Kansalliset suunnitelmat eivät riitä tukemaan Uudenmaan kunnianhimoisia ilmastotavoitteita
Uudenmaan maakuntahallitus hyväksyi 25.8. lausuntomme koskien kahta kansallisen ilmastopolitiikan peruskiveä, kansallista energia- ja ilmastostrategiaa (EIS) ja keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmaa (KAISU). Suunnitelmat olivat odotettuja, sillä Uudenmaan ilmastotyön tilannekuva vuodelta 2024 osoittaa, että ilmastotyö maakunnassa etenee, mutta yhdessä asetettu hiilineutraaliustavoite vuoteen 2030 on karkaamassa käsistä. Lisätoimien tarve on kiireellinen.
Uudenmaan ja sen kuntien ilmastotavoitteet ovat kunnianhimoisia, millä on kansallisesta näkökulmasta painoarvoa, sillä Uusimaa tuottaa noin viidenneksen Suomen päästöistä. Strategisena tavoitteenamme on ollut olla reilusti edellä, niin kansallisesti kuin kansainvälisesti. Haluamme näyttää suuntaa ja löytää edelläkävijyyden kautta uusia ratkaisuja, liiketoimintaa ja kasvua.
Uudenmaan liitto peräänkuuluttaa lausunnoissaan vahvempia toimia, lisäresursseja alueille ja kunnille sekä vakaata ilmastopolitiikkaa ja sääntelyä, jotta kunnianhimoiset ilmastotavoitteet voidaan saavuttaa.
Liikenne ja energia avainasemassa
Energiasektorin investointisuunnitelmat ovatkin lupaavia ja vihreä siirtymä on vauhdissa, mutta esimerkiksi energian siirtoinfra ja varastointiratkaisut odottavat nopeita ja tehokkaita toimia. Energiamarkkina kaipaa systemaattista sääntelyä vaikkapa vetytalouden edistämiseksi maakunnassa.
Lisäksi liikenteen päästövähennykset näyttävät olevan kiven alla, ja kestävän joukkoliikennejärjestelmän kehittäminen edellyttää resursseja. Kiertotalouden potentiaalia ei ole täysimääräisesti hyödynnetty. Päästökuilun taklaamisen ohella Uudellamaalla tarvitaan myös ratkaisuja hiilen sidontaan ja nielujen vahvistamiseen, jotta hiilineutraaliustavoite voidaan saavuttaa.
Nykyiset ratkaisut puutteellisia
Kansallinen strategia luottaa liikaa joustomekanismeihin. Taakanjakosektoriin ja nieluihin nojaaminen tilanteessa, jossa apua ei tarjota riittävästi liikennesektorille, on selkeä riski. Myöskään nielutilanne ei esitetyillä toimilla ratkea, jos hakkuiden määrään, kiertoaikaan tai metsänhoitomenetelmiin ei pystytä puuttumaan. Uudenmaan kokemuksen mukaan tekniset nielut kehittyvät hitaasti ja vaikuttavat vasta pidemmällä aikavälillä.
Mikäli ilmastotyön haasteita ei kyetä nyt ratkaisemaan, uhkaa se myös investointeja. Uudenmaan kipeästi tarvitsemien energian siirtolinjojen maankäyttö- ja lupakysymykset on ratkaistava. Myös datakeskusten optimaalinen sijoittaminen hukkalämmön hyödyntämiseksi sekä niihin liittyvät sähkön riittävyyskysymykset vaativat resursseja ja aikataulutettuja ratkaisuja.
Mikäli ilmastotyön haasteita ei kyetä nyt ratkaisemaan, uhkaa se myös investointeja.
Maakunnilla on tahtoa, valtiolla vastuu
Kokonaisuudessaan näyttää, että valtio siirtää vastuuta maakunnille ja kunnille. Rooli toimeenpanossa jää kuitenkin epäselväksi, eikä siihen osoiteta riittävästi tukea. Uudenmaan liitto peräänkuuluttaa lausunnoissaan vahvempia toimia, lisäresursseja alueille ja kunnille sekä vakaata ilmastopolitiikkaa ja sääntelyä, jotta kunnianhimoiset ilmastotavoitteet voidaan saavuttaa.
Tällä viikolla ensimmäistä kertaa kokoontuneen maakuntavaltuuston viesti oli selvä: maakunnassa on vahvaa poliittista tahtotilaa ilmastotyön jatkamiseksi sekä lisätoimien tunnistamiseen ja toteuttamiseen. Myös vahvempi yhteistyö ja yhteinen vastuu nousivat keskustelussa selvästi esiin. Haasteiden ratkaisemiseen tarvitaan kaikki osapuolet: valtio, maakunnat ja kunnat sekä tietysti yritykset ja muut alueiden toimijat. Yhteistyön rakentaminen on maakuntien liitoille luonteva rooli. Uudenmaan liitto on sitoutunut kunnianhimoisiin tavoitteisiin, mutta nyt tarvitaan tiiviimpää yhteistyötä ja rohkeutta tehdä päätöksiä, jotka tukevat paikallisia ja alueellisia ratkaisuja.
Tutustu myös
Ilmastotyö
Tavoittelemme Uudellamaalla hiilineutraaliutta vuoteen 2030 mennessä. Tämä edellyttää päästövähennyksiä kaikilla sektoreilla sekä hiilinielujen vahvistamista. Kunnianhimoisten tavoitteiden saavuttamiseen tarvitsemme kaikkien uusimaalaisten ponnistuksia. Navigaattorinamme on Hiilineutraali Uusimaa -tiekartta.
Pia Tynys
Kirjoittaja työskentelee kestävyyspäällikkönä Uudenmaan liitossa.
Yhteystiedot:
puh. 040 149 2244, pia.tynys@uudenmaanliitto.fi
Tutustu myös näihin
Uutinen
11.2.2026
Tulevaisuustutka-webinaarissa 26.2. tarkastellaan planeetan kolmoiskriisiä ja kestävyystyön kehityssuuntia
Miten vastaamme ilmastonmuutoksen, luontokadon ja saastumisen muodostamaan planeetan kolmoiskriisiin? Entä miltä näyttävät kestävyystyön tulevat vuosikymmenet?
Blogi
20.1.2026
Missä kuntien kestävyysseurannan tieto liikkuu?
Kun suunnittelimme keväällä 2025 kyselyä kuntien ilmastonmuutoksen hillinnän ja vihreän siirtymän seurannasta, mieleeni nousi visio: mitä jos vastauksista voisi piirtää tyypillisen kunnan seurannan vuosikellon?