Resurssiviisas massakoordinaatio tarjoaa kunnille säästöjä niin päästöissä kuin kustannuksissakin
Maamassakoordinaatio on noussut useissa kunnissa strategiseksi kehityskohteeksi muun muassa Länsiradan suunnittelun myötä. Kaikkien toimijoiden yhteinen sitoutuminen resurssiviisaaseen massakoordinaatioon on avain mahdollisuuksien täysimääräiseen hyödyntämiseen.
Tiedon jakaminen, koulutus, selkeät roolit ja yhteistyö avainasemassa
Kunnissa maamassojen hallintaa viedään nyt määrätietoisesti kohti suunnitelmallisempaa ja poliittisesti ohjattua toimintaa. Työ on vielä alkuvaiheessa, mutta esimerkiksi Porvoossa on jo kehitetty toimintamalleja, joissa vastuuhenkilöt ja toimintakortit tuovat selkeyttä hankkeiden alkuvaiheen kartoituksiin ja maamassalaskelmiin. Porvoon tavoitteena on, että lähtötiedot kerätään järjestelmällisesti ja massojen hyötykäyttö suunnitellaan ajoissa, jotta maa-ainekset voidaan hyödyntää mahdollisimman pitkälti kunnan omalla alueella.
Haasteita tuovat kuntien erilaiset toteutusmallit, kuten tilaaja-urakoitsijamalli ja oma rakentaminen, jotka vaikeuttavat yhtenäisten käytäntöjen ja tiedonsiirron rakentamista. Siksi kaivataankin yhteistä massatietojen koontialustaa sekä toimintamalleja yli kuntarajojen. Myös kuntien sisäinen yhteistyö ja koulutus on oleellista, jotta kaikki kaavoituksen, rakentamisen ja ympäristönsuojelun parissa työskentelevät tunnistavat oman roolinsa ja yhteiset tavoitteet. Alalle tarvitaan myös uusia osaajia niin kuntiin kuin yrityksiinkin ja kiertotalouden edelläkävijämäinen toimintaa vahvistaa alan houkuttelevuutta.
Lisäksi kunnissa pohditaan välivarastointi- ja jalostusalueiden riittävyyttä ja sijoittamisen haasteita. Kunnat myös kaipaavat riittävästi aikaa luvitukseen ja tutkimukseen sekä ulkopuolista rahoitusta suunnittelun lisäksi maamassakoordinaation toteutukseen. Tärkeää on myös kerätä jatkossa parempaa ja vertailukelpoista dataa siitä, kuinka suuri osa maa- ja kiviaineksista todellisuudessa hyödynnetään, jotta edistymistä voidaan mitata.
Länsiradan rakentamisessa on sitouduttu kiertotalouteen
Ylikunnallisen yhteistyön merkitys korostuu erityisesti suurissa infrahankkeissa, kuten Länsiradassa, joka kulkee usean kunnan alueella ja pakottaa näin luomaan yhteisiä käytäntöjä. Kyseessä on yksi Euroopan suurimmista kiertotalouskokonaisuuksista, joten hanke tarjoaa runsaasti uusia oppeja. Kokonaiskuvan saamiseksi hanke vaatii uudenlaista kuntakohtaista ja seudullista yhteistyötä poikkihallinnollisissa ryhmissä.
Geologian tutkimuskeskus GTK on ollut suunnittelemassa Länsiradan resurssiviisasta maamassakoordinaatiota ja laatinut osana työtä laaja-alaisen selvityksen infrahankkeiden kiviainesten kiertotaloudesta. Selvityksessä painottuu radan lähellä olevan kiviaineksen hyödyntäminen, joka säästää sekä luonnonvaroja, päästöjä että kustannuksia. Länsiradan hankealueella on muun muassa tehty kiviainesgeologista maastokartoitusta, jotta kiviaines osataan sijoittaa oikeanlaisiin käyttökohteisiin työn alettua.
