemiseen, eikä niinkään hallinnointiin.

Miten jatkatte yhteistyötä tästä eteenpäin?

Kunnissa ollaan myötämielisiä jatkon suhteen. Emme aio jättää strategiapaperia hautumaan, vaan viemme sitä käytäntöön. Odotan innolla, mitä tulee seuraavaksi tapahtumaan ja miten päädymme organisoitumaan ja tekemään yhteistä edunvalvontaa.

Kunnissa ollaan myötämielisiä jatkon suhteen.

Avainsanat:

ElinkeinotRahoitus

Tutustu myös näihin

Kolme erilaista kuvitusta vierekkäin. Sisältöinä mm. kaksi opiskelijaa, robottia tutkiva ihminen, kaksi naishenkilöä keskustelemassa, kahvilan tarjoilija, juna, pyöräkorjaamo ja pyöräilijä, rakennuksia, henkilö kävelemässä sateenvarjon kanssa, luontoa, työmaanosturi. Uutinen

28.10.2026

Tiekartat ohjaavat Uudenmaan maakuntaohjelman toimeenpanoa

Uudenmaan maakuntaohjelmalla on kolme painopistettä, Ympäristöviisas Uusimaa, Innovatiivinen Uusimaa ja Onnellisten Uusimaa. Kunkin painopisteen tiekartta tarkentaa ja täsmentää maakuntaohjelmaa ja sen tavoitteiden toteuttamista.

Lisää ajankohtaisia aiheita