Näin Uusimaa-kaavan valmistelu sujui sidosryhmien mielestä
Kysyimme sidosryhmiltämme huhti-toukokuussa kokemuksia Uusimaa-kaavan kokonaisuuden valmistelusta. Maakuntakaavoja laaditaan alueen yhteisen kehittämisen tueksi ja sidosryhmillä on valmistelussa merkittävä rooli.
Palautekyselyyn saimme 25 anonyymia vastausta. Melko niukasta vastausprosentista huolimatta kyselyn tulokset tarjoavat maakuntakaavoittajille arvokasta tietoa sidosryhmien näkemyksistä. Vastaajista yli puolet oli kuntien edustajia, loput edustivat järjestöjä, muita osallisia sekä valtiota.
Kiinnostus kasvoi kaavatyön edetessä
Vastauksista selviää, että maakuntakaavan valmisteluun osallistui yhä enemmän osallisia kaavatyön edetessä. Esimerkiksi aloitusvaiheen rakennemallityössä mukana oli alle kolmasosa, mutta kaavaehdotuksen valmisteluun osallistui jo yli 70 % vastaajista.
Valtaosa koki saaneensa kaavaprosessista tietoa oikeaan aikaan. Toisaalta, kun kysyttiin missä kaavan vaiheessa vastaaja olisi kaivannut enemmän tietoa, esille nousi etenkin kaavan valmisteluvaihe.
– Tähän vaikuttaa varmasti se, että kaavaratkaisuja on sitä helpompi ymmärtää ja kommentoida, mitä pidemmällä työssä ollaan. Hyvin yleispiirteisistä tavoitteista ja suunnittelun periaatteista kaavatyön alkuvaiheessa on luonnollisesti hankalampi muodostaa käsitystä kuin konkreettisemmasta kaavakartasta ja sen määräyksistä luonnos- ja ehdotusvaiheissa, pohtii maakuntakaavojen osallisuudesta vastaava Suvi Silvennoinen.
Uusimaa-kaavan valmisteluaineisto oli kokoava aineisto, jossa suunnitteluperiaatteet, seutujen erityiskysymykset ja Uudenmaan rakennesuunnitelma muodostivat raamit myöhemmille kaavaluonnoksille ja -ehdotuksille.
Vuorovaikutus ja viestintä tärkeässä roolissa
Uusimaa-kaavan valmistelussa käytettiin laajasti erilaisia vuorovaikutuksen kanavia ja välineitä. Hyvin toimiviksi koettiin yleisesti esimerkiksi erilaiset työpajat ja tilaisuudet, kuten kaavan esittelytilaisuudet ennen lausuntokierrosta, luottamushenkilöille suunnatut tilaisuudet sekä liiton pysyvät asiantuntijaryhmät.
Sen sijaan kuntien luottamushenkilöistä kootut seutujen ohjaustoimikunnat jakoivat mielipiteitä, ja arviot jakautuivat tasaisesti tyytyväisiin ja tyytymättömiin.
Reilusti yli puolet vastaajista oli sitä mieltä, että MAL 2019 -suunnitelman ja maakuntakaavan samanaikainen valmistelu hyödytti molempia prosesseja. Yli puolet vastaajista koki, että heidän edustamaansa tahoa on kuultu hyvin tai tarpeeksi kaavatyön aikana. Toisaalta yli kolmannes koki, ettei päässyt vaikuttamaan kaavaratkaisuihin.
Vastauksissa oli myös jonkin verran hajontaa kysyttäessä, onko kaavan vuorovaikutus saavuttanut olennaiset kohderyhmät. Parannettavaa löytyy vastaajien mukaan esimerkiksi asukkaiden ja maanomistajien kuulemisessa.
– Vastauksista heijastuu se, että kaavoitus on kompromissien tekemistä ja osin ristiriitaistenkin intressien yhteen sovittamista. Meillä on myös pohdinnan paikka siinä, miten luottamushenkilöt ja asukkaat osallistetaan yhä paremmin tulevien maakuntakaavojen laadintaan, sanoo Silvennoinen.
Uusimaa-kaavan viestintä koettiin laadukkaaksi, ajantasaiseksi ja sopivalla tarkkuustasolle tehdyksi. Valtaosa vastaajista toivoi vielä lisää syvemmälle kaavan ratkaisuihin meneviä juttuja. Toisaalta kaivattiin myös nopeasti hahmotettavia kaavioita ja lyhyitä juttuja kaavan ratkaisuista ja selvityksistä.
