Siirry sisältöön
Haku
Blogi

Suomi menestyy, kun Uusimaa menestyy

Outi Ervasti
Ilmakuvaa Helsingin Kalasatamasta. Kaksi korkeaa kerrostaloa, kolmas rakenteilla.

Uudenmaan menestyminen heijastuu suoraan koko Suomen hyvinvointiin. Uusimaa tuottaa 40 % valtiomme bruttokansantuotteesta ja erittäin suuren osan koko maan verotuloista.  

Uusimaa kilpailee investoinneista, osaajista ja yrityksistä muiden eurooppalaisten alueiden kanssa. Tänne on keskittynyt kansainvälisen tason osaamista ja työpaikkoja, joille ainoastaan ulkomaat ovat vaihtoehtoinen sijaintipaikka. 

Vahvistamalla Uudenmaan menestymisen edellytyksiä voimme vahvistaa ja luoda kilpailukykyä ja vetovoimaa koko Suomelle.  

Uusimaa on kokoaan suurempi edelläkävijä

Pinta-alaltaan Uusimaa on vain kolme prosenttia koko maan maapinta-alasta. Lähes kaikki muu sitten onkin Suomen maakuntien ja eurooppalaisessakin vertailussa suurta.  

Uudellamaalla asuu kolmannes suomalaisista ja puolet maan ulkomaalaistaustaisista asukkaista. Kolmannes maan yrityksistä ja puolet yritysten pääkonttoreista sijaitsee täällä. Peräti 94 % kansainvälisestä lentomatkustajaliikenteestä tulee Suomeen Helsinki-Vantaan lentokentän kautta.  

Uusimaa on kokoaan suurempi myös elinkeinoelämän uudistumisessa ja uusien innovaatioiden tuottamisessa. Olemme koko Euroopan innovatiivisin maakunta, tuotamme puolet maan tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnasta.  

Uusimaa on kansainvälisesti verkottunein maakunta Suomessa. Meillä on osaamista ja potentiaalia tehdä liiketoimintaratkaisuja, joilla on merkittävä vaikutus ilmastonmuutoksen hillitsemisessä koko maailman mittakaavassa. Yrityksemme ja korkeakoulumme ovat kansainvälisesti kokoaan suurempia toimijoita.  

Kriisit iskevät Uudellemaalle muuta maata suuremmin

Koronan vaikutukset ulottuvat Uudellamaalla pitkälle tuleviin vuosiin ja vaikeuttavat olennaisesti maakunnan kykyyn toimia koko Suomen talouden veturina. Uudenmaan kansainvälisen kilpailuaseman menettäminen muille Euroopan metropolialueille olisi merkittävä riski koko maan menestykselle.   

Uusimaa on joutunut kohtamaan koronan seuraukset muita raskaammin. Uudellamaalla koronaa sairastavia on suhteellisesti ja määrällisesti ylivoimaisesti eniten kaikista maakunnista.  Tämä näkyy muuta maata massiivisempina yritysten lomautuksina ja irtisanomisina, mutta myös syrjäytymisenä ja sosiaalisina ongelmina.  

Uudellamaalla on alueita, jotka tarvitsevat tukea kehittyäkseen

Uusimaa on maan heterogeenisin maakunta. Erot pääkaupunkiseudun ja muun Uudenmaan välillä ovat suurempia kuin missään muussa Suomen maakunnassa.  

Osaa Uudestamaasta voidaan luonnehtia jopa ”syväksi maaseuduksi”, jolla on kuntakohtaisten tunnuslukujen valossa samanlaisia vaikeuksia kuin esimerkiksi Itä- ja Pohjois-Suomen alueilla.  

Uusimaa jää silti vaille aluepoliittisia rahavirtoja, joilla alueellisia kehityseroja tasoitetaan muualla Suomessa. Eri tutkimukset ovatkin osoittaneet, että alueelliset kehityserot ovat Suomessa tasoittuneet juuri Uudenmaan kustannuksella. 

Aluepolitiikan ulotuttava myös Uuteenmaahan

Uusimaa tarvitsee aluepoliittisen painoarvon ja resurssit, jotka maakunnallemme kuuluvat. Tarvitsemme niitä koronapandemian aiheuttamien haasteiden kampittamiseen ja resilienssin vahvistamiseen, jotta kykenemme jatkossakin toimimaan talouden veturina. 

Valmistelemme tällä hetkellä Uudenmaan maakuntaohjelmaa eli Uusimaa-ohjelmaa vuosille 2022-25. Uudellamaalla on edelläkävijyytensä vuoksi kokoaan suurempi potentiaali tehdä tulevaisuuden ratkaisuja koko maan parhaaksi. Haluamme, että Uusimaa on reilusti edellä.

Outi Ervasti

Kirjoittaja työskentelee kehittämispäällikkönä Uudenmaan liitossa.
Kaikki uutiset