Sopeutumistoimet toteutettava nopeasti, monihyötyisesti ja oikeudenmukaisesti
Ilmastonmuutoksen aiheuttamat tuhot ja niiden kustannukset kasvavat koko Euroopassa, ja saavuttavat ilman välittömiä toimia jo tällä vuosisadalla katastrofaaliset mittasuhteet. Euroopan komissio laatii parhaillaan uutta yhtenäistä toimintakehystä, jonka tavoitteena on auttaa jäsenvaltioita ehkäisemään ja ennakoimaan ilmastonmuutoksen kasvavia vaikutuksia. Uudenmaan liitto on valmistellut yhteistyössä Helsinki EU Officen kanssa kannanoton tulevaan toimintakehykseen.
Uudenmaan näkökulmasta sopeutuminen on monitahoinen haaste, jolla on ulottuvuuksia niin huoltovarmuuteen, tasa-arvoon, luonnonympäristöön, elinkeinoihin kuin arjen sujuvuuteenkin. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen vahvistaa osaltaan kuntien ja maakuntien ympäristöviisautta, turvaa asukkaiden hyvinvointia ja tukee elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä. Ilmastokestävä, turvallinen ja viihtyisä elinympäristö tukee samanaikaisesti sekä yhteiskunnan että luonnon hyvinvointia.
Ilmastokestävyyden vahvistaminen Uudellamaalla on koko Suomen etu.
Uudenmaan ilmastokestävyyden vahvistaminen on koko Suomen etu
Hyvin suunnitellut sopeutumistoimet ovat kustannustehokkaita verrattuna äkillisten häiriötilanteiden hallintaan ja jälkihoitoon. Sopeutumiseen kohdistettu rahoitus ei siten ole vain kustannus, vaan investointi ilmastokestävämpään yhteiskuntaan, huoltovarmuuteen ja turvallisuuteen.
– Investoinnit ovat erityisen kannattavia Uudenmaan tapaisilla kasvuseuduilla. Koko yhteiskunnan talouden vetureina ja logistiikan solmukohtina toimivilla alueilla tekemättömyyden kustannukset nousevat myös infrastruktuurin osalta erityisen suuriksi. Ilmastokestävyyden vahvistaminen Uudellamaalla on koko Suomen etu, kertoo kestävyyspäällikkö Pia Tynys Uudenmaan liitosta.
Ilmastonmuutoksen hillinnän ja hiilensidonnan vahvistamisen onnistuminen ovat sopeutumiskyvyn ehdottomia edellytyksiä. Näin voidaan pyrkiä välttämään myös keikahduspisteet, joiden ylittäminen heikentäisi äkillisesti yhteiskunnan sopeutumiskykyä.
Sopeutumistoimien rahoituksesta ja kustannuksista päätettävä kansallisesti
Ilmastonmuutos uhkaa yhteiskuntien vakautta ja hyvinvointia. Siksi Uudenmaan liitto kannattaa vahvempaa ja koordinoidumpaa EU-tason lähestymistapaa ilmastonmuutokseen varautumiseen ja ilmastokestävyyteen ja korostaa kansainvälisen sopeutumisyhteistyön merkitystä. Sopeutumistyön onnistuminen edellyttää riittävää rahoitusta, tiedon saatavuutta, yhteistyötä ja hyvien käytäntöjen jakamista. Näissä eurooppalaisella ilmastoyhteistyöllä on keskeinen rooli.
– Sopeutumistoimet ovat aina kontekstisidonnaisia, ja sopeutumisratkaisuista ja toimien kohdentamisesta ja rahoituksesta tulee päättää kansallisesti ja alueellisesti, ja tulevan sopeutumisen regulaation tulisi heijastaa tätä. Sopeutumisen päämääränä tulee olla, että sopeutumistoimet ovat monihyötyisiä ja ne toteutetaan oikeudenmukaisesti, Tynys korostaa.
Tässä ajassa myös huoltovarmuuskysymykset ja sotilaallisiin kriiseihin varautuminen voivat antaa mahdollisuuksia sopeutumiskyvyn parantamiseen ja sopeutumisen tarpeet tulee ottaa huomioon huoltovarmuuden vahvistamisessa. Samalla panostukset siviiliyhteiskunnan kriisivalmiuteen ja infran kestävyyteen parantavat myös yhteiskunnan huoltovarmuutta.
Sopeutumistyön onnistuminen edellyttää riittävää rahoitusta, tiedon saatavuutta, yhteistyötä ja hyvien käytäntöjen jakamista. Näissä eurooppalaisella ilmastoyhteistyöllä on keskeinen rooli.
– Koska ilmastonmuutos haastaa erilaisia alueita ja niiden asukkaita eri tavoin, on sopeutumistoimia suunniteltaessa tärkeää huomioida niiden oikeudenmukaisuus. Hyvin suunnitellut sopeutumistoimet vahvistavat samalla sosiaalista oikeudenmukaisuutta sekä alueellista koheesiota, jotka ovat EU-politiikan keskeisiä tavoitteita, toteaa ilmastoasiantuntija Simo Haanpää Uudenmaan liitosta.