Infrahankkeissa on tärkeää myös jalostus- ja varastointialueiden oikea sijainti. Rata-alueella ja sen läheisyydessä olevat jalostus- ja varastointialueet ovat usein päästöjen kannalta paras vaihtoehto, jotta kuljetukset saadaan minimiin päästöjen sekä melun ja liikennekuorman pienentämiseksi.
Suurten infrahankkeiden maamassat ovat kunnille haaste mutta myös merkittävä mahdollisuus. Kun maamassoja koordinoidaan oikea-aikaisesti, suunnitelmallisesti ja yhteistyössä, säästetään niin päästöissä kuin kustannuksissakin sekä voidaan edistää yrittäjyyttä ja elinvoimakehitystä. Aiheesta keskusteltiin Uudenmaan kiertotalouslaakson 25.2. järjestämässä Suurten infrahankkeiden massakiertotalous ja kuntien mahdollisuudet -tilaisuudessa, jossa oli aiheena resurssiviisas massakoordinaatio Länsiradan suunnittelussa sekä kuntien rooli, toimintamallit sekä seudullinen ja maakunnallinen yhteistyö.
Massakoordinaation alueellista ja kunnallista toteutusta edistetään yhteistyössä Uudellamaalla ja Pirkanmaalla Euroopan unionin osarahoittamassa KOPPI: Alueelliset kotipesät – tuki ja pilotointi kiertotalouden green deal -sitoumuksiin -hankeessa. Hanke on saanut rahoitusta vihreän siirtymän valtakunnallisesta EAKR-teemakokonaisuudesta.
Lisätietoja:
Simo Karetie
Projektipäällikkö
simo.karetie@uudenmaanliitto.fi
Uudenmaan kiertotalouslaakso, KOPPI-hanke
Lisätietoja GTK:n tutkimuksesta: Mika Räisänen, +358 29 503 2223, mika.raisanen@gtk.fi
Tutustu myös näihin
Avoimet työpaikat
2.9.2026
Etsimme projektipäällikköä Lumomaa-hankkeeseen
Haluatko olla rakentamassa Suomeen uudenlaista tapaa kanavoida rahoitusta luonnon monimuotoisuuden vahvistamiseen ja vauhdittaa luonnonarvomarkkinoiden syntymistä? Etsimme innostunutta ja osaavaa projektipäällikköä Lumomaa-hankkeeseen.
Artikkeli
2.9.2026
Kestävää matkailua Itämeren rannoilla – Vesistökuormituksen hallintaa, pyöräilyreittejä ja maaseudun antimia
Saariston herkkien vesien suojelu jätevesiratkaisuin, Euroopan laajuiset pyörämatkailun valtatiet sekä maaseudun ruoantuottajien uudet palvelut kulkevat käsi kädessä. Itämeren alueen matkailua kehitetään kestävästi monialaisella rajat ylittävällä yhteistyöllä sekä joustavilla paikallisilla ratkaisuilla. Ne mahdollistaa EU:n Interreg Baltic Sea Region -ohjelma.
Blogi
27.8.2026
Kaupunkiluonto lisää hyvinvointia ja säästää miljoonia
Lähimetsät, puistot ja puut tekevät kaupungeista viihtyisiä – mutta niiden vaikutus ulottuu paljon laajemmalle. Ne edistävät terveyttä ja hyvinvointia, ylläpitävät luonnon monimuotoisuutta ja auttavat kaupunkeja varautumaan ilmastonmuutoksen vaikutuksiin, kirjoittavat Eija Hasu ja Salla Siivonen.
Uutinen
27.8.2026
Alueellisen ja kunnallisen massakoordinaation tiedonhallintaan uusi työkalu
Alueellinen massakoordinaatio tarvitsee yhteistä tilannekuvaa, yhteisiä rakenteita, yhtenäisiä toimintamalleja ja jaettua tietopohjaa niin suunnittelun ja toteutuksen kuin tavoitteiden seurannan ja vaikuttavuuden arvioinninkin tueksi. Helsingin kaupungin kehittämä paikkatietopohjainen massatyökalu kokoaa infrarakentamisen massatiedot yhteiseen näkymään.