Rakennusosien uudelleenkäyttöä edistävä Rakennusosapankki on auki
Uudellamaalla on käynnistynyt sekä kuntia että yrityksiä palveleva Rakennusosapankki, joka keskittyy rakennusosien uudelleenkäyttöön. Rakennusosapankkia koordinoi Uudenmaan kiertotalouslaakso ja operoi asiantuntijayritys Spolia Design Oy. Sen tavoitteena on kasvattaa kuntien ja yritysten osaamista sekä testata uudelleenkäytettyjä rakennusosia hankkeissa.
– Tässä testataan laajasti ihan uutta toimintakulttuuria isolla sektorilla. On tärkeää, että uudelleenkäytettäviin rakennusosiin pääsee tutustumaan paikan päällä ja syntyy luottamus toimittajaan, että tarvittavat osat ovat saatavilla silloin kun niitä tarvitsee, kertoo yhteistyötä koordinoinut Pipsa Salolammi Uudenmaan kiertotalouslaaksosta.
Rakennussektori käyttää suuren osan maapallon luonnonvaroista ja tuottaa ison osan päästöistä. Koventuvat ilmastotavoitteet kansallisessa rakentamislaissa (2026) ja EU:sta tulevat säädökset pakottavat myös rakennussektoria uusiutumaan. Uudelleenkäyttö ja purkukohteissa ehjänä irrotettavat osat ovat yksi tapa pienentää rakennusosien hiilijalanjälkeä ja säästää luonnonmateriaaleja. Toiminta on toistaiseksi ollut verrattain pientä ja kokeilumuotoista. Lisäksi uudelleenkäytön osaamisessa on ollut puutteita eikä uudelleenkäytettyjä rakennusosia olla kilpailutuksissa hyödynnetty. Helmikuussa avajaisia viettävä rakennusosapankki vastaa näihin haasteisiin tarjoamalla koulutusta, sparrausta hankkeisiin sekä tutustumista uudelleenkäytettäviin rakennusosiin.
Kunnat merkittävässä roolissa uudelleenkäytössä
Spolia Design toimii Uudellamaalla usealla paikkakunnalla: asiantuntijapalvelut ja showroom sijaitsevat Espoon Kutojantiellä, tuotteiden varasto Nurmijärvellä ja YIT:n ja Spolia Designin operoima Kiertotalouden kivijalkakauppa, Kiertotalouskorneri, Helsingin Vallilassa. Tuotteita myydään myös suoraan saneerattavista kiinteistöistä store.spolia.fi-verkkokaupan kautta.
Rakennusosapankin toimintaan ovat yrityksistä lähteneet mukaan YIT, Skanska, Senaatti-kiinteistöt, Ecophon Saint-Gobain, Castellum, HEKA ja Kaupunkiliikenne Oy. Kunnista mukana ovat Helsinki, Espoo, Porvoo, Lohja ja Vihti.
– Kunnilla ja yrityksillä on tässä iso rooli. Kunnat tilaavat ison osan rakennusprojekteista ja yritykset suunnittelevat projekteja kuntien tarjouspyyntöjen mukaisesti, joten on oleellista saada molemmat sektorit edistämään uudelleenkäyttöä yhtä aikaa, sanoo Salolammi.
– Olemme olleet mukana jo useassa uudelleenkäyttöprojektissa ja testanneet prosesseja tiilijulkisivuissa, lasirakenteissa sekä raskaissa liimapuisissa runkorakenteissa ja nähneet miten lähes kaikki osat ovat hyväkuntoisina uudelleenkäytettävissä, kertoo Mikko Piitulainen Spolia Designilta.
Rakennusosapankki on osa Euroopan unionin osarahoittamaa hanketta KOPPI: Alueelliset kotipesät – tuki ja pilotointi kiertotalouden green deal -sitoumuksiin. Hanke on saanut rahoitusta vihreän siirtymän valtakunnallisesta EAKR-teemakokonaisuudesta.
Lisätietoja:
Pipsa Salolammi
Kiertotalousasiantuntija
pipsa.salolammi@uudenmaanliitto.fi
Uudenmaan kiertotalouslaakso, KOPPI-hanke, Baltic Sea Region -ohjelman kansallinen viestintä
Palvelee myös ruotsiksi
Tutustu myös näihin
Uutinen
12.3.2026
Sopeutumistoimet toteutettava nopeasti, monihyötyisesti ja oikeudenmukaisesti
Euroopan komissio laatii parhaillaan uutta yhtenäistä toimintakehystä, jonka tavoitteena on auttaa jäsenvaltioita ehkäisemään ja ennakoimaan ilmastonmuutoksen kasvavia vaikutuksia. Uudenmaan liitto on valmistellut yhteistyössä Helsinki EU Officen kanssa kannanoton tulevaan toimintakehykseen.
Artikkeli
4.3.2026
Pornainen nousi otsikoihin maailman suurimmalla hiekka-akulla
Pornainen valittiin pilotiksi, kun suomalainen kiertotalouden innovaatio, teollisen luokan hiekka-akku, alkoi tuottaa kuntaan puhdasta kaukolämpöä.
Uutinen
27.2.2026
Resurssiviisas massakoordinaatio tarjoaa kunnille säästöjä niin päästöissä kuin kustannuksissakin
Maamassakoordinaatio on noussut useissa kunnissa strategiseksi kehityskohteeksi muun muassa Länsiradan suunnittelun myötä.
Uutinen
26.2.2026
Tulevaisuustutka-webinaarissa 26.2. tarkasteltiin planeetan kolmoiskriisiä ja kestävyystyön kehityssuuntia
Miten vastaamme ilmastonmuutoksen, luontokadon ja saastumisen muodostamaan planeetan kolmoiskriisiin? Entä miltä näyttävät kestävyystyön tulevat vuosikymmenet? Katso Tulevaisuustutkan tallenne.