Hiilineutraali Uusimaa -tiekartta ajantasaistettu uuteen tavoitevuoteen 2030 – Ilmastotyöhön tarvitaan vauhtia
Hiilineutraali Uusimaa -tiekartta(Avautuu uuteen ikkunaan) on ajantasaistettu vastaamaan vuodesta 2035 vuoteen 2030 kiristettyä ilmastotavoitetta. Uuteen tavoitevuoteen tähdätään ensisijaisesti tiekartan toimeenpanon vauhdittamisella ja käytännön ilmastotyön edistämisellä.
Maakuntahallitus käsitteli tiekartan lähtötietojen ja toimintalinjausten ajantasaistamisen lokakuussa ja maakuntavaltuusto merkitsi päivitykset tiedoksi kokouksessaan 13. joulukuuta.
Tiekartan päivityksessä ilmastotyön painopisteet on säilytetty ennallaan, mutta lähtötietoja ja toimintalinjauksia on ajantasaistettu tarpeellisin osin. Hiilineutraali Uusimaa 2030 -tiekartassa viisi painopistettä keskittyy ilmastonmuutoksen hillintään ja vihreän siirtymän tukemiseen. Kuudes painopiste on hiilensidonnan vahvistaminen ja kompensaatio.
– Ilmastotyössä keskeistä on systeemisen muutoksen ja vihreän siirtymän tukeminen. Tiekartta on luonteeltaan ilmastotyötä suuntaava ja mahdollistava. Se painottaa vahvaa yhteistyötä, vaikuttavuutta ja edelläkävijyyttä, toteaa Uudenmaan liiton johtava ilmastoasiantuntija Pia Tynys.
Tiekartan kahdeksan vuoden aikajänne vaatii pitkäjänteistä ja aktiivista työtä
Kuntien rooli ilmastotavoitteen toteuttamisessa on merkittävä. Valtaosalla Uudenmaan kunnista on asetettuna oma hiilineutraaliustavoite vuoteen 2030 tai 2035. Puolella kunnista se on maakunnan kanssa yhteinen. Näissä kunnissa asuu yhteensä 85 prosenttia maakunnan asukkaista.
– Tiedon levittäminen parhaista hillintäkäytännöistä ja kuntien ilmastotyön tukeminen ovat myös isossa roolissa, kertoo ilmastoasiantuntija Simo Haanpää.
Uudenmaan tavoitteena on olla edelläkävijä ilmastonmuutoksen hillinnässä ja tarjota ratkaisuja, joita voidaan skaalata sekä kansallisesti että globaalisti. Tähän tarvitaan mukaan myös tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimijat sekä uusimaalaiset yritykset.
– Uuden suunnan valinta ja systeemitasoiset toiminnan muutokset edellyttävät vahvaa sitoutumista tavoitteeseen. Se vaatii myös pitkäjänteistä ja aktiivista työtä sekä riittäviä investointeja vihreään siirtymään, jotta tavoitteet saavutetaan, Tynys kuvailee.
Myös ilmastonmuutokseen sopeutuminen on välttämätöntä
– Ilmastotyön toimintaympäristö muuttuu nopeasti. Työ etenee ja tavoitteet pysyvät ennallaan, vaikka olemme käyneet läpi yhteiskuntaa koettelevan pandemia-aallon ja ison geopoliittisen muutoksen, Haanpää sanoo.
Sopeutuminen muuttuvaan ilmastoon on kuitenkin yhtä välttämätöntä kuin päästöjen hillitseminen. Se edellyttää laaja-alaista tarkasteluaan keinoista, joilla ilmastonmuutoksen kielteisiä vaikutuksia voidaan lieventää ja positiivisia hyödyntää. Osoituksena vahvasta tahtotilasta myös sopeutumishaasteiden haltuunottoon Uusimaa valittiin hiljattain edelläkävijäalueeksi Euroopan unionin missioon ilmastonmuutokseen sopeutumisesta.
– Tavoitteenamme on käynnistää alueellinen sopeutumistarkastelu ensi vuoden aikana. Se pohjaa kansalliseen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelmaan ja linkittyy Uusimaa-ohjelman päivitystä pohjustavaan alueelliseen ennakointityöhön, Haanpää kertoo.
Uudenmaan päästöt ovat noin viidennes koko Suomen päästöistä
Ilmastotyön pohjana on Suomen ympäristökeskuksen päästöseuranta. Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt vastaavat noin viidennestä Suomen kuntien kokonaispäästöistä. Asukasta kohti Uudenmaan päästöt ovat noin kolmanneksen vähemmän kuin kansallinen keskiarvo.
Uudenmaan kokonaispäästöt ovat vähentyneet 28 prosenttia ja asukaskohtaiset päästöt 39 prosenttia vuodesta 2005. Päästökehitykseen on vaikuttanut asukasmäärän lisääntyminen. Vuonna 2021 päästövähennysvauhti hidastui verrattuna aiempiin vuosiin.
