Uudenmaan liiton syntyhistoria juontaa vuoteen 1934, jolloin ensimmäinen nykyisen liiton edeltäjistä, Uudenmaan maakuntaliitto ry, perustettiin kotiseututietoisuuden vaalijaksi.
Seutukaavaliitoista ensimmäisenä aloitti Helsingin seutukaavaliiton edeltäjä, Helsingin ja sen ympäristön aluesuunnitelmaliitto, vuonna 1946. Tästä katsotaan uusimaalaisen aluesuunnittelun käynnistyneen.
Maakuntaliitto ja seutukaavaliitot yhteen
Uudenmaan liiton toiminta sai alkunsa vuoden 1993 alussa kun Helsingin seutukaavaliitto, Länsi-Uudenmaan seutukaavaliitto ja Uudenmaan maakuntaliitto yhdistyivät valtioneuvoston päätöksellä. Yksittäisinä kuntina mukaan liittyivät Mäntsälä, Pornainen ja Kirkkonummi naapuriseutukaavaliitoista. Silloin maakuntaan kuului 19 kuntaa.
Tehtävät periytyivät edeltäjiltä, lakisääteinen seutukaavoitus ja alueellinen edunvalvonta olivat päätehtäviä. Toimisto muutti Helsingin Aleksanterinkadulle.
Uusia muutoksia koitti heti seuraavana vuonna. Vuoden 1994 alussa Uudenmaan liiton alue laajeni entisen Läntisen Uudenmaan seutukaavaliiton kunnilla. Maakuntaan kuului 21 kuntaa. Uudenmaan liiton perussopimus astui voimaan vuoden 1995 alusta, kun kaikki kunnat olivat sen hyväksyneet.
Aluekehittämislaki toi uusia tehtäviä
Samoihin aikoihin kun alue laajeni, oli vireillä väliportaan hallinnon ja aluepoliittisen lainsäädännön uudistamistyö. Maakuntien liitoille tämä merkitsi uusia tehtäviä ja roolia laaja-alaisena kehittämisviranomaisena.
Alueiden kehittämisestä annettu laki astui voimaan vuoden 1994 alussa, jolloin aluekehitysvastuu siirtyi lääninhallituksilta liitoille. Yksi tärkeimmistä perusteluista tehtävien siirrossa oli luottamushenkilöhallintoon perustuva päätöksentekojärjestelmämme.
Suomen liittyminen Euroopan unioniin vuonna 1995 lisäsi kansainvälisten asioiden osuutta liiton työssä. EU-ohjelmatyö tuli osaksi aluekehitystyötä. Edunvalvontaa ja yhteyksien hoitamista varten perustettiin Brysseliin Uudenmaan liiton ja Helsingin kaupungin yhteinen toimisto. Sittemmin olemme saaneet toimistoon lukuisia uusia kumppaneita.
Vuoden 2010 alussa päättyneen aluehallinnon uudistamishankkeen myötä maakuntien liittojen asema korostui aluekehitystyötä kokoavana ja yhteen sovittavana viranomaisena.
Tutustu vuonna 2006 vietetyn uusimaalaisen aluesuunnittelun 60-vuotisjuhlan kunniaksi valmistuneeseen historiikkiin:
Itä-Uusimaa osaksi Uudenmaan maakuntaa
Valtioneuvosto päätti yhdistää vuoden 2011 alusta alkaen Itä-Uudenmaan maakunnan Uuteenmaahan. Uudenmaan liittoon liittyi seitsemän itäuusimaalaista kuntaa. Muutamien muidenkin kuntien yhdistymisten myötä Uudellamaalla on tällä hetkellä 26 kuntaa. Asukkaita on 1,8 miljoonaa.
Uudenmaan kunnat ovat Askola, Espoo, Hanko, Helsinki, Hyvinkää, Inkoo, Järvenpää, Karkkila, Kauniainen, Kerava, Kirkkonummi, Lapinjärvi, Lohja, Loviisa, Myrskylä, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Porvoo, Pukkila, Raasepori, Sipoo, Siuntio, Tuusula, Vantaa ja Vihti.
Maakuntien yhdistymisen yhteydessä liiton toimisto muutti nykyiselle paikalleen Helsingin Länsi-Pasilaan.
Tutustu myös
Alue ja kunnat
Uusimaa on Suomen helmi, lauletaan maakuntalaulussa vuodelta 1912. Metropolimaakunta onkin valtakunnallisesti vahva elinkeinoelämän, kulttuurin ja korkean osaamisen keskus. Tänä päivänä Uusimaa on myös vahvasti kansainvälinen maakunta.
Ajankohtaista
Ilmoitus
31.3.2025
Maakuntahallituksen kokouksen 24.3.2025 pöytäkirja on julkaistu
Uudenmaan maakuntahallitus kokoontui 24. maaliskuuta. Kokouksen tarkastettu pöytäkirja on nyt julkaistu verkkosivuillamme.
Artikkeli
31.3.2025
TKI-toiminta on Suomen kilpailuvaltti – Antti Vasara peräänkuuluttaa pitkäjänteisyyttä
Teknologian tutkimuskeskus VTT:n toimitusjohtaja Antti Vasara on toiminut puheenjohtajana älykkään erikoistumisen alueellisen strategian ohjausryhmässä, jonka toimintaa on koordinoitu Uudenmaan liitossa.
Sivu päivitetty viimeksi: 9.1.2025