Liikenne 12 -suunnitelmasta puuttuu pitkäjänteinen näkymä tulevaisuuteen

Perusväylänpidon rahoituksen nosto on oikeansuuntainen, mutta Suomen liikenneinfran pitkän aikavälin kehittäminen jää kevyeksi, todetaan Uudenmaan liiton antamassa lausunnossa valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman luonnokseen.
Lausunnossa korostetaan kansallisen priorisoinnin merkitystä muun muassa liikennehankkeiden EU-rahoituksen lähtökohtana.
− EU-rahoituksen hyödyntäminen liikennehankkeiden suunnitteluun ja toteutukseen vaikeutuu, jos kansallisella tasolla ei katsota riittävän kauas tulevaisuuteen ja tehdä valintoja, sanoo Uudenmaan liiton liikennesuunnittelupäällikkö Heini Peltonen.
Uudenmaan liiton mukaan pohjoisen lisäksi Baltian suuntaa yhteytenä Keski-Eurooppaan on kehitettävä, mihin liittyy myös Rail Baltican valmistuminen. Niin sanottu pohjoisen Suomen huoltovarmuusreitti voi parhaassa tapauksessa hoitaa vain marginaalisen osan kriittisestä liikenteestä.
− Tallinna-tunnelin tulee sisältyä Suomen liikennesuunnitelmiin pitkällä aikavälillä, ja valmiudet suunnittelulle tulee olla jo lähivuosina, Peltonen sanoo.
Myös raideleveyden pitkän aikavälin kokonaisratkaisu on kansallinen kysymys, ja sen määrittely tulisi sisällyttää suunnitelman toimenpiteisiin.
Uudenmaan liitto muistuttaa, että hankeyhtiöistä Länsiradan ja Lentoradan toteutus tulee sisällyttää suunnitelman rahoituskehitykseen, jotta ne saadaan hallitusohjelman mukaisesti toteutukseen.
Myös itäisten ratayhteyksien kehittämisen kansallinen tahtotila tulee osoittaa suunnitelmassa Kouvolan ja Kotkan linjauksen osalta. Lisäksi Suomen ylivoimaisesti vilkkaimman radan eli pääradan parantamisen kolmas vaihe välillä Pasila–Riihimäki pitää kytkeä heti toisen vaiheen toteutuksen jatkoksi.
Sekä kaupunkiseutujen että niiden ulkopuolisen joukkoliikenteen toteutusedellytysten näkymä on Uudenmaan liiton mukaan huolestuttava. Viime vuosien kustannustason kasvusta huolimatta merkittäviä määrärahalisäyksiä ei ole tehty.
Valtion valmistautuminen kilpailuttamaan tulevat henkilöjunaliikenteen palvelut, joka mahdollistaa myös alueellisille viranomaisille ostoliikenteen järjestämisen, on hyvä kehityssuunta, lausunnossa todetaan.
Liikenne 12 on strateginen suunnitelma Suomen liikennejärjestelmän kehittämisestä vuosille 2026–2037. Siinä käsitellään kaikki liikennemuodot, henkilö- ja tavaraliikenne, liikenneverkot, palvelut ja liikennejärjestelmän tukitoimet. Liikenne- ja viestintäministeriön valmistelemaan suunnitelmaan sisältyy myös rahoituskehys valtion rahoitusohjelmasta vuosille 2026–2029.
Lisätietoja:

Heini Peltonen
Liikennesuunnittelupäällikkö
heini.peltonen@uudenmaanliitto.fi
Liikennesuunnittelun johtaminen, liikennejärjestelmätyön ohjaaminen, ylimaakunnalliset liikenneasiat, logistiikka, Helsingin seudun liikenneasiat
Tutustu myös näihin

14.2.2025
Uudellamaalla on hyvät edellytykset suunnitella vihreää siirtymää kestävästi
Uusi yhteistyöryhmä tukee vihreän siirtymän hankkeita Uudellamaalla. Ryhmää luotsaava Petra Ståhl uskoo, että Uusimaa voi olla edelläkävijä siirtymässä. Varapuheenjohtaja Alpo Tani peräänkuuluttaa kestävyysnäkökulmaa, vaikka se mahdollisesti monimutkaistaakin asetelmaa.

12.2.2025
EU-asetus vauhdittaa raskaan liikenteen vaihtoehtoisten käyttövoimien yleistymistä
Uudenmaan liiton selvityksessä hahmotellaan, minne sähkö- ja vetyasemia sekä biokaasun jakelupisteitä tulisi sijoittaa, jotta ne palvelisivat tehokkaasti Uudenmaan alueen kuljetusreittejä ja logistiikkakeskuksia. Siirtymää vauhdittaa EU:n AFIR-asetus.