Merkittävimmät päästölähteet maakunnassa ovat rakennusten lämmitys (yhteensä 35 %), tieliikenne (30 %) ja kulutussähkö (12 %). Painopisteittäin tarkasteltuna ilmastotyö etenee eri vauhdilla. Energiasektorilla etenkin pääkaupunkiseudun kaukolämmön tuotannon hiilineutraaliustavoitteiden toteutuminen 2020-luvun loppuun mennessä vähentää selvästi päästöjä.
– Liikenteen osalta uusi tavoitevuosi on erittäin haasteellinen. Sen ratkaiseminen edellyttää erityisesti kansallisia ja EU-tason toimenpiteitä sekä kansalaisten toimia, Tynys sanoo.
Uudenmaan hiilineutraaliustavoitevuosi kiristyi vuodesta 2035 vuoteen 2030
Aiemmin Uudenmaan tavoitteena oli saavuttaa hiilineutraalius vuonna 2035. Uudenmaan maakuntavaltuusto hyväksyi maakunnan kehittämistä suuntaavan Uusimaa-ohjelman joulukuussa 2021. Ohjelman Ympäristöviisas Uusimaa -painopisteessä on mukana tiukennettu ilmastotavoite, jossa Uusimaa tavoittelee hiilineutraaliutta vuonna 2030.
Koska tiekartta oli tuore, painopisteet ja toimintalinjaukset todettiin edelleen relevanteiksi. Niitä on ajantasaistettu maakunnan liiton asiantuntijatyönä. Lisäksi niistä on pyydetty kommentit kunnilta ja avainsidosryhmiltä.
Seuraavaksi päivitetään Hiilineutraali Uusimaa -tiekartan toimenpideohjelma.
Tiekarttatyö on saanut rahoitusta LIFE+-rahoitteisen Kohti hiilineutraaleja kuntia ja maakuntia (Canemure) -hankkeen kautta.
Lisätietoja:
Pia Tynys
Johtava ilmastoasiantuntija
Uudenmaan ilmastotyö, vihreä siirtymä, Hiilineutraali Uusimaa -tiekartta
Simo Haanpää
Ilmastoasiantuntija
simo.haanpaa@uudenmaanliitto.fi
Ilmastonmuutoksen sopeutuminen ja muutoksen hillintä, Regions4Climate- ja Canemure-hankkeet
Tilaa Hiilineutraali Uusimaa -uutiskirje
Uutiskirjeissä nostamme esiin Uudenmaan ilmastotyön etenemistä, toimivia ratkaisuja sekä ihmisiä ilmastotyön takana. Uutiskirje ilmestyy 4-6 kertaa vuodessa.
Tutustu myös näihin
Uutinen
21.11.2024
Kiertotalouden tulevaisuus kiinnosti Slushissa
Uudenmaan kiertotalouslaakson järjestämä kiertotalouden tulevaisuudennäkymiä luotaava oheistapahtuma Slushin avajaispäivänä toi yhteen kiertotalouteen keskittyneitä startup-yrityksiä, suuryrityksiä ja noin satapäisen yleisön. Tapahtuman paneelikeskusteluissa keskityttiin erityisesti pohjoismaisiin pörssiyrityksiin, tekoälyn tuomiin innovaatioihin tekstiili- ja rakennusalalla sekä ekosysteemien väliseen yhteistyöhön.
Artikkeli
11.11.2024
Kulttuurisilla sisällöillä vaikuttaminen on alikäytetty muutosvoima
Kulttuuriset sisällöt eivät synny tyhjiössä vaan yhteydessä ihmisiin, yhteiskuntaan, luontoon, maailmaan ja sen tapahtumiin. Teokset tarkastelevat aihettaan aina jostakin näkökulmasta; ei ole olemassa todellisuutta, jota voisi kuvata objektiivisesti. Kertominen, kuten myös kertomatta jättäminen, ovat valintoja, tietoisia tai tiedostamattomia.
Uutinen
24.10.2024
Selvitys avaa vihreän siirtymän mahdollisuuksia ja haasteita Uudellamaalla
Vihreän siirtymän hankkeet vyöryvät vauhdilla kuntiin. Jokainen kaavoittaja, virkamies ja päättäjä törmää aiheeseen tulevina vuosina – tai on jo törmännyt esimerkiksi aurinkovoimalan tai vetyhankkeen muodossa.
Blogi
22.10.2024
Ilmasto ei katso hallinnollisia rajoja
Aluesuunnittelijat Euroopan eri metropoliseuduilta ratkovat yhdessä ilmastohaasteita Metrex-verkoston kautta. Laajempi ymmärrys ja yhteistyö auttavat tarttumaan yhä akuutimmiksi käyviin haasteisiin, kirjoittaa Mariikka Manninen.