Missä kuntien kestävyysseurannan tieto liikkuu?
Kun suunnittelimme keväällä 2025 kyselyä kuntien ilmastonmuutoksen hillinnän ja vihreän siirtymän seurannasta, mieleeni nousi visio: mitä jos vastauksista voisi piirtää tyypillisen kunnan seurannan vuosikellon? Rakensimme kysymyspatteriston, jossa kysyimme mitä erilaisia dokumentteja ja välineitä seurannan viestintään ja raportointiin käytetään, missä kokouksissa tietoa käsitellään, mihin strategisiin ja operatiivisiin prosesseihin tietoa hyödynnetään ja mille sidosryhmille tietoa jaetaan. Lisäksi kysyimme, kuinka usein kukin toiminto tyypillisesti toteutetaan.
Toteutuiko visioni? Noh, ei tällä kertaa. En saanut toivomaani vuosikelloa.
Jos vika ei ollut kysymyksissä, niin vaikuttaa siltä, että kuntien ilmasto- ja vihreän siirtymän työ on yhtä moninaista kuin toimijat itsekin. Erot työn toteutuksen ja sen seurannan tavoissa johtuvat erilaisista organisaatiorakenteista, resursseista, paikallisista painotuksista sekä siitä, kuinka pitkään ilmasto- ja vihreän siirtymän työ on ollut osana kunnan jokapäiväistä toimintaa. Kunnat ovat hyvin eri tilanteissa ja vaiheissa: isoimmissa kaupungeissa ilmastotyötä voi olla toteuttamassa kokonainen tiimi, kun taas pienemmissä työstä voi vastata kunnanjohtaja teknisen johtajan tuella. Vastaavasti joissain kunnissa on jo pidempään sitouduttu ilmastotyöhön poliittisella tasolla, mikä on näkynyt kuntastrategioiden tavoitteissa ja erillisten ilmastosuunnitelmien laadinnassa. Monissa kunnissa ensimmäinen ilmastosuunnitelma on laadittu parin viime vuoden aikana.
Yli puolet vastaajista arvioi, että seuranta on säännöllistä ja sitä toteutetaan osana kunnan strategista seurantaa. Seurantatietoa viedään vuosittain käsiteltäväksi valtuuston, hallituksen, johtoryhmän sekä lautakuntien ja jaostojen kokouksiin.
Seurannasta tukea päätöksentekoon
Ilmastotyön seurannan pääperiaatteeksi suositellaan ilmastojohtamisen oppaissa(Siirryt toiseen palveluun) muuan muassa selkeää vastuunjakoa, ilmastotyön käsittely- ja päätöspolkujen kuvaamista sekä seurannan sisällyttämistä kunnan johtamisen ja taloussuunnittelun vuosikelloon ja dokumentteihin. Tässä mielessä kunnat toimivat suositusten mukaisesti, sillä selkeästi yleisin seurantatiedon raportoinnin väline on tilinpäätöksen kuuluva vuosikertomus. Yli puolet vastaajista arvioi, että seuranta on säännöllistä ja sitä toteutetaan osana kunnan strategista seurantaa. Seurantatietoa viedään vuosittain käsiteltäväksi valtuuston, hallituksen, johtoryhmän sekä lautakuntien ja jaostojen kokouksiin.
Tästä huolimatta kyselymme avoimista vastauksista kuului huoli siitä, ettei tietoa välttämättä hyödynnetä päätöksenteossa. Vaikka katsauksemme ei tarkemmin kysytty miksi näin on, vastausten perusteella ilmiön punainen lanka muodostunee siitä, ettei seurannan toteutuksen suunnitteluun, sopivien indikaattoreiden ja tietolähteiden valitsemiseen ole varattu tarpeeksi työaikaa. Tämä taas voi johtua siitä, että seurantaa ei tunnisteta osaksi kestävyystyön tehtäväkokonaisuutta, jolloin vastuitakaan ei huomata jakaa. Toisaalta kerätty seurantatieto ja siitä juonnettu analyysi ei välttämättä kohtaa päättäjien tarpeita. Olisikin kiinnostavaa tarkastella, millainen ilmastonmuutoksen hillinnän ja vihreän siirtymän seurantatieto on päättäjille sekä muille kohderyhmille hyödyllisintä.
