Uudenmaan liiton syntyhistoria juontaa vuoteen 1934, jolloin ensimmäinen nykyisen liiton edeltäjistä, Uudenmaan maakuntaliitto ry, perustettiin kotiseututietoisuuden vaalijaksi.
Seutukaavaliitoista ensimmäisenä aloitti Helsingin seutukaavaliiton edeltäjä, Helsingin ja sen ympäristön aluesuunnitelmaliitto, vuonna 1946. Tästä katsotaan uusimaalaisen aluesuunnittelun käynnistyneen.
Maakuntaliitto ja seutukaavaliitot yhteen
Uudenmaan liiton toiminta sai alkunsa vuoden 1993 alussa kun Helsingin seutukaavaliitto, Länsi-Uudenmaan seutukaavaliitto ja Uudenmaan maakuntaliitto yhdistyivät valtioneuvoston päätöksellä. Yksittäisinä kuntina mukaan liittyivät Mäntsälä, Pornainen ja Kirkkonummi naapuriseutukaavaliitoista. Silloin maakuntaan kuului 19 kuntaa.
Uudenmaan liiton toiminta sai alkunsa vuonna 1993 kun Helsingin seutukaavaliitto, Länsi-Uudenmaan seutukaavaliitto ja Uudenmaan maakuntaliitto yhdistyivät.
Tehtävät periytyivät edeltäjiltä, lakisääteinen seutukaavoitus ja alueellinen edunvalvonta olivat päätehtäviä. Toimisto muutti Helsingin Aleksanterinkadulle.
Uusia muutoksia koitti heti seuraavana vuonna. Vuoden 1994 alussa Uudenmaan liiton alue laajeni entisen Läntisen Uudenmaan seutukaavaliiton kunnilla. Maakuntaan kuului 21 kuntaa.
Aluekehittämislaki toi uusia tehtäviä
Samoihin aikoihin kun alue laajeni, oli vireillä väliportaan hallinnon ja aluepoliittisen lainsäädännön uudistamistyö. Maakuntien liitoille tämä merkitsi uusia tehtäviä ja roolia laaja-alaisena kehittämisviranomaisena.
Alueiden kehittämisestä annettu laki astui voimaan vuoden 1994 alussa, jolloin aluekehitysvastuu siirtyi lääninhallituksilta liitoille. Yksi tärkeimmistä perusteluista tehtävien siirrossa oli luottamushenkilöhallintoon perustuva päätöksentekojärjestelmämme.
Suomen liittyminen Euroopan unioniin vuonna 1995 lisäsi kansainvälisten asioiden osuutta liiton työssä. EU-ohjelmatyö tuli osaksi aluekehitystyötä. Edunvalvontaa ja yhteyksien hoitamista varten perustettiin Brysseliin Uudenmaan liiton ja Helsingin kaupungin yhteinen toimisto. Sittemmin olemme saaneet toimistoon lukuisia uusia kumppaneita.
Vuoden 2010 alussa päättyneen aluehallinnon uudistamishankkeen myötä maakuntien liittojen asema korostui aluekehitystyötä kokoavana ja yhteen sovittavana viranomaisena.
Tutustu vuonna 2006 vietetyn uusmaalaisen aluesuunnittelun 60-vuotisjuhlan kunniaksi valmistuneeseen historiikkiin:
Itä-Uusimaa osaksi Uudenmaan maakuntaa
Valtioneuvosto päätti yhdistää vuoden 2011 alusta alkaen Itä-Uudenmaan maakunnan Uuteenmaahan. Uudenmaan liittoon liittyi seitsemän itäuusimaalaista kuntaa. Muutamien muidenkin kuntien yhdistymisten myötä Uudellamaalla on tällä hetkellä 26 kuntaa. Asukkaita on 1,7 miljoonaa.
Uudenmaan kunnat ovat Askola, Espoo, Hanko, Helsinki, Hyvinkää, Inkoo, Järvenpää, Karkkila, Kauniainen, Kerava, Kirkkonummi, Lapinjärvi, Lohja, Loviisa, Myrskylä, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Porvoo, Pukkila, Raasepori, Sipoo, Siuntio, Tuusula, Vantaa ja Vihti.
Maakuntien yhdistymisen yhteydessä liiton toimisto muutti nykyiselle paikalleen Helsingin Länsi-Pasilaan.
Tutustu myös
Alue ja kunnat
Uusimaa on Suomen helmi, lauletaan maakuntalaulussa vuodelta 1912. Metropolimaakunta onkin valtakunnallisesti vahva elinkeinoelämän, kulttuurin ja korkean osaamisen keskus. Tänä päivänä Uusimaa on myös vahvasti kansainvälinen maakunta.
Ajankohtaista
Artikkeli
27.6.2024
Uudenmaan matkailu otti rahoituksemme turvin harppauksen kohti kestävyyttä
Carbon Neutral Experience -hanke käynnisti toimet, joiden tavoitteena on tehdä Uudenmaan matkailualasta hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä. Uudenmaan liitto tuki hanketta alueellisen kehittämisen ja elinvoiman AKKE-rahoituksella.
Blogi
26.6.2024
Ilmastonmuutos haastaa yhteiskunnan kestävyyttä eri toimialoilla – yritysten ilmastoriskien arvioinnin merkitys korostuu
Millaisia ovat ilmastonmuutokseen sopeutumisen merkitys ja ilmastonmuutoksen taloudelliset vaikutukset yrityksille? Ilmastonmuutoksen etenemisen lisäksi viime vuosien tapahtumat, kuten koronapandemia ja Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa ovat lisänneet epävarmuutta yritysten toimintaympäristössä.
Sivu päivitetty viimeksi: 24.6.2022