Sopeutumistoimet toteutettava nopeasti, monihyötyisesti ja oikeudenmukaisesti
Ilmastonmuutoksen aiheuttamat tuhot ja niiden kustannukset kasvavat koko Euroopassa, ja saavuttavat ilman välittömiä toimia jo tällä vuosisadalla katastrofaaliset mittasuhteet. Euroopan komissio laatii parhaillaan uutta yhtenäistä toimintakehystä, jonka tavoitteena on auttaa jäsenvaltioita ehkäisemään ja ennakoimaan ilmastonmuutoksen kasvavia vaikutuksia. Uudenmaan liitto on valmistellut yhteistyössä Helsinki EU Officen kanssa kannanoton tulevaan toimintakehykseen.
Uudenmaan näkökulmasta sopeutuminen on monitahoinen haaste, jolla on ulottuvuuksia niin huoltovarmuuteen, tasa-arvoon, luonnonympäristöön, elinkeinoihin kuin arjen sujuvuuteenkin. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen vahvistaa osaltaan kuntien ja maakuntien ympäristöviisautta, turvaa asukkaiden hyvinvointia ja tukee elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä. Ilmastokestävä, turvallinen ja viihtyisä elinympäristö tukee samanaikaisesti sekä yhteiskunnan että luonnon hyvinvointia.
Ilmastokestävyyden vahvistaminen Uudellamaalla on koko Suomen etu.
Uudenmaan ilmastokestävyyden vahvistaminen on koko Suomen etu
Hyvin suunnitellut sopeutumistoimet ovat kustannustehokkaita verrattuna äkillisten häiriötilanteiden hallintaan ja jälkihoitoon. Sopeutumiseen kohdistettu rahoitus ei siten ole vain kustannus, vaan investointi ilmastokestävämpään yhteiskuntaan, huoltovarmuuteen ja turvallisuuteen.
– Investoinnit ovat erityisen kannattavia Uudenmaan tapaisilla kasvuseuduilla. Koko yhteiskunnan talouden vetureina ja logistiikan solmukohtina toimivilla alueilla tekemättömyyden kustannukset nousevat myös infrastruktuurin osalta erityisen suuriksi. Ilmastokestävyyden vahvistaminen Uudellamaalla on koko Suomen etu, kertoo kestävyyspäällikkö Pia Tynys Uudenmaan liitosta.
Ilmastonmuutoksen hillinnän ja hiilensidonnan vahvistamisen onnistuminen ovat sopeutumiskyvyn ehdottomia edellytyksiä. Näin voidaan pyrkiä välttämään myös keikahduspisteet, joiden ylittäminen heikentäisi äkillisesti yhteiskunnan sopeutumiskykyä.
Sopeutumistoimien rahoituksesta ja kustannuksista päätettävä kansallisesti
Ilmastonmuutos uhkaa yhteiskuntien vakautta ja hyvinvointia. Siksi Uudenmaan liitto kannattaa vahvempaa ja koordinoidumpaa EU-tason lähestymistapaa ilmastonmuutokseen varautumiseen ja ilmastokestävyyteen ja korostaa kansainvälisen sopeutumisyhteistyön merkitystä. Sopeutumistyön onnistuminen edellyttää riittävää rahoitusta, tiedon saatavuutta, yhteistyötä ja hyvien käytäntöjen jakamista. Näissä eurooppalaisella ilmastoyhteistyöllä on keskeinen rooli.
– Sopeutumistoimet ovat aina kontekstisidonnaisia, ja sopeutumisratkaisuista ja toimien kohdentamisesta ja rahoituksesta tulee päättää kansallisesti ja alueellisesti, ja tulevan sopeutumisen regulaation tulisi heijastaa tätä. Sopeutumisen päämääränä tulee olla, että sopeutumistoimet ovat monihyötyisiä ja ne toteutetaan oikeudenmukaisesti, Tynys korostaa.
Tässä ajassa myös huoltovarmuuskysymykset ja sotilaallisiin kriiseihin varautuminen voivat antaa mahdollisuuksia sopeutumiskyvyn parantamiseen ja sopeutumisen tarpeet tulee ottaa huomioon huoltovarmuuden vahvistamisessa. Samalla panostukset siviiliyhteiskunnan kriisivalmiuteen ja infran kestävyyteen parantavat myös yhteiskunnan huoltovarmuutta.
Sopeutumistyön onnistuminen edellyttää riittävää rahoitusta, tiedon saatavuutta, yhteistyötä ja hyvien käytäntöjen jakamista. Näissä eurooppalaisella ilmastoyhteistyöllä on keskeinen rooli.