Seuranta mukaan jo suunnitteluvaiheessa
Seurannan suunnittelun sivuun jääminen ilmastosuunnitelmaa laatiessa on hyvin ymmärrettävää: tekohetkellä keskitytään siihen, mitä tavoitellaan ja mitä toimia tavoitteiden saavuttamiseksi tehdään. Katsauksen pohjalta ajattelisin, että seurantaan voisi hyvin palata melkeinpä jokaisessa suunnitelman laadinnan vaiheessa: teemojen valinnassa, tavoitteiden ja toimien asetannassa sekä vastuiden jakamisessa. Kun seurantaa pohditaan muun valmistelun ohessa, saatetaan esimerkiksi huomata, että seurantaan sopivaa tietoa löytyy jo valmiiksi useammaltakin toimialalta.
Kun seurantaa pohditaan muun valmistelun ohessa, saatetaan huomata, että seurantaan sopivaa tietoa löytyy jo valmiiksi useammaltakin toimialalta.
Seurantatietoa liikkuu siis ainakin kuntien sisäisissä dokumenteissa, ilmasto- ja vihreän siirtymän asiantuntijoiden työpöydillä, mutta myös kaikkien niiden toimialojen tontilla, jotka osallistuvat suunniteltujen toimenpiteiden toteutukseen. Tietoa liikkuu myös kunnasta kuntalaisille, ja vastausten perusteella seurantatiedon suurimmaksi hyödyksi koetaankin saadut viestintäsisällöt. Monet tahot, kuten esimerkiksi Kuntaliitto(Siirryt toiseen palveluun), ovat kannustaneet kuntia viestimään konkreettisista ilmastoteoistaan. Tältä osin kunnissa on ryhdytty toimeen.
Vaikka en saanutkaan piirrettyä katsaukseen kunnan seurannan mallivuosikelloa, se sisältää muistilistan siitä, missä kaikkialla seurantatietoa voidaan tuoda esille. Toivottavasti tästä sekä esimerkiksi laajoista raportin indikaattorilistauksista on hyötyä seurannan suunnittelussa.
PS. Sujuuko seuranta kunnassasi oikein hyvin? Kerro, niin tuomme mielellämme esimerkkinne esiin! Etsimme hyviä kuntaesimerkkejä vuonna 2026 toteutettaviin seurannan vertaisoppimisen foorumeihin. Voit myös vinkata muiden kuntien hyvistä seurantakäytännöistä. Ota yhteyttä: salla.lahtinen@uudenmaanliitto.fi.
Lisätietoja:
Salla Lahtinen
Kirjoittaja työskentelee ilmastotyön ja vihreän siirtymän seurantaa kehittävän Tehoava-hankkeen projektipäällikkönä ja laati katsauksen iImastonmuutoksen hillinnän ja vihreän siirtymän seurannasta kunnissa ja maakuntien liitoissa.
Yhteystiedot:
+358 40 154 6871, salla.lahtinen@uudenmaanliitto.fi
Tutustu myös näihin
Uutinen
11.2.2026
Tulevaisuustutka-webinaarissa 26.2. tarkastellaan planeetan kolmoiskriisiä ja kestävyystyön kehityssuuntia
Miten vastaamme ilmastonmuutoksen, luontokadon ja saastumisen muodostamaan planeetan kolmoiskriisiin? Entä miltä näyttävät kestävyystyön tulevat vuosikymmenet?
Uutinen
13.1.2026
Tervetuloa Ilmastokestävä Uusimaa 2030 -tiekartan julkistustilaisuuteen
Uudenmaan liitto ja Helsingin yliopisto järjestävät Ilmastokestävä Uusimaa 2030 -tiekartan ja yritysten ilmastoriskien arviointioppaan julkistustilaisuuden keskiviikkona 4.2.2026.