Kulttuuri on uusmaalaisuuden ydintä
Kulttuuri- ja tapahtumatoiminta keskittyy Suomessa vahvasti Uudellemaalle. Koko maan kulttuurisektorin henkilöstöstä ja toimipaikoista yli puolet sijaitsee täällä, ja alan liikevaihdosta jopa 70 % syntyy Uudellamaalla. Tämän rinnalla voimakkaasti ennen koronaa kasvanut tapahtumateollisuus keskittyy niin ikään Uudellemaalle. Oheispalveluineen sillä on ollut voimakkaat kerrannaisvaikutukset sekä alueen matkailu- ja ravintolasektorille että logistiikalle.
Koko maan kulttuurisektorin henkilöstöstä ja toimipaikoista yli puolet sijaitsee Uudellamaalla.
Julkisten tilojen sulkeminen ja kokoontumisrajoitukset ovat iskeneet rajusti kulttuuri- ja tapahtuma-alaan. Työllisyyteen ja yritysten selviämiseen liittyy huolia. Samalla viimeistään nyt on herätty myös huomaamaan kulttuurin ja tapahtumien merkitys ja tarpeellisuus ihmisten hyvinvoinnin näkökulmasta.
Kulttuurialat ovat Uudenmaan tärkeä menestystekijä
Kulttuuri nähdään Uudenmaan kulttuuristrategiassa mahdollisuutena, jonka avulla voidaan vastata useisiin Uuttamaata kohtaaviin haasteisiin. Huomion kohteena ovat erityisesti kulttuurin taloudelliset, sosiaaliset ja kulttuuriset merkitykset.
Uudellamaalla kulttuurilla on vahva sija asukkaiden arjessa, elinkeinojen kehittymisessä ja kaikessa vuorovaikutuksessa. Taide ja kulttuuri vahvistavat uusmaalaisten identiteettiä, yhdenvertaisuutta ja yhteisöllisyyttä.
Ennakkoluuloton uusmaalaisuus
Uusmaalaisuuden juuret ovat syvällä kohtaamisissa, ennakkoluulottomuudessa, tilanneoppimisessa ja nopeissa reaktioissa. Näillä ominaisuuksilla uusmaalaiset ovat erottuneet edukseen jo tuhat vuotta jäyhistä naapureistaan.
Lumettomia talvia seurannut rukiin huono sato aiheutti muinoin, ettei Uudellemaalle syntynyt pysyvää asutusta. Baltit kävivät rannikollamme kalassa, slaavit ja skandinaavit kulkivat itään ja länteen ryöstellen rannikon asutuksia ja hämäläiset kävivät metsällä ja tulivat kaupittelemaan tuotteitaan. Vehnänviljelyn myötä asujaimisto kasvoi ja alkoi vakiintua, mutta selviytyäkseen uusmaalaisen piti silti olla jo tuolloin avoin, kansainvälinen ja ennakkoluuloton.
Ei olekaan ihme, että juuri Uudellamaalla on hiouduttu sietämään painetta, kiehtovaa moninaisuutta, jopa jatkuvaa muutosta. Se, että yli puolet kaikista kulttuurin ja luovien alojen toimijoista asuu Uudellamaalla, ei ole yllätys, sillä moninaisuus tukee luovuutta ja luovuus moninaisuutta.
Tekijät nostavat toimialan
Koronakriisi on nostanut kulttuurin ja tapahtumat elinkeinona valokeilaan. Luovien alojen työntekijöistä merkittävä osa on yrittäjiä ja freelancereita, joiden toimeentulo on nyt vakavasti vaakalaudalla. Suuri osa heistä on nyt pakon edessä hakeutumassa muille aloille toimeentulon kriisiydyttyä.
Miten voimme saada elämyksemme takaisin koronasta päästyämme, jos tekijät ovat poistuneet alalta, yrittäjät lopettaneet yrityksensä ja taitelijat siirtyneet muihin töihin? Onko tulevaisuuden kohtaamisten ainoa linkki netissä? Varjelkoon!
Tilastot käyttöön
Uudenmaan liiton tilastotorstaissa käsiteltiin 8.4. luovien alojen ja tapahtumateollisuuden pysäyttäviä lukuja. Kansainvälinen toimialaluokitus on uudistumassa niin, että tapahtumateollisuus näkyy jatkossa virallisissa tilastoissa ja sen arvo hahmottuu. Tilastot ovat tärkeitä puolustettaessa luovia aloja. Paitsi hyvinvointia ja iloa, nähdään, miten ala tuottaa myös taloudellista hyvää jaettavaksi ja on siten rinnastettavissa muihin palveluelinkeinoihin.
Kirjoittaja on Uudenmaan liiton kulttuuriasiantuntija Tarja Haili.
Tutustu myös
Kulttuuri
Uudenmaan liitto on kulttuurin ja luovien alojen yhteistyöverkostojen rakentaja. Yhdessä verkostojemme kanssa kehitämme kulttuuria ja luovia aloja Uudellamaalla.
Tutustu myös näihin
Uutinen
15.4.2025
Juha Tapio tähdittää Uusimaa-päivän pääjuhlaa Vantaalla
Keväinen Uusimaa-päivä kutsuu jälleen nauttimaan kulttuurista, kohtaamisista ja lähiluonnosta yhdessä. Vantaan päivän ilmaiskonsertti 15. toukokuuta on tänä vuonna myös Uusimaa-päivän pääjuhla.
Uutinen
2.4.2025
Miten luodaan tiloille uutta elinvoimaa? – Luvassa kaksi mielenkiintoista puheenvuoroa 10.4.
Hyötykasviyhdistys osti Annalan huvilan Helsingin kaupungilta vuonna 2017. Nykyisin vapaaehtoiset pitävät huvilassa tapahtumakahvilaa ja kiinteistöyhtiö vuokraa tiloja yksityisiin ja yhteisötapahtumiin. We make transition -hanke esittelee huhtikuussa kaksi mielenkiintoista esimerkkiä, joissa kansalaisyhteiskunnan toimijat ovat kehittäneet rakennuksille uutta elämää.