– Koska ilmastonmuutos haastaa erilaisia alueita ja niiden asukkaita eri tavoin, on sopeutumistoimia suunniteltaessa tärkeää huomioida niiden oikeudenmukaisuus. Hyvin suunnitellut sopeutumistoimet vahvistavat samalla sosiaalista oikeudenmukaisuutta sekä alueellista koheesiota, jotka ovat EU-politiikan keskeisiä tavoitteita, toteaa ilmastoasiantuntija Simo Haanpää Uudenmaan liitosta.
– Ilmastoriskien hallinta on siten myös hyvinvoinnin, huoltovarmuuden ja yhteiskunnan toimintakyvyn turvaamista muuttuvissa olosuhteissa. Toisaalta yhteiskunnallinen vakaus on edellytys sille, että pystymme tekemään ennakoivia sopeutumistoimia ja pitkäjänteistä ilmastopolitiikkaa, Haanpää jatkaa.
Uudenmaan suositukset EU:n tulevaan toimintakehykseen:
- Ilmastonmuutos on uhka yhteiskuntien vakaudelle ja hyvinvoinnille. Sopeutumisessa on kysymys taloudellisen kasvun ja tasa-arvoisen ja toimivan arjen mahdollistamisesta kaikille myös tulevaisuudessa.
- Ilmastonmuutoksen riskit korostuvat Uudenmaan tapaisilla kasvuseuduilla, joilla taloudelliset ja inhimilliset panokset ovat suuret. Resilienssin ja huoltovarmuuden vahvistaminen näillä seuduilla on sijoitus, ei kustannus.
- Sopeutumistoimien rahoituksesta ja kustannuksista on päätettävä kansallisesti. EU:n sopeutumisrahoitus tulee kohdentaa resilienssin kasvattamiseen ennakoivilla toimilla, ei ilmastokatastrofien jälkihoitoon.
- Käynnissä olevat globaalit kriisit nostavat huoltovarmuuden painoarvoa. Ilmastonmuutokseen varautuminen ja siihen sopeutuminen on osa yhteiskuntien kriisivalmiuden parantamista.
Uusimaa tukee Euroopan unionin tavoitteita vastata ilmastonmuutoksen aiheuttamiin riskeihin ja liittyi edelläkävijäalueena EU:n sopeutumisen missioverkostoon vuonna 2022. Loppuvuodesta 2025 valmistunut Ilmastokestävä Uusimaa 2030 -tiekartta toimii Uudenmaan yhteisenä alueellisena ilmastonmuutokseen sopeutumisen suunnitelmana ja vie eteenpäin maakunnan sitoutumista EU:n sopeutumismission tavoitteeseen olla ilmastokestävä vuoteen 2030 mennessä.
Lisätietoja:
Simo Haanpää
Ilmastoasiantuntija
simo.haanpaa@uudenmaanliitto.fi
Ilmastonmuutoksen sopeutuminen, Regions4Climate-hanke
Tutustu myös näihin
Uutinen
29.10.2026
Tulevaisuustutkassa pohdittiin hyvinvointiyhteiskunnan työnjakoa ja kolmannen sektorin tulevaisuutta
Lokakuun Tulevaisuustutka-webinaarissa kuultiin kaksi mielenkiintoista puheenvuoroa, jotka valottivat hyvinvointiyhteiskunnan työnjako ja kolmannen sektorin tulevaisuutta tutkimuksen ja käytännön näkökulmista. Katso tilaisuuden tallenne.
Uutinen
28.10.2026
Tiekartat ohjaavat Uudenmaan maakuntaohjelman toimeenpanoa
Uudenmaan maakuntaohjelmalla on kolme painopistettä, Ympäristöviisas Uusimaa, Innovatiivinen Uusimaa ja Onnellisten Uusimaa. Kunkin painopisteen tiekartta tarkentaa ja täsmentää maakuntaohjelmaa ja sen tavoitteiden toteuttamista.
Artikkeli
23.10.2026
Aurinkosähköä taloyhtiöille ja vety polttoaineena – Interreg-hankkeet tuottavat tulevaisuuden energiaratkaisuja
Interreg Baltic Sea Region -hankkeissa ratkaistaan monialaisia tulevaisuuden haasteita ja lisätään EU:n alueiden välistä yhteistyötä. Suomi on ollut mukana projekteissa, joissa on rakennettu tiekarttoja vedyn polttoainekäytön lisäämiseksi rekkaliikenteessä ja lentoasemilla sekä selvitetty aurinkosähköyhteisöjen perustamista.
Blogi
21.10.2026
Kuka ohjaa datakeskuksia? Etsintäkuulutus työkalulle
Datakeskuksia suunnitellaan Suomeen ja myös Uudellemaalle tahtiin, joka saa suunnittelijan kulmakarvat nousemaan. Rakennelmat ovat isoja, kuluttavat paljon sähköä ja tuottavat valtavasti lämpöä. Mutta kuka kokonaisuutta oikeastaan ohjaa, kysyy Henri Jutila.