Viestinnän välineisiin oltiin kokonaisuudessaan melko tyytyväisiä. Parhaimmiksi nostettiin liiton verkkosivut ja Ekstranet, maakuntakaavojen karttapalvelu, liiton tuottamat koosteet ja kalvosarjat sekä maakuntakaavan uutiskirje. Vain pieni osa kaipasi liitolta lisää nopeampaa viestintää sosiaalisen median kautta.
Uudenlainen maakuntakaava sai kannatusta
Uusimaa-kaavan kokonaisuuden esittäminen kolmena eri seudun kaavana koettiin hyvänä, samaa tai osittain samaa mieltä oli kolme neljäsosaa vastaajista. Myös kaavan strateginen ja yleispiirteinen ratkaisu nähtiin pääosin oikeana suuntana maakuntakaavalle.
– Olemme vastausten perusteella onnistuneet kehittämään maakuntakaavaa tällä kierroksella oikeaan, yleispiirteisempään ja strategisempaan suuntaan. Kaavan ideanahan oli nostaa suunnittelun lentokorkeutta, jotta kuntakaavoitukseen jäisi enemmän joustovaraa. Toisaalta seutujen ääntä haluttiin kuulla tarkemmin, ja siksi on ilahduttavaa, että seutujen omat kaavat koetaan onnistuneeksi ratkaisuksi, kommentoi kaavoituspäällikkö Ilona Mansikka.
Vastaajat olivat kuitenkin keskenään eri mieltä siitä, onko Uusimaa-kaava kokonaisuutena onnistunut ja auttaako se entistä kestävämmän Uudenmaan rakentamisessa. Siitä, kuvaavatko kaavan tavoitteet ja suunnitteluperiaatteet vastaajan edustamalle taholle tärkeitä asioita, oltiin myös tasaisesti samaa sekä eri mieltä.
Uusimaa-kaava on kokonaiskaava eli siinä käsitellään kaikki keskeiset maankäytön muodot. Yli puolet vastaajista oli sitä mieltä, että kaikki tärkeimmät teemat olivat kaavatyössä mukana. Esiin nostettiin kuitenkin, että tuulivoima ja raskaan liikenteen palvelualueet olisi ollut hyvä ratkaista tässä maakuntakaavassa.
Evästyksiä tuleville kaavakierroksille
Pyysimme myös evästyksiä tuleville maakuntakaavakierroksille. Vuorovaikutukseen vastaajat toivoivat vielä enemmän osallistavaa otetta. Työpajoja pidettiin onnistuneena tapana osallistua, ja osallistumismahdollisuuksia etänä toivottiin lisää.
Tärkeänä parannustoiveena esiin nousi maanomistajien parempi huomiointi kaavatyössä. Lisäksi raskaan raideliikenteen ratkaisu hiersi osaa vastaajista ja sen käsittelylle toivottiin jatkoa. Myös ilmastoasioiden vielä syvällisempää käsittelyä toivottiin maakuntatasolla.
– Kiitämme kaikkia vastaajia aktiivisesta osallistumisesta. Tämän kaavaprosessin onnistumisten ja sidosryhmien kehittämisideoiden pohjalta on hyvä jatkaa maakuntakaavoitusta Uudellamaalla tulevaisuudessakin, toteaa Mansikka.
Lisätietoja:
Suvi Silvennoinen
Erityisasiantuntija
suvi.silvennoinen@uudenmaanliitto.fi
Uusimaa-kaava 2050, maakuntakaavojen osallisuus, vuorovaikutus ja viestintä, merialuesuunnittelu. Kaavoituksen aluevastuu: Hanko, Inkoo, Karkkila, Kirkkonummi, Lohja, Nurmijärvi, Raasepori, Siuntio, Vihti
Ilona Mansikka
Kaavoituspäällikkö
ilona.mansikka@uudenmaanliitto.fi
Maakuntakaavoitusprosessin kehittäminen, Uusimaa-kaava 2050, Kaavoituksen aluevastuu: Espoo, Helsinki, Kauniainen, Vantaa. Aluesuunnittelun johtaja Paula Autioniemen varahenkilö