Uudenmaan liiton syntyhistoria juontaa vuoteen 1934, jolloin ensimmäinen nykyisen liiton edeltäjistä, Uudenmaan maakuntaliitto ry, perustettiin kotiseututietoisuuden vaalijaksi.
Seutukaavaliitoista ensimmäisenä aloitti Helsingin seutukaavaliiton edeltäjä, Helsingin ja sen ympäristön aluesuunnitelmaliitto, vuonna 1946. Tästä katsotaan uusimaalaisen aluesuunnittelun käynnistyneen.
Maakuntaliitto ja seutukaavaliitot yhteen
Uudenmaan liiton toiminta sai alkunsa vuoden 1993 alussa kun Helsingin seutukaavaliitto, Länsi-Uudenmaan seutukaavaliitto ja Uudenmaan maakuntaliitto yhdistyivät valtioneuvoston päätöksellä. Yksittäisinä kuntina mukaan liittyivät Mäntsälä, Pornainen ja Kirkkonummi naapuriseutukaavaliitoista. Silloin maakuntaan kuului 19 kuntaa.
Uudenmaan liiton toiminta sai alkunsa vuonna 1993 kun Helsingin seutukaavaliitto, Länsi-Uudenmaan seutukaavaliitto ja Uudenmaan maakuntaliitto yhdistyivät.
Tehtävät periytyivät edeltäjiltä, lakisääteinen seutukaavoitus ja alueellinen edunvalvonta olivat päätehtäviä. Toimisto muutti Helsingin Aleksanterinkadulle.
Uusia muutoksia koitti heti seuraavana vuonna. Vuoden 1994 alussa Uudenmaan liiton alue laajeni entisen Läntisen Uudenmaan seutukaavaliiton kunnilla. Maakuntaan kuului 21 kuntaa. Uudenmaan liiton perussopimus astui voimaan vuoden 1995 alusta, kun kaikki kunnat olivat sen hyväksyneet.
Aluekehittämislaki toi uusia tehtäviä
Samoihin aikoihin kun alue laajeni, oli vireillä väliportaan hallinnon ja aluepoliittisen lainsäädännön uudistamistyö. Maakuntien liitoille tämä merkitsi uusia tehtäviä ja roolia laaja-alaisena kehittämisviranomaisena.
Alueiden kehittämisestä annettu laki astui voimaan vuoden 1994 alussa, jolloin aluekehitysvastuu siirtyi lääninhallituksilta liitoille. Yksi tärkeimmistä perusteluista tehtävien siirrossa oli luottamushenkilöhallintoon perustuva päätöksentekojärjestelmämme.
Suomen liittyminen Euroopan unioniin vuonna 1995 lisäsi kansainvälisten asioiden osuutta liiton työssä. EU-ohjelmatyö tuli osaksi aluekehitystyötä. Edunvalvontaa ja yhteyksien hoitamista varten perustettiin Brysseliin Uudenmaan liiton ja Helsingin kaupungin yhteinen toimisto. Sittemmin olemme saaneet toimistoon lukuisia uusia kumppaneita.
Vuoden 2010 alussa päättyneen aluehallinnon uudistamishankkeen myötä maakuntien liittojen asema korostui aluekehitystyötä kokoavana ja yhteen sovittavana viranomaisena.
Tutustu vuonna 2006 vietetyn uusimaalaisen aluesuunnittelun 60-vuotisjuhlan kunniaksi valmistuneeseen historiikkiin:
Itä-Uusimaa osaksi Uudenmaan maakuntaa
Valtioneuvosto päätti yhdistää vuoden 2011 alusta alkaen Itä-Uudenmaan maakunnan Uuteenmaahan. Uudenmaan liittoon liittyi seitsemän itäuusimaalaista kuntaa. Muutamien muidenkin kuntien yhdistymisten myötä Uudellamaalla on tällä hetkellä 26 kuntaa. Asukkaita on 1,8 miljoonaa.
Uudenmaan kunnat ovat Askola, Espoo, Hanko, Helsinki, Hyvinkää, Inkoo, Järvenpää, Karkkila, Kauniainen, Kerava, Kirkkonummi, Lapinjärvi, Lohja, Loviisa, Myrskylä, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Porvoo, Pukkila, Raasepori, Sipoo, Siuntio, Tuusula, Vantaa ja Vihti.
Maakuntien yhdistymisen yhteydessä liiton toimisto muutti nykyiselle paikalleen Helsingin Länsi-Pasilaan.
Tutustu myös
Alue ja kunnat
Uusimaa on Suomen helmi, lauletaan maakuntalaulussa vuodelta 1912. Metropolimaakunta onkin valtakunnallisesti vahva elinkeinoelämän, kulttuurin ja korkean osaamisen keskus. Tänä päivänä Uusimaa on myös vahvasti kansainvälinen maakunta.
Ajankohtaista
Uutinen
13.12.2024
Euroopan unionin tulevat linjaukset vaikuttavat merkittävästi Uuteenmaahan ja sen kuntiin
Euroopan unionin lähivuosien kehitys Uudenmaan näkökulmasta oli aiheena Tulevaisuustutka-webinaarissa torstaina 12. joulukuuta. EU vaikuttaa elämäämme ennen kaikkea sääntelyn, mutta myös rahoituksen kautta.
Uutinen
12.12.2024
Pohjoismainen vertailu: Suomalaiset pörssiyritykset johtavat siirtymää kohti kiertotaloutta
Suomalaiset pörssiyritykset ovat naapurimaita edellä kiertotaloudessa, mikä luo niille merkittävää kilpailuetua lähivuosina. Tämä käy ilmi laajassa kyselytutkimuksessa, joka suunnattiin kaikille Ruotsin, Norjan, Tanskan ja Suomen pörssiyrityksille. Lähes 80 prosenttia haastatelluista yrityksistä arvioi kilpailijoidensa kehittävän merkittävästi kiertotaloustoimintaansa seuraavien viiden vuoden aikana suomalaisten yritysten johtaessa tällä hetkellä lähes kaikilla mittareilla.
Sivu päivitetty viimeksi: 25.11.2024