– Ilmastoriskien hallinta on siten myös hyvinvoinnin, huoltovarmuuden ja yhteiskunnan toimintakyvyn turvaamista muuttuvissa olosuhteissa. Toisaalta yhteiskunnallinen vakaus on edellytys sille, että pystymme tekemään ennakoivia sopeutumistoimia ja pitkäjänteistä ilmastopolitiikkaa, Haanpää jatkaa.
Uudenmaan suositukset EU:n tulevaan toimintakehykseen:
- Ilmastonmuutos on uhka yhteiskuntien vakaudelle ja hyvinvoinnille. Sopeutumisessa on kysymys taloudellisen kasvun ja tasa-arvoisen ja toimivan arjen mahdollistamisesta kaikille myös tulevaisuudessa.
- Ilmastonmuutoksen riskit korostuvat Uudenmaan tapaisilla kasvuseuduilla, joilla taloudelliset ja inhimilliset panokset ovat suuret. Resilienssin ja huoltovarmuuden vahvistaminen näillä seuduilla on sijoitus, ei kustannus.
- Sopeutumistoimien rahoituksesta ja kustannuksista on päätettävä kansallisesti. EU:n sopeutumisrahoitus tulee kohdentaa resilienssin kasvattamiseen ennakoivilla toimilla, ei ilmastokatastrofien jälkihoitoon.
- Käynnissä olevat globaalit kriisit nostavat huoltovarmuuden painoarvoa. Ilmastonmuutokseen varautuminen ja siihen sopeutuminen on osa yhteiskuntien kriisivalmiuden parantamista.
Uusimaa tukee Euroopan unionin tavoitteita vastata ilmastonmuutoksen aiheuttamiin riskeihin ja liittyi edelläkävijäalueena EU:n sopeutumisen missioverkostoon vuonna 2022. Loppuvuodesta 2025 valmistunut Ilmastokestävä Uusimaa 2030 -tiekartta toimii Uudenmaan yhteisenä alueellisena ilmastonmuutokseen sopeutumisen suunnitelmana ja vie eteenpäin maakunnan sitoutumista EU:n sopeutumismission tavoitteeseen olla ilmastokestävä vuoteen 2030 mennessä.
Lisätietoja:
Simo Haanpää
Ilmastoasiantuntija
simo.haanpaa@uudenmaanliitto.fi
Ilmastonmuutoksen sopeutuminen, Regions4Climate-hanke
Tutustu myös näihin
Artikkeli
18.11.2026
Kiertotaloushankkeissa etsitään muutosta ja uusia keinoja
Monissa Interreg Baltic Sea Region -hankkeissa kiertotalous on mukana niin lähtökohdissa kuin tuloksissakin. BALTIPLAST, Climate-4-Cast, CEforestry ja We make transition! -hankkeista syntyi konkreettisia tuloksia ja työkaluja esimerkiksi muovijätteen hallintaan sekä asukkaiden ja päättäjien yhteiseen tekemiseen.
Uutinen
12.11.2026
Ilmastokasvo Janne Kilpiö: Viisaampi energian ja materiaalien käyttö hyödyttää sekä ympäristöä että taloutta
Janne Kilpiö työskentelee energia- ja ilmastoasiantuntijana Vihdin kunnassa. Hänen työpöydällään on muun muassa energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian edistäminen sekä päästökehityksen seuranta. Tehtävään kuuluu myös massakiertotalouden kehittämistä ja ilmastonmuutokseen sopeutumisen edistämistä.
Uutinen
12.11.2026
Datakeskusten mahdollisuudet Uudellamaalla aiheena Tulevaisuustutkassa 3.12.
Datakeskusten mahdollisuuksista ja haasteista keskustellaan Tulevaisuustutka-webinaarissa torstaina 3. joulukuuta klo 8.15–9.00. Digitalisoitunut yhteiskunta ei toimi ilman datakeskuksia, joiden sijoittuminen on monisäikeinen ilmiö.
Artikkeli
4.11.2026
Tehokkaampaa ravinnekiertoa ja puhtaita perunakantoja – Interreg-hankkeet vahvistavat Suomen ruokaturvaa
Kotimainen ruuantuotanto on Suomen huoltovarmuuden tukipilari. Alaa kuitenkin haastavat paitsi geopoliittiset kriisit myös ilmastonmuutos ja tarve vähentää tuotannosta aiheutuvia päästöjä. Interreg-ohjelman hankkeissa näihin haasteisiin on vastattu kansainvälisellä yhteistyöllä. Keskiössä on ollut muun muassa kierrätysravinteiden käytön edistäminen ja vesistöihin päätyvän ravinnekuorman vähentäminen.